Turvallisen lääkehoidon osaamisen kehittyminen sairaanhoitajakoulutuksessa

STM:n potilasturvallisuusstrategian tavoitteena on, että Suomi on asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026 (STM, 2022).Sairaanhoitajien lääkehoidon osaaminen on keskeistä potilasturvallisuuden näkökulmasta, koska käytännössä sairaanhoitajat vastaavat lääkehoidon kokonaisuudesta.  Sairaanhoitajan rooli lääkehoidon toteuttamisessa korostuu erityisesti lääkkeiden käyttökuntoon saattamisessa ja antovaiheissa sekä lääkehoidon ohjauksessa.  Tämän vuoksi sairaanhoitajan tutkintoon sisältyy ja tulee jatkossakin sisältyä laaja lääkehoidon osuus.  Laajan lääkehoidon koulutuksen ansiosta sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö ja ensihoitaja voivat toteuttaa lääkehoitoa monipuolisesti.

Sairaanhoitajan lääkehoidon osaamistavoitteita määrittelevät EU:n ammattipätevyysdirektiivi (Direktiivi 2013/55/EU, 2013), ammattikorkeakoulujen yhteiset kompetenssit (ARENE 2022), laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (1994/559) ja sairaanhoitajan kansalliset osaamisvaatimukset (Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) osaamisvaatimukset 2026). Potilasturvallisuuden näkökulmasta keskeistä on lääkehoidon kokonaisuuden turvallinen toteuttaminen, asiakkaan/potilaan hoitoon sitoutumisen tukeminen ja lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi. (Saastamoinen ym., 2018.)

Sekä lääkehoidon teoreettinen että lääkelaskuosaaminen ovat tärkeitä sairaanhoitajien lääkehoidon   osaamisalueita. Lääkehoidon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija hallitsee turvallisen lääkehoidon suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin. Lääkehoidon teoreettiseen osaamiseen kuuluu muun muassa farmakologian osaaminen: farmakodynamiikka ja -kinetiikka, lääkkeiden yhteis- ja haittavaikutukset, annostelu ja keskeiset lääkeryhmät. (Sneck ym., 2016; Høghaug ym., 2021.) Valmistuvan opiskelijan on hallittava lääkehoidon terminologia, lääkemuodot ja antotavat, lääkehoitoon liittyvät kliiniset toiminnot ja koko lääkehoidon prosessi. Turvallinen lääkehoito vaatii itsenäistä päätöksentekokykyä ja osaamista lääkehoidon toteuttamisessa työelämään siirryttäessä (Saastamoinen ym., 2018; STM 2021, Silén-Lipponen & Korhonen, 2020; STM, 2022).

Lääkehoidon opetuksessa hyödynnetään monipuolisia oppimismenetelmiä huomioiden oppijoiden erilaisuus (luokkaopetus, työpajat, simulaatiot, oppimispelit, verkkokurssit, VR ym.).

Lääkehoidon osaamisen kehittymistä tapahtuu koko opintojen ajan ja se nivoutuu eri teoriaopintoihin kuten sisätautien, kirurgiseen, mielenterveys, lasten ja vanhusten hoitotyöhön. Lisäksi lääkehoidon osaaminen syvenee opintojen aikana ammattitaitoa edistävissä harjoitteluissa, joita on kolmasosa opinnoista.

Sekä lääkehoidon teoriaosaamisen että lääkelaskuosaamisen kehittymistä varmistetaan eri tavoin koulutuksen aikana. Taitopajoissa sovelletaan teoriassa opittuja asioita sekä harjoitellaan aseptista työskentelyä ja kliinisiä taitoja lääkkeen annosteluun ja antamiseen eri tavoin potilasturvallisesti. Osaamisen varmistamista toteutetaan myös tenttimällä ja täyttämällä kliinisessä harjoittelussa lääkehoitopassia, jonka Lääkehoidon osaamisen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA) on kehittänyt (Lääkehoitopassi 2024).

Pääsääntöisesti ammattikorkeakouluissa vaaditaan sairaanhoitaja opiskelijoilta kuhunkin harjoitteluun liittyvä virheetön lääkelaskutentin suoritus ennen harjoittelun alkua. Tentti toteutetaan joko sähköisenä kokeena valvotussa Exam- tenttistudiossa tai luokassa opettajan valvomana. Lääkehoidon opetus ja valmistuvan sairaanhoitajan osaaminen ei ole koskaan yksittäisen verkkokurssin varassa.

Vuonna 2026 julkaistut sairaanhoitajan osaamisvaatimukset ovat ammattikorkeakouluissa opetussuunnitelmatyön perustana, jotta valmistuvan sairaanhoitajan lääkehoidon osaaminen olisi tasalaatuista riippumatta siitä mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Osaamisvaatimuksissa on kuvattu kattavasti lääkehoidon lisäksi myös muut kliinisen osaamisen osa-alueet.