Harjoitteluiden aikaiset osaamiskortit Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien -hankkeen pilottina

Sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelupaikkojen riittämättömyys on yksi opintojen etenemisen hidasteista. Samanaikaisesti taloudellinen tuki opintojen aikaisten harjoitteluiden suorittamiseksi on vähentynyt aikuiskoulutustuen päättyessä.

kuvituskuva.
Image by macrovector_official on Magnific

Sairaanhoitajan tutkintoa ohjaavat Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivit suosittavat monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia sairaanhoitajan ammattitaidon saavuttamiseksi. Tämän mahdollistumiseksi tarvitaan yhteistyötä harjoittelupaikka- ja koulutusorganisaatioiden välillä, sekä uusia ratkaisuja harjoitteluiden suorittamiseksi ja opiskelijoiden työn ohessa opiskelemisen tukemiseksi. Tässä artikkelissa kerromme kokemuksia Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien -hankkeessa pilotoiduista osaamiskorteista.

Uudenlaisten kokeilujen tarve

Opiskelu sairaanhoitajaksi on kokenut viime aikoina suuria muutoksia. Aikuiskoulutustuen lakkauttamisella (Työllisuusrahasto 2026) on koettu olevan vaikutusta sotealoille hakeutumiseen ja alan vetovoimaisuuteen (Tehy 2025). Samanaikaisesti harjoittelupaikkoja ei ole riittävästi (Suomen Sairaanhoitajat ry & Ammattikorkeakoulujen terveysalan johtajien verkosto 2026).

Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapula on kasvanut väestön ikääntymisen, palvelutarpeen lisääntymisen ja henkilöstön saatavuushaasteiden seurauksena. Työvoimapoliittisesti keskeiseksi ratkaisuksi on noussut osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus, joilla pyritään vahvistamaan henkilöstön riittävyyttä ja osaamista muuttuvassa toimintaympäristössä. (Koponen ym. 2023.)

Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa osaamisperusteisuutta ja jatkuvaa oppimista keskeisinä keinoina vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin sekä vahvistamaan osaavan työvoiman saatavuutta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026). Tavoitteena on tunnistaa ja tunnustaa aiemmin hankittu osaaminen, mahdollistaa joustavat opintopolut sekä vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä, jotta koulutus vastaisi entistä paremmin työelämän tarpeisiin. Lisäksi jatkuvan oppimisen tavoitteena on tukea osaamisen kehittämistä työuran eri vaiheissa ja mahdollistaa osaamisen päivittäminen työn ohessa. (Opetushallitus 2026.)  

Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus (Jotpa) käynnisti valtion avustushaun (Jotpa 2024), joka oli osa hallituksen käynnistämää hanketta työn ohessa opiskelun vahvistamiseksi (TEM 2024). Ammattikorkeakoulu Arcada, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu yhdessä Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kanssa suunnittelee ja toteuttaa tällä avustuksella Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien -hankkeessa uudenlaisia aiemman osaamisen tunnistamisen käytänteitä, joustavia pedagogisia ratkaisuja teoriaopintoihin sekä keinoja harjoitteluiden toteuttamiseen omassa työssä tai työnkiertona omalla työnantajalla.

Hankkeessa työnantajien näkökulmaa tuovat esiin erityisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen edustajat. Heidän mukaansa työelämän edustajia ei ole nykyisellään riittävästi ohjeistettu korkeakouluopiskelijoiden aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja todentamiseen. Työelämässä tapahtuvan oppimisen ohjaukseen kaivataan ylipäätään lisää ohjeistusta.

Osaamiskortit harjoittelun aikaisen osaamisen kehittymisen tukena

Opiskelijoiden työpaikat mahdollistavat eri tavoin osaamisen kehittymisen harjoitteluille laadittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien -hankkeessa kehitettyjen osaamiskorttien tavoitteena on varmistaa sairaanhoitajan osaamisvaatimuksia vastaavan osaamisen kehittyminen harjoittelun aikana. Osaamiskorttien tarkoituksena on laajentaa opiskelijan ymmärrystä asiakkaan/potilaan kokonaisvaltaisesta hoidosta ja tukea ammatillista kehittymistä sairaanhoitajan työhön harjoittelun aikana omassa työssään. Hankkeessa laaditut ohjeistukset tukevat osaamiskorttien hyödyntämisen sekä opiskelijalle että harjoittelupaikan ohjaajalle. 

Ensimmäiset kortit laadittiin sisätautien hoitotyön harjoitteluympäristöön. Opiskelijan kortin sisältö rakentui12 teemaan, jotka valikoituivat Laurean sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelman Sisätauti- ja infektiopotilaan hoitotyö -opintojakson (Laurea 2026) työpajojen teemojen mukaisesti.  Teemojen valinta toteutui yhteistyössä kyseisen opintojakson opetustiimiin kuuluvan opettajan, työelämän edustajan ja hanketoimijan kanssa. Opintojakson sisältö oli samansuuntainen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak 2025) ja ammattikorkeakoulu Arcadan (Arcada 2025) vastaavien opintojaksojen sisältöjen kanssa.

 Harjoittelun aikana opiskelija valitsee 1–3 keskeistä teemaa syvempään tarkasteluun. Teemat valikoituvat omien tavoitteiden ja yksikön tarjoamien oppimismahdollisuuksien mukaan. Jokaisen teeman yhteydessä kortissa esitetään aihe-esimerkkejä opiskelijan teemavalinnan tueksi.

Osaamiskorttien rakenne kuvataan ohjaamaan opiskelijaa systemaattiseen prosessiin, joka jakautui kolmeen vaiheeseen, ennen potilaan/asiakkaan kohtaamista, kohtaamisen aikana ja kohtaamisen jälkeen. Ennen kohtaamista opiskelija hakee näyttöön perustuvaa tietoa (esim. Käypä hoito -suositukset ja organisaation ohjeet) valitsemastaan teemasta ja perustelee hoidossa tarvittavat ennakkovalmistelut ja tiedot. Tilanteen aikana keskiössä on teoreettisen tiedon soveltaminen käytäntöön. Opiskelija kuvaa potilaan/asiakkaan kohtaamista, ohjausta, osallistamista sekä päätöksentekoprosesseja hoidon aikana. Kohtaamisen jälkeen opiskelija reflektoi muun muassa hoidon jatkuvuutta, moniammatillista yhteistyötä sekä asianmukaista kirjaamista.  

Osaamiskortti sisältää kysymyksiä, joihin opiskelija vastaa perustellen omaa toimintaansa. Perusteluissa tulee viitata löydettyihin lähteisiin. Kysymykset on laadittu EQF-tasojen määritelmien (OKM 2026; OPH 2026; Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä 120/2017) pohjalta siten, että ne heijastavat tasojen välisiä eroja tiedoissa, taidoissa, vastuussa ja itsenäisessä päätöksenteossa. Tämä ohjaa opiskelijoita tunnistamaan osaamisensa kehittymistä lähihoitajan (EQF 4) osaamistasolta sairaanhoitajan (EQF 6) osaamistasolle.

Osaamiskorttien käytön keskeisenä elementtinä toimii opiskelijan ja harjoittelua ohjaavan työpaikan edustajan välinen reflektiokeskustelu, joka toteutetaan harjoittelun loppuvaiheessa. Keskustelussa voidaan hyödyntää ohjaajan kortin ohjeistuksessa olevia valmentavaan ohjaukseen tukevia kysymyksiä. Kysymysten tavoitteena on tukea opiskelijan itseohjautuvuutta ja reflektiokykyä pelkkien oikeiden vastausten antamisen sijaan. Kysymysten avulla harjoittelun ohjaaja saa tukea keskusteluun ja kysymykset ohjaavat keskustelun sisältöä. Keskustelussa käydään opiskelijan kokemuksia, oppimista ja sen merkitystä ammatillisesta näkökulmasta, kuten osaamisen tason kehittymisestä ja oman osaamisen arvioinnista.

Palautetta osaamiskorttien kokeilusta

Osaamiskortteja on kevään ja kesän 2026 aikana kokeiltu kaikissa kolmessa ammattikorkeakoulussa sisätautien hoitotyön harjoitteluissa. Tähänastisen palautteen perusteella opiskelijat ovat kokeneet osaamiskorttien edistävän oman osaamisen tunnistamista ja syventämistä kyseisellä harjoittelualueella.

Työnantajan näkökulmasta osaamiskortit ovat tuottaneet uudenlaisen välineen työelämässä tapahtuvan oppimisen, osaamisen näkyväksi tekemisen ja asiantuntijuuden kehittymisen arvioimisen tueksi. Osaamiskortit ovat helposti sovellettavissa ja monistettavissa erilaisiin harjoitteluihin sekä muihin toimintaympäristöihin.

Osaamiskorttipakka täydentyy

Hankkeen aikana kehitetään ja pilotoidaan osaamiskortteja myös sairaanhoitajakoulutuksen muissa harjoitteluissa, kuten kirurgisen hoitotyön, mielenterveystyön, vastaanottotyön ja kotihoidon harjoitteluympäristöissä. Erityisesti koulutuksen loppuvaiheen harjoitteluiden osaamiskorttien teemat rakentuvat sairaanhoitajan ydinosaamisen osaamisvaatimuksiin (Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026) ja suhteutetaan harjoitteluympäristöihin, jotka perustuvat sairaanhoitajakoulutusta ohjaavien direktiivien ja säädösten vaatimuksiin. Tavoitteena on tukea opiskelijaa tunnistamaan ja arvioimaan juuri kyseisissä toimintaympäristöissä tarvittavaa osaamista sekä sen kehittymistä harjoittelun aikana.Osaamiskorttien jatkokehittäminen tehdään yhteistyössä Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien 2.0- ja 3.0-hankkeiden toimijoiden kanssa.

Lähihoitajasta sairaanhoitajaksi työssä oppien -hanke (2025–2026) on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen rahoittama hanke.

Lähteet

URN: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20260916126074

henkilökuva.

Liisa Ranta

Laurea-ammattikorkeakoulu

liisa.ranta(at)laurea.fi

Maria Appelroth

Ammattikorkeakoulu Arcada

Jenny Winter-Sihvola

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

Tiina Takku

Diakonia-ammattikorkeakoulu