Sain kunnian pitää syyskuussa 2026 keynote-puheenvuoron suomalaisen telelääketieteen kehityksestä noin 30 vuoden ajalta. Uusimman teknologian osalta puheenvuorossani painottui kotihoidon nykyteknologia. Tässä artikkelissa kerron ”Telemedicine and Home Care Technologies in Finland” -puheenvuoroni valmistelusta, sisällöstä ja kokemuksista.

Järjestäjä toivoi puheenvuoron alkuun historiallista katsausta Suomen telelääketieteen kehityksestä ja siitä, miten ja milloin etä- ja sähköiset palvelut saatiin onnistuneesti käyttöön Suomessa. Yhteyshenkilö perusteli tarvetta sillä, että heidän käsityksensä mukaan Suomessa terveydenhuollon digitalisaatio on pidemmällä kuin Sveitsissä. Taustaselvittelyiden perusteella havaitsin, että tämä pitää pääosin paikkansa (European Union 2024). Toinen puoli puheenvuorosta sovittiin koskevan Suomessa käytettävää kotihoidon teknologiaa.
Care@Home and the Future -konferenssi järjestettiin Sveitsissä, mutta sain hoitaa puheenvuoroni Teamsin välityksellä. Tapahtuman järjesti Swiss Center for Care@home, joka toimii Bernin ammattikorkeakoulun (Bern University of Applied Sciences, BFH) yhteydessä. Laurea ammattikorkeakoulu ja Bernin ammattikorkeakoulu kuuluvat kymmenen eurooppalaiseen korkeakoulun PIONEER-allianssiin (Pioneer Alliance 2025), mikä mahdollisti yhteistyön tapahtuman suunnittelussa. Tapahtuma kokosi yhteen vaikuttavan verkoston sveitsiläisiä terveydenhuollon toimijoita, kuten yliopistoja, sairaaloita, kotihoito-organisaatioita, yleislääkärivastaanottoja, sairausvakuutusyhtiöitä, hoivakoteja, avoterveydenhuollon palveluntuottajia, teknologiayrityksiä sekä muita terveydenhuoltoalan organisaatioita (Misoch 2026).
PIONEER-allianssin tavoitteena on edistää osallistavien, turvallisten, kestävien ja resilienssiä vahvistavien kaupunkien rakentumista tarjoamalla opiskelijoille ja elinikäisille oppijoille tarvittavaa osaamista eurooppalaisessa toimintaympäristössä (Pioneer Alliance 2025). Keynote-puheenvuoroni liittyy tähän teemaan digitaalisen toimintaympäristön näkökulmasta, painottuen erityisesti terveydenhuollon digitalisaatioon. Keynote-sanalla viitataan avaus- tai pääpuheenvuoroon, joka asettaa konferenssin tai seminaarin keskeiset teemat (Suomisanakirja 2026).
Etänä tai teknologian avulla tehtävään sosiaali- ja terveysalan työhön liittyy lukuisa määrä erilaisia käsitteitä. Puheenvuoron aihetta toivottiin termeillä ”telemedicine” ja ”home care technologies”. Wijesooriyan ym. (2020, 39) mukaan telelääketieteellä tarkoitetaan etänä toteutettavia kliinisiä terveydenhuollon palveluita, kuten diagnostiikkaa, hoitoa ja konsultaatioita. Erään määritelmän mukaan kattokäsitteenä voidaan pitää käsitettä ”etäterveys” (englanniksi ”telehealth”), joka sisältää myös käsitteet mobiiliterveys ja digitaaliset terveydenhuollon ratkaisut, joita puolestaan voivat olla telelääketiede, sähköiset palvelut ja potilastietokannat, tekoälyä hyödyntävät ratkaisut, etävastaanotot ja -valvontalaitteet sekä puettavat laitteet ja erilaiset sensorit (Butzner & Cuffee 2021, 2). Puheessani ja tässä artikkelissa käytän pääosin käsitteitä terveydenhuollon digitalisaatio, digitaaliset tai sähköiset palvelut, telelääketiede, kotihoidon teknologia, sekä useissa tapauksissa etuliitettä ”etä”, kuten etähoito, etävastaanotto ja etäkotihoito.
Suomen tie digitaalisiin terveyspalveluihin
Puheeni taustatyön aloitin selvittelemällä suomalaisen telelääketieteen kehitystä. Modernin telelääketieteen kehitykselle loi vahvan perustan 1990-luvulla tapahtunut digitaalisen infrastruktuurin, tietoliikenneverkkojen ja matkapuhelinteknologian nopea kehittyminen, jota Nokian kansainvälinen menestys osaltaan vauhditti (Marco Health 2026; Kouri ym. 2018; Hira 2012).
Pitkien välimatkojen ja harvan asutuksen on katsottu olleen käytännöllinen motivaattori digitaalisten palveluiden kehittämiselle. Myös hyvinvointivaltion tavoite tarjota yhdenvertaiset terveyspalvelut yhteisistä verovaroista koko maahan loivat perustaa uusille toimintatavoille (Kouri ym. 2018).
Ratkaisevassa asemassa telelääketieteen kehityksen taustalla on ollut valtionhallinto, joka on tukenut jo varhaisessa vaiheessa digitaalisten järjestelmien kehittämistä linjauksillaan ja strategioillaan (Hira 2012). Suomen ensimmäinen kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikkastrategia on vuodelta 1996 (STM 1996).
Merkittävä askel sähköisten terveyspalvelujen kehityksessä otettiin vuonna 2007, jolloin terveydenhuollon palveluntuottajat velvoitettiin liittymään kansalliseen sähköisen terveydenhuollon infrastruktuuriin, Kantaan. Tätä kehitystä tukivat erityisesti laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) ja laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007). Tätä ennen terveysasemilla ja sairaaloissa oli jo käytössä sähköisiä potilastietojärjestelmiä, mutta vasta Kanta-palvelun käyttöönotto edellytti yhteisiä toimintatapoja ja mahdollisti eri potilastietojärjestelmistä tietojen siirron kansallisesti yhteiseen tietokantaan.
Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) velvoitti reseptien kirjoittamista sähköisesti, mutta toisaalta sähköisen reseptin käyttöönottoon oli aikaa aina vuoteen 2017 saakka, jolloin e-reseptit viimeistään olivat käytössä koko Suomessa. Kanta-palvelut ja sähköinen resepti paransivat tiedon saatavuutta ja kansalaisten mahdollisuuksia tarkastella omia terveystietojaan. Kanta-palveluista muodostuikin suomalaisen terveydenhuollon kansallinen digitaalinen perusta. (Jormanainen 2023, 63, 75.)
Suomessa on tehty paljon hanketyötä sosiaali- ja terveysalan digitaalisten palveluiden kehittämiseksi, ja hankkeilla on ollut merkittävä rooli uusien toimintatapojen testaamisessa ja jalkauttamisessa (Tepponen, Ahonen & Turja 2024.) Laurea oli osaltaan mukana edistämässä sosiaali- ja terveysalan digitalisaation kehittymistä jo 20 vuotta sitten muun muassa CaringTV-hankkeellaan (Piirainen & Sarekoski 2008).
COVID-19-pandemia vauhditti terveydenhuollon digitaalisten palveluiden käyttöönottoa merkittävästi kehittyneissä maissa. Etävastaanotot ja digitaaliset palvelut yleistyivät nopeasti, jolloin ammattilaiset ja kansalaiset saivat käytännön kokemusta etähoidosta. (Pennanen ym. 2023; Wijesooriyan, Mishra, Brand & Rubin 2020, 40.)
Nykyisin telelääketiede onkin vakiintunut osaksi suomalaista terveydenhuoltoa. Käytössä ovat videovastaanotot, chat-palvelut, sähköiset oirearviot, etäseuranta sekä hyvinvointidatan hyödyntäminen. Kehitys jatkuu kohti yhä älykkäämpiä ratkaisuja, joissa muun muassa puheentunnistus tehostaa päivittäistä potilaskirjaamista (Newton-Mason, Chui, Hirani & Currie 2024) ja tekoälyyn perustuva päätöksenteon tuki auttaa tunnistamaan riskejä entistä varhaisemmassa vaiheessa (Elhaddad & Hamam 2024).
Kotihoidon teknologiat tukevat iäkkäiden kotona asumista
Puheenvuoroni toisessa osassa esittelin Suomessa käytössä olevia kotihoidon teknologioita ja niiden roolia ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa. Kuten monissa Euroopan maissa, myös Suomessa väestön ikääntyminen, henkilöstöpula ja ikääntyneiden toive asua kotona mahdollisimman pitkään vauhdittavat teknologisten ratkaisujen käyttöönottoa (European Union 2024b). Korostin kuitenkin, että teknologian arvo syntyy siitä, miten hyvin se vastaa käyttäjien tarpeisiin ja miten integroiminen onnistuu osaksi hoidon arkea.
Yksi yleisimmistä ratkaisuista on etäkotihoito, jossa videoyhteydellä toteutettavat etäkäynnit täydentävät perinteistä kotihoitoa esimerkiksi voinnin seurannassa, lääkemuistutuksissa, ohjauksessa ja yhteydenpidossa (THL 2026.) Toinen nopeasti kehittyvä alue on sensoriteknologia. Liike-, ovi- ja vuodesensorit voivat tunnistaa muutoksia asiakkaan päivittäisessä toiminnassa ja tuottaa tietoa varhaisen tuen tarpeista (SuvantoCare 2026; Vivago 2026).
Esitykseen sisältyi myös kotimaisten yritysten tarjoamia turvateknologioita, kuten turvapuhelimia ja älykkäitä turvarannekkeita, jotka voivat välittää hälytyksen esimerkiksi kaatumistilanteissa (esim. SuvantoCare 2026; Vivago 2026). Lääkitysturvallisuutta tukevista ratkaisuista pääsi esille suomalainen Evondos-lääkeannostelurobotti, joka muistuttaa lääkkeiden ottamisesta ja annostelee ne oikeaan aikaan (Evondos 2026).
Kotihoidon teknologian tulevaisuuden näkymissä tarkastelussa oli myös tekoälyn ja robotiikan mahdollisuuksia. Kerroin työstäni RobotAI2-hankkeessa sekä muun muassa humanoidirobottien (esim. Probot 2026) tulevaisuuden mahdollisuuksista ja tekoälypohjaisten päätöksenteon tukijärjestelmien käytöstä kotihoidon asiakkuuksissa (esim. Gillie.ai 2026).
Vaikka teknologian kehitys etenee nopeasti, ihmisen kohtaaminen ja ammatillinen arviointi säilyvät edelleen keskeisinä osina hoivaa ja hoitoa. Teknologia ei sovi kaikille käyttäjille, vaan käyttöönotto edellyttää yksilöllistä arviointia, opastusta ja seurantaa. Onnistunut kotihoidon teknologia ei siten ole vain tekninen kysymys. Ratkaisevaa on se, että teknologia tukee ikääntyneen turvallisuutta, autonomiaa, ihmisarvoa ja osallisuutta. (ETENE 2026, 48–54.)
Kokemus ja teoriatieto keynote-puheen perustana
Aluksi puheenvuorokutsun saatuani koin, että kokemukseni ja osaamiseni eivät riitä telelääketiede-teeman historialliseen katsaukseen. Kotihoidon teknologian esittelyn koin omakseni heti, sillä aihepiiri kuuluu opettamiini aiheisiin. Pian kuitenkin huomasin historian katsauksen mielekkääksi, sillä lähdeaineistoista löytämäni tieto myötäili hyvin 30-vuotista kokemustani terveydenhuollossa.
Valmistuin alalle aikana, jolloin tietokoneen siirrettäviä tietoja talletettiin 3,5 tuuman levykkeille eli ”korpuille” ja CD-ROM-levyille. Eräänä projektina valmistinkin terveyskasvatusohjelman olio-ohjelmoinnilla CD-ROM:lle, koska internet ei ollut vielä laajassa käytössä. Käytin sähköistä Finstar-potilastietojärjestelmää ensimmäisen kerran vuonna 1995 silloisessa työpaikassani ja samoihin aikoihin opiskelin myös työn ohessa luultavasti Suomen ensimmäisten etäopiskelijoiden joukossa. Oulun yliopisto ja Kajaanin kesäyliopisto järjestivät tuolloin luentoja, joissa opettaja oli toisella paikkakunnalla ja opiskelijat kokoontuneet toisaalla yhteen. Puheenvuorossani toinkin esille, että etäpalveluita tukeva infrastruktuuri ei kehittynyt vain terveydenhuollon tarpeita varten, vaan koko yhteiskunnan tarpeet huomioiden.
Kun internet yleistyi, pääsin pian mukaan nettineuvolaprojektiin ja hankkeiden kautta tehtävään kehitystyöhön 2000-luvulla. Opettajan uralla olen edelleen osallistunut teknologian hankkeisiin sekä opettanut puheenvuorossa esillä olleita aihepiirejä, mikä on pitänyt kokemuksen teknologian kehityksessä mukana. Omakohtainen kokemus digitalisaation ja etäpalveluiden kehityksestä toi varmuutta puheen pitämiseen. Kokemuksen yhdistäminen teoriatietoon toi toivottavasti myös uskottavuutta osallistujien silmissä.
Kokemuksia kansainvälisestä keynote-puheenvuorosta
Konferenssi tarjosi uusia kokemuksia puhujana. Esimerkiksi puhujan ansioluettelon, niin sanotun speaker’s CV:n, laatiminen kansainvälistä konferenssia varten oli uutta. CV:n sisältöön tuli koota tätä tilaisuutta varten harkitusti kiinnostavimmat tiedot puhujasta ja tämän ansioista tai kokemuksista. Copilot oli korvaamaton apu CV:n laadinnassa, ja sain neuvoja myös kokeneemmalta kollegalta. Tilaisuuden juontaja esitteli minut yleisölle ennen puheenvuoron alkua speaker’s CV:n avulla.
Koko puheen sisältö vaati huolellista valmistautumista ja tiedon hakua. Englannin kielen sopivien termien valinta aiheutti päänvaivaa. Kielikysymyksissäkin Copilot oli väsymätön palautteen- ja neuvojen antaja. Lisäksi Teamsin ja verkkoyhteyksien toiminnan varmistaminen hyvissä ajoin tuntui tavallistakin tärkeämmältä.
Oli ilahduttavaa huomata, että suomalaiset ratkaisut herättivät kiinnostusta kansainvälisessä yleisössä. Varsinainen keynote-puhe kesti 30 minuuttia, minkä jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä aiheesta. Osallistujat halusivat kysyä lisätietoja muun muassa Kanta-palvelusta, teknologian käyttökustannuksista ja suomalaisesta vakuutusjärjestelmästä.
Monet sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten palveluiden ja ikääntyneiden kotona asumisen haasteet ja ratkaisut ovat yhteisiä useissa Euroopan maissa (European Union 2024b). Puheenvuoroa valmistellessa löysin tietoa Sveitsissä vallitsevasta telelääketieteen ja kotihoidon teknologioiden tilanteesta, joka poikkeaa merkittävästi joiltakin osin suomalaisesta kehityksestä. Esimerkiksi sähköinen potilastietojen kirjaaminen on ollut lakisääteistä Sveitsissä vuodesta 2020 alkaen, ja silloinkin velvoite kohdistui vain sairaaloihin ja kuntoutuslaitoksiin, mutta ei kotihoitoon ja lääkärin vastaanottoihin (Swiss Federal Audit Office 2026). Sähköiset reseptitkin ovat Sveitsissä uutta, sillä lakimuutos, joka teki sähköisestä lääkemääräyksestä pakollisen kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille, hyväksyttiin Sveitsin parlamentissa vasta kesäkuussa 2026 (Swissinfo 2026).
Tulevaisuudessa olisi kiinnostavaa jatkaa kansainvälistä vuoropuhelua aiheesta, sillä kokemusten vaihtaminen tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia oppia toisilta ja kehittää entistä vaikuttavampia toimintamalleja tulevaisuuden hoitotyöhön.
Lähteet
- Butzner, M. & Cuffee, Y. 2021. Telehealth Interventions and Outcomes Across Rural Communities in the United States: Narrative Review. Journal of medical internet research 23 (8), 1-9. Viitattu 16.8.2026.
- Elhaddad, M., & Hamam, S. 2024. AI-Driven Clinical Decision Support Systems: An Ongoing Pursuit of Potential. Curēus 6;16(4).Viitattu 21.10.2026.
- ETENE 2026. Sosiaali-ja terveysalan eettiset periaatteet. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 21.10.2026.
- European Union 2024a. Finland 2024 Digital Decade Country Report. Viitattu 22.8.2026.
- European Union 2024b. Report on the state of the Digital Decade 2024. Viitattu 16.10.2026.
- Evondos 2026. Evondos. Viitattu 29.8.2026. https://www.evondos.fi/
- Gillie.ai 2026. Seuraa kotona asuvia asiakkaita tekoälyn avulla. Viitattu 1.9.2026.
- Hira, A. 2012. Secrets behind the Finnish miracle: the rise of Nokia. InterScience Online. Viitattu 23.8.2026.
- Kouri, P., Reponen, J., Ahonen, O., Metsäniemi, P., Holopainen, A. & Kontio, E. 2018. Telemedicine and eHealth in Finland: On the Way to Digitalization – from Individual TeleHealth Applications to Connected Health. In Jordanova, M., Lievens, F. & Vladzymyrskyy, A. (Eds.) A Century of Telemedicine: Curatio Sine Distantia et Tempora A World Wide Overview – Part II. Sofia: International Society for Telemedicine & eHealth, 29-63. Viitattu 1.9.2026.
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007.
- Laki sähköisestä lääkemääräyksestä 61/2007.
- Marco Health 2026. How Nokia spurred Finland’s burgeoning digital health ecosystem. Viitattu 20.8.2026.
- Misoch, S. 2026. Sähköpostitiedonanto 13.8.2026.
- Newton-Mason, S., Chui, C., Hirani, S. & Currie, L. 2024. Speech Recognition Technology for Nursing Charting: A Literature Review. Studies in Health Technology & Informatics, 315, 729-730. Viitattu 21.10.2026.
- Pennanen, P., Jansson, M., Torkki, P., Harjumaa, M., Pajari, I. Laukka, E., Lakoma, S., Härkönen, H., Verho, A., Martikainen, S., Kouvonen, A. & Leskelä R-L. 2023. Digitaalisten palvelujen vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Viitattu 16.10.2026.
- Piirainen, A. & Sarekoski, I. 2008. Customer-driven CaringTV® concept for elderly family care givers living at home. Final report of the Coping at Home research. Laurea publications A 62. Edita Prima Oy, Helsinki 2008.
- Pioneer Alliance 2025. About Pioneer. Viitattu 14.10.2026.
- Probot 2026. Unitree G1 – kaupallinen humanoidirobotti oikeisiin tehtäviin. Viitattu 1.9.2026.
- STM 1996. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia. Viitattu 20.8.2026. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 1995:27.
- Suomisanakirja 2026. Keynote. Viitattu 10.11.2026.
- Suvanto Care 2026. Suvanto Care tukee ja turvaa ikäihmisen kotona asumista. Viitattu 28.8.2026.
- Swiss Federal Audit Office 2026. Introduction of the electronic patient record. Viitattu 2.9.2026.
- Swissinfo 2026. Swiss parliament greenlights electronic prescriptions. Viitattu 2.9.2026.
- Tepponen, M. Ahonen, O. Turja, T. 2024. Käsikirja: Digitalisaatiota ja sitä koskevien toimintatapojen, osaamisen ja kulttuurin edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2024:37. Viitattu 1.9.2026.
- THL 2026. Arjen tuen palvelut – kotihoito. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Viitattu 21.10.2026.
- Vivago 2026. Vivago tarjoaa älykkäitä turvallisuuden ja hyvinvoinnin ratkaisuja ennakoivaan hoitoon. Viitattu 28.8.2026.
- Wijesooriya, R., Mishra, V., Brand, P. & Rubin, B. 2020. COVID-19 and telehealth, education, and research adaptations. Paediatric Respiratory Reviews 35, 38–42. Viitattu 16.8.2026.



