Terveydenhoitajaopiskelijat mentoroimassa hyvinvointia Kehittämössä

Terveys kasaantuu 

Suomessa epäterveellinen ravitsemus on riskitekijöistä merkittävin yksittäinen kuolleisuuteen ja elintapasairauksiin vaikuttava käyttäytymistekijä. Tyypin 2 diabetesta, jotakin sydän- ja verisuonitautia tai masennusta sairastavat ja ylipainoiset käyttävät terveyspalveluja enemmän. (Siltasalmi, S., Kähkönen, K., Leinonen, A.-M., Korpelainen, R., & Nurkkala, M. 2024,589,596.) Terveelliset elämäntavat liittyvät yleensä vähäisempään terveyspalvelujen käyttöön ja pienempiin terveydenhuollon kustannuksiin. Sen sijaan epäterveelliset elintavat lisäävät terveyspalvelujen tarvetta, terveydenhuoltokäyntejä sekä sairaalahoitoon joutumisen riskiä. Samalla on havaittu, että terveellisiä ja sairauksia ennaltaehkäiseviä elämäntapoja noudattavat henkilöt hyödyntävät aktiivisemmin ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja ja hakeutuvat hoitoon herkemmin jo varhaisessa vaiheessa (Siltasalmi ym. 2024, 589.) Aholan ym. (2024,1282) mukaan elintavat ovat suhteellisen pysyviä läpi keski-iän, mutta hyvinvoinnistaan kiinnostuneet henkilöt haluavat noudattaa ravitsemussuosituksia ja siten edistää omaa terveyttään (Siltasalmi ym. 2024, 589). Toisaalta on huomattu, että mikäli muutosta terveyskäyttäytymisessä tapahtuu aikuisiällä, ne muuttuvat yleensä terveellisempään suuntaan (Meader, King, Moe-Byrne, Wright,Graham,Petticrew, Power,White & Sowden 2016;7-8.)

Koska elintavat ovat suhteellisen pysyviä, on tärkeää panostaa lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. Suomessa on tehty merkittäviä terveyden edistämisen toimia, kuten Kansallisten ravitsemussuositusten luominen (Siltasalmi ym.2024,596.). On tärkeää, että opintojen aikana erilaiset terveyden edistämisen mallit ja suositukset tulevat terveydenhoitajaopiskelijoille tutuksi ja että he pääsevät soveltamaan näitä käytännössä.

Kehittämö tuottaa iloa, hyvinvointia ja terveyttä kansalaisille

Kehittämispohjaisessa oppimisessa opiskelijat kehittävät osaamistaan osallistumalla aitoihin työelämälähtöisiin toimeksiantoihin (Laurea-ammattikorkeakoulu 2025a). Terveydenhoitotyön opetuksessa on pilotoitu opintojaksoilla sekä harjoittelussa oppimisympäristö Kehittämöä vuosina 2025–2026.

Kehittämö on Laurean sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden oppimisympäristö, jossa tuotetaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluja tilaajan tiloissa tai Laurean kampuksilla. Opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat erilaisia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä tapahtumia, tuokioita ja ryhmätilaisuuksia eri-ikäisille asiakkaille.

Vantaan kaupungin liikuntatoimi on tilannut tuottamansa Hyvinvointimentoroinnin jatkoksi Hyvinvointimentoroinnin jatkoryhmät Kehittämöstä Laurean terveydenhoitajaopiskelijoiden toteuttamina vuosina 2025 ja 2026. Liikuntatoimen järjestämässä hyvinvointimentoroinnissa tähdätään pienin askelin kohti pysyviä elintapamuutoksia. Henkilökohtaisessa mentoroinnissa osallistujat olivat saaneet yksilöllistä ohjausta terveellisiin elintapoihin vuoden ajan (Vantaan kaupunki 2026). Tämän jälkeen henkilöllä on mahdollisuus hakeutua opiskelijoiden toteuttamaan jatkoryhmään.

Keväällä 2026 opiskelijoiden toteutukseen kuului seitsemän eri ohjauskertaa. Jokaisella kerralla oli eri teema, joissa eri opiskelijat toimivat järjestäjinä. Tapaamiskerroissa keskeistä oli näyttöön perustuvan ryhmän ohjauksen suunnittelu ja toteutus hyödyntäen toiminnallisia menetelmiä.

Hyvinvointimentoroinnin jatkoryhmien tapaamisissa pyritään herättelemään ajatuksia ja tukemaan osallistujien kokeiluja, jotka voisivat edistää pysyvien elämäntapamuutosten toteutumista. Tavoitteena on yksilöllinen ja asiakaslähtöinen, osallistujan omasta terveydestään vastuunottamista tukeva terveysneuvonta. Lähtökohtana on voimavaralähtöisyys, jolloin pyritään löytämään hyviä asioita elämässä ja miettimään, miten ne tukevat laadukasta unta, liikkumisen lisäämistä arkeen tai terveellistä syömistä.

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä

Ohjauskertojen suunnittelun taustalla sovellettiin COM-B mallia. Mallin mukaan käyttäytymisen (Behavior) muutoksen kolme välttämätöntä edellytystä ovat kyvyt (Capability), motivaatio (Motivation) ja tilaisuudet (Opportunity). Kyvyillä tarkoitetaan ihmisen tietoja, taitoja ja valmiuksia (Joki ym. 2023, 1473–1474.) Muutoksen tarve lähtee ihmisen ajatuksista ja tunteista. Motivaatio ei ole pysyvä olotila, vaan se vaihtelee. Kestävä muutos liittyy siihen, että haluaa tehdä jotain, ei vain siihen, että pitäisi. Tätä kutsutaan sisäiseksi motivaatioksi. Sisäinen motivaatio saa voimaa itselle tärkeistä asioista, eli arvoista (Terveyskylä.fi 2024). Vaikka motivaatio luonnollisesti vaihtelee, tärkeintä on jatkaa pienin askelin eteenpäin. Usein pienet konkreettiset arjen teot kantavat eteenpäin hankalista hetkistä.

COM-B mallin kolmas tekijä on tilaisuudet. Tilaisuudet ovat ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia toimia. Näitä voivat olla esimerkiksi välineet, aika, resurssit ja toisten ihmisten tuki. Ihminen voi itse vaikuttaa ympäristön olosuhteisiin ja luoda näin tilaisuuksia onnistumisille. Käyttäytymisen muutos tapahtuu, jos kyvyt, motivaatio ja tilaisuudet ovat riittävällä tasolla (Joki ym. 2023, 1473-1474; Absetz & Hankonen 2017, 1015.) Kun COM-B malliin yhdistetään pystyvyyden tunteen vahvistaminen, saadaan hyvä toimintatapa elämäntapamuutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen (Joki ym. 2023, 1474).

Omien tottumusten tarkastelua tapaamisessa

Hyvinvointimentoroinnin jatkoryhmissä ravitsemukseen liittyviin teemoihin syvennyttiin kahdella eri kerralla. Ensimmäisellä kerralla teemana oli tasapainoinen syöminen. Ravitsemussuositukset ovat terveyttä edistävän ruokavalion perustana, mutta terveellistä ruokavaliota voi silti toteuttaa monin eri tavoin, yksilölliset mieltymykset huomioiden (Kansalliset ravitsemussuositukset 2024).

Suunnittelimme tasapainoisen syömisen mentoroinnin siitä lähtökohdasta, että tietoa terveellisestä syömisestä on valtavasti saatavilla ympärillämme mediassa ja sosiaalisen median kanavissa vuorokauden ympäri. Ajatuksena oli, että osallistujilla todennäköisesti on jo paljon tietoa terveyttä edistävästä ruokavaliosta, eikä tiedonpuute yleensä ole ensisijaisena esteenä terveelliselle syömiselle. Halusimme lähteä liikkeelle pystyvyyden tunteen vahvistamisesta, joten teimme tapaamisen alussa RyhmäRengin sivustolta löytämämme tutustumistehtävän. Tehtävässä jokainen valitsee sanalistalta yhden sanan, joka kertoo jotain itsestä ja omasta osaamisesta. Ryhmästämme löytyi ainakin urheilija, kutoja, ajattelija, valokuvaaja ja hoivaaja.

Halusimme kuulla, mitä tietoa ryhmään osallistujilla jo on aiheesta, joten kysyimme alussa, mitä heidän mielestään tasapainoinen syöminen tarkoittaa. Saimme vastaukseksi, että tasapainoiseen syömiseen kuuluu säännöllinen ruokailurytmi ja aterian kokoaminen lautasmallin mukaisesti. Ja näinhän se onkin, tasapainoinen syöminen on säännöllistä ja monipuolista. Lisäksi se tukee hyvinvointia, tuo nautintoa ja pysyy hallinnassa (Pusa 2022.)

Pohdimme tapaamisessa omia arvoja ja miten terveellinen syöminen voisi tukea omien arvojen mukaista elämää. Esille nousivat muun muassa kasvissyönnin eettiset syyt sekä omasta terveydestä ja toimintakyvystä huolehtiminen. Motivaation ei kuitenkaan tarvitse kummuta vain vakavista asioista. Halu toimia voi lähteä siitäkin, että olisi mukava olo sovittaa vaatteita ja katsella itseään peilistä sovituskopissa.
Ryhmässä käytiin myös hyviä keskusteluja siitä, kuinka erilaisista ruuista, kuten paprikoista tai rahkasta voi oppia ajan kanssa pitämään. Tai sitten ei, toisille ei kerta kaikkiaan maistu jokin terveelliseksi mielletty ruoka-aine, ja se on täysin ok. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että terveellisen ruokavalion voi toteuttaa monella eri tavalla ja omien mieltymysten mukaan.

Suositusten mukainen proteiinin määrä ruokavaliossa tuli osallistujille hieman yllätyksenä. Uutta tietoa oli myös suositus kasvisten määrän lisäämisestä 800 grammaan päivässä. Osa ryhmäläisistä koki haasteena suositusten mukaisen kalan, kasvisten ja marjojen syömisen. Meskasen (2024) mukaan oleellista on kuitenkin riittävän hyvä syöminen. Riittävän hyvä syöminen sallii joustavuuden ja ruuasta nauttimisen. Herkuttelu silloin tällöin tekee hyvää, eikä ruokia pidä luokitella ’hyviin’ ja ’huonoihin’ tai ’sallittuihin’ ja ’kiellettyihin’.

Saimme hyvin ryhmän kanssa käytyä läpi elämäntapamuutoksen kulmakivet: tiedot ja taidot, motivaation, tilaisuudet sekä pystyvyyden tunteen. Osallistujat saivat pieniä tehtäviä, joissa jokainen pohti asioita oman elämän kannalta. Mentorointi eteni luontevasti yhdessä keskustellen ja ajatuksia jakaen. Osallistujilla olikin jo hyviä kokemuksia positiivisten muutosten tekemisestä ja onnistumisista, esimerkiksi aamupalan ottaminen osaksi ateriarytmiä ja kävelylenkkien juurruttaminen viikko-ohjelmaan.

Opiskelijoiden kokemuksia ryhmän ohjaamisesta

Lähtöasetelma oli monella tavalla meille opiskelijoille innostava: tasapainoinen syöminen aiheena kiinnosti kaikkia, samoin elämäntapatapamuutoksen tukeminen ja voimavaralähtöinen ohjaus. Kirsikkana kakun päällä oli valmiiksi motivoitunut kuulijakunta. Ennen mentoroinnin alkua kannustimme toisiamme ja keskustelimme avoimesti tulevasta mentorointitilanteesta. Otimme huomioon myös sen, että terveellinen syöminen on tunteita herättävä ja sensitiivinen aihe. Tämä auttoi meitä rakentamaan jo alusta alkaen luottamuksellista ja kannustavaa ilmapiiriä opiskelijoiden ja mentorointiryhmän kesken.

Meille opiskelijoille ryhmänohjaus oli ensimmäinen todellinen harjoittelutilanne, joka tietysti jännitti. Perehdyimmekin ryhmänohjauksen teoriaan huolella. Saimme mielestämme luotua hyvin ryhmähenkeä ja luottamuksellista ilmapiiriä RyhmäRengin alkutehtävien avulla. Toiminnalliset osuudet, kuten käytännön esimerkkien miettiminen ja lopun itsemyötätuntoa lisäävä mindfulness-harjoitus, antoivat uskoaksemme osallistujille lisäkeinoja toteuttaa elämänmuutosta omassa arjessaan.

Vaikka emme ehtineet käydä läpi kaikkea suunnittelemaamme sisältöä, onnistuimme mielestämme saavuttamaan hyvinvointimentoroinnin kannalta tärkeitä tavoitteita. Pyrimme herättämään osallistujissa ajatuksia omasta hyvinvoinnistaan ja kannustamaan heitä kokeilemaan pieniä muutoksia, jotka voisivat edistää pysyvien elämäntapamuutosten toteutumista.

Ryhmäläiset osallistuivat aktiivisesti ja hienosti keskusteluun. He kertoivat omista kokemuksistaan, haasteistaan ja onnistumisistaan. Tunnelma pysyi koko ajan positiivisena ja kannustavana. Keskustelu rönsyili ihanasti kissojen silityksestä itujen kasvatukseen. Hyviä vinkkejä jaettiin keskenään, esimerkiksi jos tulee ostaneeksi irtokarkkialesta vähän liikaa herkkuja, voi pyytää lapset tai lapsenlapset kylään auttamaan niiden syömisessä.

Meille opiskelijoille tämä oli tärkeä oppimiskokemus ja jäi hyvä mieli onnistuneesta ryhmäohjauksesta. Ryhmältä saamamme palautteen mukaan mentorointi vastasi odotuksia todella hyvin ja antoi kivoja vinkkejä sekä hyvää lisätietoa muun muassa tavoitteiden asettamisesta. Osallistujat kertoivat, että heillä oli rauhallinen, rento, jaksavampi ja kiva fiilis tapaamisen päättyessä. Käsittelemämme teemat koettiin tärkeiksi ja toiveena olisi pitempi ja tiheämpi jakso mentorointitapaamisia.