Mitä globaalit muutokset maailmalla tarkoittavat osaamiselle paikallisesti? Miten henkilöstön ja työntekijöiden osaamisen tunnistamisella voidaan vaikuttaa yrityksen kykyyn sopeutua muutoksiin?

Muuttuva maailma haastaa jatkuvan oppimisen, osaamisen tunnistamisen ja osaamistarpeiden ennakoinnin uudella tavalla. Tarkastelemme tässä artikkelissa osaamistarpeita globaalilla tasolla yhdistäen ne tunnettuihin metataitoihin, jotka ovat oppimisen ja innovoinnin keskiössä.

Ennakoitua osaamista työelämään (ENOT) –hankkeessa julkaistaan hankkeen aiheeseen liittyen artikkeleita, jotka tarkastelevat osaamistarpeita, osaamisen kehittämistä työpaikoilla sekä osaamisen ennakointia yhteistyössä työelämän ja oppilaitosten kanssa.

Mitä työelämä edellyttää vuoteen 2030 mennessä?

Tulevaisuuden työelämä tarvitsee selkeitä jatkuvan oppimisen malleja, joilla pystytään vastaamaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaisesti. Muuttuva ja murroksessa oleva maailma ja työelämä edellyttävät jokaiselta kykyä havaita omat osaamisensa ja taitonsa sekä kykyä ennakoida omassa työssään tarvittavat taidot lähitulevaisuudessa (Minzatu 2025). Globaalilla tasolla on tunnistettu osaamistarpeita sekä muutostekijöitä, jotka tulevat muokkaaman työelämää.

Maailman talousfoorumin eli World Economic Forum (WEF) toteuttaa työelämän osaamistarpeita kartoittavan tutkimuksen ja raportin viiden vuoden välein ja vuonna 2025 julkaistu raportti katsoo viiden vuoden päähän vuoteen 2030. WEF:in vuoden 2025 raportin mukaan työelämää ja osaamistarpeita muokkaavat voimakkaimmin teknologinen kehitys, ilmastonmuutos, demografiset muutokset, geoekonominen pirstaloituminen sekä talouden epävarmuus.

Teknologinen kehitys lisää erityisesti tekoälyyn, automaatioon ja kyberturvallisuuteen liittyvää osaamistarvetta, kun taas ilmastonmuutos edellyttää uutta osaamista uusiutuvassa energiassa ja ympäristöteknologiassa. Väestön ikääntyminen ja globaalit jännitteet puolestaan vaikuttavat työvoiman saatavuuteen ja lisäävät painetta jatkuvaan osaamisen kehittämiseen. Nämä muutosvoimat muuttavat työn tekemisen tapaa jo vuoteen 2030 mennessä ja haastavat tarkastelemaan osaamisen kehittämistä ei vain ammattikohtaisten osaamisten osalta, vaan kokonaisuutena, joka mahdollistaa joustavan työssä oppimisen ja osaamisen tunnistamisen. (WEF 2025).

Vuoteen 2030 mennessä tärkeimmiksi taidoiksi ennustetaan nousevan muun muassa analyyttinen ajattelu, resilienssi, luovuus, itsetuntemus, teknologinen lukutaito, empatia ja aktiivinen kuuntelu, uteliaisuus ja jatkuva oppiminen, osaamisen johtaminen sekä palveluorientoituneisuus. Lisäksi tekoälyyn ja big dataan liittyvien osaamistarpeiden ennustetaan kasvavan kaikkein voimakkaimmin. (WEF 2025.)

Tulevaisuuden tärkeimpien taitojen osalta osaamisen vahvistamisessa tarvitaan metataitoja, jotka luovat pohjan uuden oppimiselle, kriittiselle ajattelulle ja yhteistyölle. WEFin raportti ei tarjoa vain osaamisten listaa, vaan haastaa miettimään, miten kyetään oppimaan ja uudistumaan jatkuvassa muutoksessa. Tämä on keskeistä toimintaa ENOT-hankkeessa, jossa työstämme osaamisen tunnistamista ja kehittämistä yhteistyössä organisaatioiden kanssa.

Pysyvät taidot oppimisen ajureina muutoksessa

Jatkuvassa muutoksessa tärkeimmiksi taidoiksi nousevat oppimiseen ja innovointiin liittyvät taidot. Nämä taidot tunnetaan 4C-taitoina (nimi tulee taitojen englanninkielisistä nimistä):

• kriittinen ajattelu (Critical Thinking),
• viestintätaidot (Communication),
• yhteistyötaidot (Collaboration) ja
• luovuus (Creativity).

4C-taidot tunnistetaan supertaitoina, joita voi jatkuvasti kehittää ja jotka mahdollistavat osaamisen kehittämisen, oppimisen ja innovoinnin nykyajan nopeasti muuttuvassa maailmassa (Kivunja 2015).

4C -taidoista puhuttaessa on tarpeen erottaa metataidot ja pehmeät taidot. Metataidot ovat toimialasta tai ammatista riippumattomia taitoja kuten kriittinen ajattelu ja luovuus. Pehmeitä taitoja kuvataan ihmissuhdetaidoiksi, sillä ne helpottavat vuorovaikutusta ja tehokasta osallistumista tiimiin, kuten yhteistyötaidot ja viestintätaidot. (Barkas, Scott, Hadley, & Dixon-Todd 2021).

Nämä taidot muodostavat osaamispohjan, jonka varaan uuden oppiminen voi rakentua. Tärkeintä on tunnistaa, miten nämä taidot toteutuvat eri työtehtävissä ja miten näitä taitoja voidaan edelleen kehittää työssä. Thornhill-Miller ym. (2023) kuvaavat artikkelissaan mitä eri 4C taidot sisältävät, miten näitä osaamisia voidaan huomioida ja arvioida koulutuksessa.

Tulevaisuuden työelämää määrittää lisääntyvä epävarmuus ja kompleksisuus (WEF 2025). Epävarmassa ja monimutkaisessa ympäristössä kyky analysoida tietoa ja arvioida tiedon luotettavuutta korostuvat. Kriittinen ajattelu tarkoittaakin kykyä analysoida tietoa, arvioida hankitun tiedon luotettavuutta sekä kykyä esittää perusteltuja kysymyksiä ja ratkaista ongelmia. (Thornhill-Miller ym. 2023, META-Coin, 2023).

Tekoäly ja teknologinen kehitys haastavat nykyajan tehtävät ja edellyttävät työn uudelleenmuotoilua. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet edellyttävät luovuutta nähdä nykyajan tehtävien rakenteet uudella tavalla. Tarvitaan kykyä tuottaa uusia ja omaperäisiä ideoita ja kykyä löytää innovatiivisia ratkaisuja haasteisiin. Sekä työelämässä että opinnoissa edellytetään uusia tapoja toimia tuottavasti yhteistyössä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä osaamista hyödyntää ryhmän jäsenten erilaisia vahvuuksia. Jatkossa tähän yhteistyökykyyn voidaan katsoa kuuluvan myös ihmisen ja teknologian välinen yhteistyö. (Thornhill-Miller ym. 2023, META-Coin, 2023).

Palveluorientoituneisuus, asiakaslähtöisyys sekä empatia edellyttävät hyviä viestintätaitoja, jolla tarkoitetaan kykyä sekä välittää että vastaanottaa tietoa. Tässä korostuvat sekä itsensä selkeä ilmaisu että aktiivisen kuuntelun taito. (Thornhill-Miller ym. 2023, META-Coin, 2023).

Tekoälyn seurauksena tulee uusia työpaikkoja enemmän kuin mitä se vie niitä. Tästä muodostuu uudenlaista työtä ja tarvitaan uudenlaista osaamista. Kansainvälinen työjärjestö (ILO) suosittelee ihmislähtöistä näkökulmaa tekoälyn uhkien välttämiseksi. Pitää investoida uudelleenkoulutukseen ja osaamisen parantamiseen tuottavuuden ylläpitämiseksi. Oppimaan oppiminen on avainasemassa niin nuorilla kuin aikuisilla, jo töissä olevilla henkilöillä. (Drake 2025.)

Mitä jatkuva oppiminen tarkoittaa työelämälle ja pk-yrityksille?

Jatkuva oppiminen työelämässä ei tarkoita vain tutkintoperusteista opiskelua, vaan omaa osaamistaan voi kehittää systemaattisesti omissa työtehtävissään. Tässä on avuksi laajasti tarjolla olevat mikrokurssit, joiden avulla saa lyhyitä, asiantuntijoiden suunnittelemia opintoja tiiviissä paketissa. Mikrokurssit eivät edellytä kirjautumista oppilaitoksen opiskelijaksi eivätkä ne kerrytä opintopisteitä. Mikrokurssilta saadut tiedot voi ottaa heti käyttöön työssään, jolloin niistä kehittyy uutta osaamista työtä tehdessä.

Joustavat oppimismahdollisuudet tarjoavat erityisesti pk-yrityksille mahdollisuuden lisätä muutoskyvykkyyttä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Ennakoinnin avulla työssä oppiminen pystytään suuntaamaan oikeisiin asioihin ja kehittämään niitä kriittisiä osaamisia, joita tulevaisuudessa organisaatio tarvitsee.

ENOT-hankkeeseen voivat osallistua pk-yritykset ja organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita tunnistamaan tulevaisuuden osaamistarpeita, sekä kartoittamaan digitaalisen työkalun avulla nykyisiä kyvykkyyksiä ja suunnittelemaan, miten tarvittava osaaminen voidaan hankkia.

ENOT-hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), ja rahoitus on myönnetty Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen kautta.

Lähteet

• Barkas, L. A., Scott, J. M., Hadley, K., & Dixon-Todd, Y. 2021. Marketing students’ meta-skills and employability: Between the lines of social capital in the context of the teaching excellence framework. Education & training (London), 63(4), 545-561.
• Drake, C. ILO 2025. European Employment & Social Rights Forum, 5.3.2025: Investing in people and modern labour markets – European Commission Viitattu 21.1.2026
• Kivunja, C. 2015. Exploring the Pedagogical Meaning and Implications of the 4Cs “Super Skills” for the 21st Century through Bruner’s 5E Lenses of Knowledge Construction to Improve Pedagogies of the New Learning Paradigm. Creative Education, 6, 224-239.
• META-Coin 2023. Metataitojen koulutus: hyvien käytäntöjen opas. Viitattu 27.2.2026 Meta-Coin-Good-Practice-Guide.v6-FINNISH.pdf
• Minzatu, R. 2025. European Employment & Social Rights Forum, 5.3.2025: Union of Skills presentation – European Commission. Viitattu 21.1.2026
• Thornhill-Miller, B., Anaëlle, C., Maxence M., Burkhardt, J-M., Morisseau, T., Bourgeois-Bougrine, S., Vinchon, F., El Hayek, S., Augereau-Landais, M., Mourey, F., Feybesse, C., Sundquist, D. & Lubart, T. 2023. Creativity, Critical Thinking, Communication, and Collaboration: Assessment, Certification, and Promotion of 21st Century Skills for the Future of Work and Education. Journal of Intelligence 11:54.
• WEF 2025. Future of Jobs Report 2025. World Economic Forum.

Artikkelin rakenteen suunnittelussa sekä avoimesti saatavilla olevien lähteiden haussa sekä sisällön sparrauksessa on hyödynnetty tekoälyä (Copilot, Keenious, Notebook LM)