Pitkittäisdatan kerääminen opintojaksolla avoimen tutkimuksen tueksi

Johdanto

Tutkimusaineistojen avoimuus lisää tutkimuksen vaikuttavuutta, luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta sekä tarjoaa tutkijoiden käyttöön aineistoa, josta voi syntyä erilaisia tutkimuksia ilman päällekkäistä aineistonkeruuta. Samalla se lisää luottamusta tieteelliseen tietoon. (Avoin tiede 2026a, 2026b; Unesco 2021, 2–4.) FAIR-periaatteiden mukaan tutkimusaineistojen tulee olla löydettäviä (Findable), saavutettavia (Accessible), yhteentoimivia (Interoperable) ja uudelleenkäytettäviä (Reusable). (Wilkinson ym. 2016).

Erityisen arvokkaita ovat pitkällä aikavälillä systemaattisesti kerättävät tutkimusaineistot, joiden avulla voidaan tarkastella tutkittavassa ilmiössä tapahtuvia muutoksia ja kehitystä.  Pitkittäistutkimuksella tarkoitetaan tutkimusstrategiaa, jossa tiettyä ilmiötä tarkastellaan pitkällä aikavälillä useissa eri mittauspisteissä. Aineiston avulla voidaan tunnistaa pitkän ajan ilmiöiden muutosta ja kehittymistä erilaisia analyysimenetelmiä hyödyntäen. (Jyväskylän yliopisto, n.d.)

Pitkittäisdatan kerääminen ja tutkimusaineistojen avoimuus liittyvät toisiinsa silloin, kun eri ajankohtina systemaattisesti kerätty aineisto dokumentoidaan, anonymisoidaan ja saatetaan vastuullisesti myöhempään tutkimuskäyttöön. Näin yksittäisistä aineistonkeruista muodostuu ajan myötä laajempi tutkimusaineisto, jota voidaan hyödyntää uusissa tutkimuksissa, opetuksessa ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Laurea-ammattikorkeakoulussa pitkittäisdatan kerääminen yhdistää opetusta ja TKI-toimintaa. Se tukee opetus- ja kulttuuriministeriön ja Laurea-ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen 2025–2028 tavoitetta integroida korkeakoulun opetus- ja TKI-toiminta yhteiskunnallista vaikuttavuutta tuottavaksi kokonaisuudeksi. Sopimukseen liittyvässä toimintatavassa tutkintoon johtavassa koulutuksessa kerätään systemaattisesti pitkittäistä tutkimusdataa, josta muodostetaan avointa tutkimusaineistoa yhteiskunnan käyttöön. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.) Toimintamalli toteuttaa myös Laurean strategiaa 2035, jossa korostuvat työelämän kanssa tapahtuva yhteiskehittäminen, avoimuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Pitkittäisdatan kerääminen vahvistaa työelämälähtöistä TKI-toimintaa ja tuottaa tietoa Laurean Yhtenäinen turvallisuus -tutkimusohjelman tarpeisiin. Lisäksi pitkittäisdatan kerääminen ja aineiston avoin jakaminen tukevat työelämälähtöisyyden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, tulevaisuusorientaation ja ennakoinnin tavoitteita. (Laurea-ammattikorkeakoulu 2024;2026).

Tässä artikkelissa kuvataan, miten Laurea-ammattikorkeakoulussa olemme keränneet pitkittäisdataa Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen -opintojaksolla ja millaisia kokemuksia tästä on syntynyt.

Pitkittäisdatatehtävän tausta, tavoitteet ja toteutus 

Aloimme suunnitella pitkittäisdatatehtävää TO00CC35 Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen -opintojaksolle vuoden 2021 loppupuolella. Tarvitsimme tutkimusluvan datan keräämiselle, joten täytimme opintojakson opettajien kesken valmistelulomakkeen sekä teimme tutkimussuunnitelman, tietosuojaselosteen ja aineistonhallintasuunnitelman. Tämä vaati ponnisteluja ja pidempiaikaista keskustelua tutkinnon kehittämisryhmän kanssa, joka lopuksi myönsi pitkittäisdatan keräämiselle luvan.  Nykyään luvan hakemiseen on selkeät dokumentit, mutta vuonna 2021 tämä oli vielä uutta.

Pitkittäisdatatehtävässä selvitetään puolistrukturoidun haastattelun keinoin, miten suomalaisissa organisaatioissa turvallisuuskulttuuri näkyy tällä hetkellä ja miten sitä kehitetään. Tehtävä tukee opintojakson tavoitetta, jonka mukaan opiskelija osaa arvioida turvallisuuskulttuurin tilaa ja tunnistaa keinoja sen kehittämiseksi. Samalla opiskelijoiden osaaminen kehittyy Laurean Learning by Developing (LbD) -toimintamallin, toisin sanoen kehittämispohjaisen oppimisen mukaisesti. Tehtävässä yhdistyvät turvallisuuskulttuurin arviointi ja kehittäminen sekä käytännön tutkimustyö.

Laadimme tehtävään turvallisuuskulttuurin ilmenemistä ja sen kehittämistä käsittelevän tutkimuskysymyksen sekä siihen liittyen 11 haastattelukysymystä. Haastattelukysymysten laadinnassa hyödynnettiin Scheinin (2004) organisaatiokulttuurin kolmea tasoa eli artefakteja, ilmaistuja arvoja ja uskomuksia sekä pohjimmaisia perusoletuksia. Lisäksi kysymysten laadinnassa hyödynnettiin Reimanin, Pietikäisen ja Oedewaldin (2008) turvallisuuskulttuurin viitekehystä.

Pitkittäisdatankeruutehtävä on yksi opintojaksolla tarjotuista vaihtoehtoisista tehtävistä. Tehtävä tehdään 2–3 opiskelijan muodostamassa pienryhmässä. Jokainen ryhmän jäsen haastattelee itse valitsemansa organisaation edustajaa joko Teamsin välityksellä tai kasvokkain. Opiskelijat pyytävät haastateltavilta organisaatioilta tutkimusluvan ja haastateltavilta henkilöiltä suostumuksen haastatteluun. Lisäksi opiskelijat täyttävät oikeuksiensiirtosopimuksen, jolla he luovuttavat oikeudet keräämäänsä aineistoon.

Opiskelijat litteroivat ja anonymisoivat haastatteluaineiston sekä analysoivat sen. Raportissa esitetään keskeiset havainnot, niihin perustuvat johtopäätökset ja turvallisuuskulttuurin parantamiseen tähtäävät kehitysehdotukset. Tehtävä antaa opiskelijoille kokemusta tutkimusaineiston keräämisestä ja käsittelystä sekä kehittää opinnäytetyössä tarvittavaa tutkimus- ja menetelmäosaamista.

Opettajat tarkistavat aineiston anonymisoinnin. Tämän jälkeen aineisto tallennetaan Laurean avoimen tieteen asiantuntijoiden avustuksella CSC:n IDA-säilytyspalveluun ja avataan vastuullisesti yhteiskunnan hyödynnettäväksi.

Opiskelijat tiedontuottajina 

Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti tutkimusaineiston tuottamiseen toteuttamalla haastatteluja, analysoimalla laadullista aineistoa ja laatimalla tutkimusraportteja Riskienhallinta ja turvallisuusjohtaminen –opintojaksojen toteutuksilla. Tätä pedagogista lähestymistä voidaan tarkastella kokemuksellisen oppimisen teorian näkökulmasta, jossa oppiminen perustuu konkreettisiin kokemuksiin, reflektioon, käsitteellistämiseen ja aktiiviseen kokeilemiseen (Kolb 1984). 

Kolbin (1984) mukaan oppiminen on jatkuva prosessi, jossa tieto muodostuu kokemusten muuntumisen kautta. Tässä pedagogisessa ratkaisussa opiskelijat saavat konkreettisia kokemuksia tutkimuksellisesta työskentelystä keräämällä pitkittäisdataa haastattelemalla eri organisaation johtaja- tai esihenkilöasemassa olevia turvallisuusorientoituneita henkilöitä. Samalla opiskelijat reflektoivat havaintojaan analyysivaiheessa, syventävät käsitteellistä ymmärrystään tulkintojen kautta sekä soveltavat osaamistaan raporttien ja kehittämisehdotusten laatimisessa. Oppimisprosessi noudattaa näin Kolbin kokemuksellisen oppimisen mallin keskeisiä vaiheita. (Kolb 1984.)

Tehtävää voidaan tarkastella myös konstruktivistisesta näkökulmasta. Konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppijat rakentavat tietoa aktiivisesti aiempien kokemustensa pohjalta sen sijaan, että vastaanottaisivat tietoa passiivisesti. Näin ollen konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan uusi tieto rakentuu aikaisemman tiedon, kokemusten ja käsitysten varaan. (Cooper 1993; Leonard, 2002; Steffe & Gale 1995.) Osallistumalla aitoon tutkimusprosessiin ja tiedonhankintaan opiskelijat yhdistävät teoreettista tietoa käytännön kokemuksiin sekä rakentavat yhdessä uutta ymmärrystä turvallisuuskulttuurista suomalaisissa yrityksissä.  Opiskelijat eivät toimi ainoastaan oppijoina, vaan myös aktiivisina tiedon tuottajina.

Osallistuminen todelliseen tutkimusprojektiin tukee opiskelijoiden tutkimus- ja menetelmäosaamisen kehittymistä tulevaa opinnäytetyön tekemistä varten. Opiskelijat harjoittelevat aineistonkeruuta, laadullista analyysia, tulosten tulkintaa sekä tieteellistä raportointia. Aktiivinen osallistuminen tutkimusprosessin eri vaiheisiin vahvistaa menetelmäosaamista ja samalla syventää ymmärrystä tutkittavasta aiheesta. Tehtävän kautta opiskelijat saavat kokemusta tutkimuksen toteuttamisesta käytännössä sekä kehittävät valmiuksiaan soveltaa tutkimuksellista ajattelua tulevissa asiantuntijatehtävissään. 

Pitkittäisdatatehtävän kehittäminen: kokemuksia toimeksiannon ja ohjeistuksen uudistamisesta 

Tehtävän pilotointivaiheessa havaittiin, että opiskelijoiden tekemät haastattelut ja litteroinnit vaihtelivat merkittävästi laadultaan ja rakenteeltaan. Vaikka vaihtelu on luonnollinen osa oppimisprosessia, se vaikeutti aineiston yhtenäistä analysointia ja myöhempää hyödyntämistä. Erityisesti litterointien laadun tarkastaminen ja muokkaaminen vaativat opettajilta huomattavasti enemmän työaikaa kuin mitä alun perin arvioitiin. 

Tärkeimpinä kehittämiskohteina tunnistimme valmiin haastattelulomakkeen ja tarkemman litterointiohjeen laatimisen opiskelijoille. Litteroinnin tekemistä varten laadimme erillisen ohjeen. Teimme myös haastattelulomakkeen, joka ohjaa opiskelijoita antamaan kaikki tarvittavat tiedot, joita haastattelusta tarvitaan. Yhtenäinen tapa litteroida ja raportoida haastattelua helpottaa opiskelijoiden työskentelyä, tukee tutkimuksellisten taitojen oppimista sekä parantaa kerättävän aineiston vertailtavuutta. Samalla myös litterointien rakenne tuli selvemmäksi, mikä vähensi huomattavasti laadun ja eettisen varmistuksen työmäärää. 

Toinen merkittävä haaste liittyi aineiston jatkokäsittelyyn ja tallentamiseen. Aineiston laadunvarmistus sekä siirtäminen FAIR-periaatteiden mukaiseen säilytykseen osoittautuivat työläiksi työvaiheiksi. Prosessi vaatii yhteistyötä useiden Laurean asiantuntijoiden kanssa, mikä lisää koordinointitarvetta ja pidentää aineiston käsittelyyn kuluvaa aikaa. 

Kokemusten perusteella pitkittäisaineiston kerääminen ja jatkokäsittely edellyttävät ennakoitua enemmän resursseja sekä tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden, opettajien ja Laurean avoimen tieteen ja TKI-toiminnan asiantuntijoiden välillä. Jatkossa olisi perusteltua kehittää litterointiohjeita sekä aineistonhallinnan prosesseja siten, että aineistojen tarkastaminen, anonymisointi ja tallentaminen FAIR-periaatteiden mukaisesti CSC:n IDA-säilytyspalveluun voitaisiin toteuttaa entistä helpommin. Lisäksi resursoinnissa tulisi huomioida nykyistä paremmin aineiston jatkokäsittelyyn liittyvä työmäärä. Näin pitkittäisaineistojen kerääminen voitaisiin integroida opetukseen kestävällä tavalla sekä tutkimuksen että opetuksen tavoitteita tukien. 

Avoimen datan mahdollisuudet 

Opintojaksoilla tapahtuvan pitkittäisdatatehtävän keskeisenä onnistumisena voidaan pitää sitä, että opiskelijat osallistuivat aidon tutkimusaineiston keräämiseen osana opintojaan. Tämä tapa tarjoaa opiskelijoille konkreettisen mahdollisuuden perehtyä tutkimusprosessiin käytännössä sekä tuottaa aineistoa, jota voidaan hyödyntää myöhemmin TKI-toiminnassa ja suomalaisessa tutkimuksessa. Opiskelijoilta saatu palaute pitkittäisdatatehtävästä on ollut pääosin myönteistä. Monet opiskelijat ovat kertoneet, että tehtävän tekemisestä on hyötyä työelämässä. Tehtävän koettiin myös helpottavan opinnäytetyöprosessin ymmärtämistä, koska tutkimuksen eri vaiheet tulivat tutuksi jo opintojakson aikana. 

Opintojakson opettajat analysoivat parhaillaan kerättyä aineistoa artikkelia varten.  Aineisto on tuottanut odottamattomia ja mielenkiintoisia tutkimushavaintoja. Tämä osoittaa, että opetuksen yhteydessä toteutettu aineistonkeruu voi tuottaa tutkimuksellisesti arvokasta tietoa sekä avata uusia näkökulmia jatkotutkimukselle. Lisäksi opintojaksolla toteutettava tehtävä vahvistaa opetuksen ja TKI-toiminnan integraatiota, mikä on myös Laurean strateginen tavoite.

Pitkittäisaineiston systemaattinen kerääminen mahdollistaa opetuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhdistämisen tavalla, joka tuottaa arvoa sekä opiskelijoille että työelämälle. Laureassa pitkittäisdatan kerääminen on nähty keinona rakentaa vaikuttavuutta opetuksen ja TKI-toiminnan integraation kautta. Tavoitteena on tuottaa tutkimusdataa yhteiskunnan käyttöön sekä luoda opiskelijoille mahdollisuuksia osallistua tutkimus- ja kehittämistoimintaan jo opintojen aikana. Avoimen tieteen näkökulmasta opiskelijoiden tuottamat aineistot voivat muodostaa merkittävän tutkimusresurssin. Kun aineistot dokumentoidaan, hallitaan ja mahdollisuuksien mukaan avataan vastuullisesti, niitä voidaan hyödyntää myöhemmässä tutkimuksessa, opetuksessa sekä yhteiskunnallisessa kehittämistoiminnassa (Helariutta & Fred 2021). Avoimuus lisää myös tutkimuksen vaikuttavuutta, luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja toistettavuutta sekä mahdollistaa tutkimustulosten laajemman hyödyntämisen.

Laadukkaasti kerätty pitkittäisaineisto antaa mahdollisuuden hyödyntää opiskelijoiden tuottamaa tietoa uusissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Laurean näkökulmasta opetuksen ja TKI-toiminnan integraatio perustuu työelämälähtöiseen oppimiseen, jossa opiskelijat osallistuvat aitoihin tutkimus- ja kehittämisprosesseihin (Lund 2023). Tällaisessa toimintamallissa opintojen aikana tuotettu aineisto voi toimia lähtökohtana uusille tutkimuksille, julkaisuille ja kehittämishankkeille.

Pitkittäisaineisto tarjoaa myös opiskelijoille mahdollisuuden toteuttaa opinnäytetöitä olemassa olevan tutkimusaineiston pohjalta. Tällöin opiskelijat voivat keskittyä ilmiöiden analysointiin, tulkintaan ja kehittämisehdotusten laatimiseen. Näin toteutuu opinnäytetyön tavoite: tuottaa työelämää palvelevaa uutta tietoa sekä kehittää käytännön toimintaa (Laurea-ammattikorkeakoulu n.d.).

Useiden vuosien aikana kerätty aineisto mahdollistaa pitkittäistutkimuksen toteuttamisen turvallisuuskulttuurin, turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan kaltaisista ilmiöistä. Pitkäaikainen aineistonkeruu tuottaa dataa, jota analysoimalla voidaan tarkastella muutoksia ja kehityssuuntia sekä tuottaa tietoa, jota yksittäisellä tutkimuksella olisi vaikea saavuttaa.

Artikkelissa on käytetty Copilot-tekoälyä luonnostelun tukena ja kieliasun parantamisessa.