Talousosaajan työ on murroksessa: automaatio, data-analytiikka ja kestävyysraportointi muokkaavat tuntuvasti talouden työtehtäviä, ja talousosaajilta vaaditaan entistä laajempaa osaamista uusista aiheista. Näihin haasteisiin vastattiin DigiEsgo-koulutuksella, joka toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun, Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun yhteistyönä vuosina 2023–2025. Koulutus oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) tukema.
Kuva: Vectorjuice / Freepik
Taloushallinnon asiantuntijan työtehtävät ovat muuttuneet ja rutiinityöt ovat vähentyneet ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn ansiosta (Taloushallintoliitto). Alan sääntely on kuitenkin tiukentunut, ja esimerkiksi kestävyysraportointi edellyttää taloushallinnon asiantuntijoilta aivan uudenlaista osaamista. Kun DigiEsgo-koulutus käynnistyi, kestävyysraportoinnin osaajille oli suuri tarve ja uusien direktiivien ymmärtämiselle ja soveltamiselle suorastaan kiire.
Opiskelijat pystyivät ottamaan koulutuksessa opittuja asioita heti käyttöön omilla työpaikoillaan. Tällaisia olivat esimerkiksi uudet low-code-sovelluskehitys- ja AI-taidot sekä kestävyysraportoinnin suunnittelu- ja toteutusosaaminen. Opiskelijat saivat muitakin osaamisalueita oman CV:nsä päivittämiseen. Monet hakeutuivatkin opiskelujen aikana tai pian sen jälkeen uusiin tehtäviin tai uuteen organisaatioon soveltamaan uutta osaamistaan.
Joustava koulutus työelämätarpeeseen
DigiEsgo-koulutus syntyi tarpeesta tuoda talousosaajille uutta osaamista kestävyysraportoinnista. Kestävyysraportoinnissa yritys raportoi toimintansa ympäristövaikutuksista (Environment), sosiaalisista (Social) sekä taloudellisista ja hallinnollisista (Governance) vaikutuksista uusien ESRS-standardien (European Sustainability Reporting Standards) mukaisesti.
Taloushallinnon tehtäviin on aina kuulunut tiedon kerääminen, käsittely ja raportointi. Ei-taloudellisten kestävyyskriteerien (ESG) mittaamiseen ja laskentaan ei kaikissa organisaatioissa kuitenkaan ole ollut samanlaista kokemusta ja käytänteitä, kuin rahamääräisten asioiden mittaamiseen. Kestävyysraportoinnin osaamiselle oli siis merkittävä tarve.
Markkinoilla ei ollut DigiEsgo-koulutuksen käynnistyessä riittävästi kestävyysraportointikoulutusta, vaikka EU:n uudet CSRD-raportointivelvoitteet jo edellyttivät taloushallinnon perinteisten mittareiden lisäksi ei-taloudellisten vastuullisuusasioiden mittaamista.
Samanaikaisesti esiin nousi toinen osaamistarve eli digitaalisen muutoksen hallinta. Jotta vastuullisuudesta voidaan raportoida luotettavasti, on dataa pystyttävä tuottamaan, prosessoimaan ja keräämään täysin uusista, usein rakeisista datalähteistä, ja yhdistämään sitä taloudellisen datan kanssa. DigiEsgo-koulutus syntyi näiden kahden osaamisvajeen, kestävyysraportoinnin ja digitaalisen muutoksen hallinnan työkalujen, nivoutuessa yhteen.
Koulutus suunniteltiin vastaamaan suoraan työelämän akuuttiin tarpeeseen, mihin kaupallisten koulutusten tarjoajat eivät olleet vielä vastanneet. Vaikka talousosaajien koulutustarve oli tunnistettu, DigiEsgo:n suuri suosio yllätti, ja viimeinenkin toteutus täyttyi alle kahdessa tunnissa.
Koulutuksen rakenne ja toteutus
DigiEsgo-koulutus suunniteltiin 25–35 opintopisteen laajuiseksi, noin yhdeksän kuukautta kestäväksi koulutukseksi, jonka pystyi suorittamaan työn ohessa. Koulutus oli Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamaa ja osallistujille ilmaista.
Koulutus toteutettiin kolme kertaa: ensimmäinen lukuvuonna 2023–2024, toinen 2024–2025, ja kolmas toteutus vähän suppeampana syksyllä 2025. Jokaiseen toteutukseen valittiin noin 60 opiskelijaa, joista moni toimii taloushallinnon asiantuntijatehtävissä. Yhteensä koulutuksesta valmistui 129 henkilöä.
Digitaalisen talousohjauksen ja vastuullisuusraportoinnin asiantuntijakoulutus (DigiEsgo)
- Koulutus 1: 21.9.2023-17.5.2024 (9 kk)
- Koulutus 2: 23.5.2024-13.2.2025 (9 kk)
- Koulutus 3: 28.8.-11.12.2025 (4 kk)
Opintojaksot:
- Kestävä liiketoiminta ja talousohjaus, 5 op
- Kestävyysraportointi (ESG), 5 op
- Älykäs raportointi ja analytiikka, 5 op
- Digitaalisen transformaation työkalut, 5 op
- Talouden uusi osaaja, 5 op (1. ja 2. koulutus)
- Ongelmanratkaisu analytiikalla, 5 op (valinnainen, 1. ja 2. koulutus)
- Kehittämishanke, 5 op (valinnainen, 1. ja 2. koulutus)
Koulutus käynnistyi Kestävä liiketoiminta ja talousohjaus -opintojaksolla, jonka aikana opiskelijat uudistivat ja kehittivät innovatiivisia kiertotalouden liiketoimintamalleja.
Kestävyysraportointi (ESG) -opintojaksolla tutustuttiin EU:n lainsäädäntöön ja direktiiveihin ja pohdittiin, miten lainsäädännön muutoksiin voi valmistautua ja miten kestävyysraportointia voi hyödyntää strategisena työkaluna.
Älykäs raportointi ja analytiikka -opintojaksolla opiskelijat laativat oman koontinäytön (dashboardin), suunnittelivat ja toteuttivat tietojohtamiseen liittyvän podcastin ja kehittivät strategista suoritusmittausta osana talousjohtamista niin, että uudet digitaaliset mahdollisuudet ja kestävyysraportoinnin edellytykset otetaan huomioon.
Digitaalisen transformaation työkalut -opintojaksolla opittiin tekemään low-code-pohjainen mobiiliapplikaatio (Power Apps), automaatiotyönkulku Power Automatella sekä tekoälykokeilu AI-työkalulla, kuten omaa toimistotyötä helpottava AI-agentti.
Ongelmanratkaisu analytiikalla -opintojaksolla opiskelijalla oli mahdollisuus syventyä datatieteen menetelmiin ratkaisemalla liiketoimintaongelmia datapohjaisesti. Opintojaksolla hyödynnettiin data-analytiikkaohjelma Alteryx Designeria.
Eri opintojaksoihin liittyviä luentoja ja työpajoja järjestettiin lähiopetuspäivillä, joita oli koulutuksessa yhteensä yhdeksän (Tampereella ja Vantaalla). Talouden uusi osaaja -opintojakso oli suunniteltu kestämään koko koulutuksen ajan. Sen aikana opiskelijat laativat oman osaamisen alkukartoituksen, kehittymissuunnitelman ja uutta asiantuntijuutta osoittavan blogitekstin. He myös kirjoittivat oppimispäiväkirjaa koko koulutuksen ajan. (Jääskeläinen & Koivusalo 2026)
Opiskelijoille annettiin myös mahdollisuus kehittää omien yritystensä hankkeita opintojen aikana. Valinnaisen kehittämisprojektin opinnoissa osa opiskelijoista teki konkreettisia uudistuksia ja kehittämishankkeita omiin organisaatioihinsa. Yhdessä kehittämishankkeessa toteutettiin päästölaskelmia helpottava laskuri myyntityötä varten, jotta asiakkaalle voidaan ilmaista hiilijalanjäljen määrä palvelukohtaisesti. Toisessa hankkeessa puolestaan luotiin päästötietojen keräämistä helpottava applikaatio sisäiseen ja sidosryhmäkäyttöön. Applikaation avulla voidaan kerätä laaja-alaista tietoa matalalla kynnyksellä, automaatiotyönkulun päästötietojen automaattista laskemista ja datan hakua varten.
Kehittämisprojekteina toteutuivat myös tilitoimiston pk-yrityksille suunnatun kestävyysraportointipalvelun kehittämistyö, dashboard hankehallinnon tietovirtojen hallintaan, ja kehittämistöitä yrityksen kestävyysraportoinnin suunnittelusta sekä ESRS- että VSME-tarpeiden näkökulmista ja sidosryhmävuoropuhelun suunnittelusta ja toteutuksesta.
Koulutus kolmen ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyönä
Koulutus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä kolmen ammattikorkeakoulun ja yritysten kanssa. Mukana oli lehtoreita ja yliopettajia Laureasta, Metropoliasta ja TAMK:sta sekä tutkijoita Tampereen yliopistosta (TAU). Koulutuspäivissä ja Zoomissa pidetyissä etäkoulutustilaisuuksissa oli mukana yli 50 organisaatiota ja kouluttajaa. Opiskelijat myös toivat omat organisaationsa mukaan koulutukseen kehittämisprojektien kautta.
Usean korkeakoulun yhteistyö tuo mukanaan laajan asiantuntemuksen ja erilaisia pedagogisia näkökulmia. Koulutuksen suunnittelutiimissä oli tiiviisti mukana kuusi lehtoria kolmesta ammattikorkeakouluista, joilla kaikilla oli eri tausta ja osaaminen. Oppimisalustaksi valittiin Moodle. Suunnittelukokouksia pidettiin säännöllisesti Teamsissa jo kuukausia ennen koulutuksen käynnistymistä. Yhteistyöskentely oli tiivistä erityisesti ensimmäisen toteutuksen aikana. On tärkeää, että koulutuksen suunnittelijoilla on yhteinen näkemys koulutuksesta ja sen toteuttamisen käytännöistä.
Kolmen vuoden aikana koulutuksen sisältöön liittyvät kestävyysraportoinnin lainsäädännön muutokset ja myös teknologian kehitys vaati lehtoreilta joustavuutta ja valmiutta mukauttaa koulutuksen sisältöä. Tiivis yritysverkosto kasvatti yhteistä ymmärrystä muun muassa regulaation käytännön implementoinnista.
Yhteinen koulutussuunnittelu oli oppimisprosessi myös kaikille koulutuksessa mukana oleville lehtoreille. Sen lisäksi, että opettajien oma osaaminen kehittyi kestävyysraportointiteemasta ja digitaalisista ratkaisuista, yhteinen koulutussuunnittelu mahdollisti tarkastelemaan kunkin omaa pedagogista ajattelua ja jakamaan omaa osaamista. Opiskelijoille annettujen tehtävien monipuolisuus toi uusia ideoita opintojaksojen suunnitteluun myös oman korkeakoulun arjessa. (Wikman-Viitala 2026)
Työelämän muutosvauhti edellyttää korkeakouluilta työnjakoa ja riskin ottamista
Jotta korkeakoulu pystyy vastaamaan joustavasti työelämän akuutteihin ongelmiin, korkeakoulujen osaajien täytyy seurata tarkasti työelämän muutoksia sekä syventyä uusiin direktiiveihin ja työkaluihin nopealla tahdilla. Tämä vaatii työnjakoa ja erikoistumista, jotta osaajat voivat syventyä aihealueensa työelämämuutoksiin ja kouluttaa työelämäosaajia ennakoivasti ja tarvekeskeisesti. Samanaikaisesti on oltava uuden edellä ja uskallettava ottaa riskejä ja toteuttaa koulutuksia aiheista, joiden tieto- ja taitoperusta on vielä vakiintumatonta.
Jokaisen ryhmän opiskelijapalautetta seurattiin tarkasti. Ensimmäisen koulutuksen palautteiden perusteella koulutusta pystyttiin kehittämään edelleen. Ensimmäisen toteutuksen aikana osa aiheista oli vielä kouluttajillekin uusia, mutta osaaminen kehittyi kaikilla matkan varrella. Koulutuksesta saatu opiskelijapalaute parani toteutus toteutukselta.
Koulutuksen aikana EU:n lainsäädäntö muuttui ja pk-yrityksiä koskevia kestävyysraportoinnin vaatimuksia kevennettiin ja lykättiin ajallisesti. Koulutuksen sisältöön tehtiin nopeasti muutoksia ja tässä tärkeänä tukena oli laaja kumppaniverkosto. Edelläkävijäyritykset ja muun muassa tilintarkastusyhteisöt tulivat kertomaan ajankohtaisista lainsäädännön muutoksista ja niiden vaikutuksista organisaatioihin.
Talousosaajien työtehtävien muutos jatkuu ja vaatimustaso nousee
Digitalisaatio ja kestävyysraportointi ja muut DigiEsgo-koulutuksen tärkeät aiheet muuttavat monia asioita yrityksissä: tulee uusia toimintatapoja ja työtehtäviä. Ilmastonmuutoksen, sosiaalisen vastuun ja luonnon monimuotoisuuden haasteet ovat myös edelleen ajankohtaisia. Talousosaajien osaamisen vaatimustaso nousee. Talousosaajan työn ydintä on ymmärrys organisaation ja toimialan ansaintalogiikoista, kehittämis- ja uudistamisosaaminen, ajantasainen sääntelytietämys ja raportointiosaaminen, johtamisjärjestelmäosaaminen sekä tietojärjestelmien ja työkalujen hallinta. Talousosaajien rooli tilinpäätöksen yhteydessä raportoitavan luotettavan kestävyystiedon osalta korostuu.
DigiEsgo-koulutuksessa luotiin kolmen vuoden aikana tiivis osaajaverkosto ja tutkimuksellinen ja verkostomainen täydennyskoulutuskonsepti, jonka avulla korkeakoulut voivat yhdessä suunnitella ajankohtaisia koulutuskokonaisuuksia vastaamaan työelämän ajankohtaisiin haasteisiin. Korkeakoulujen erikoistuminen ja verkostoituminen takaa sen, että voidaan tarjota laadukasta ja laaja-alaista koulutusta.
Lähteet
