”Kuvittele, että astut ulos tuloaulaan ja suoraan suklaiseen ihmemaahan. Kuinka paljon vahvempi ensivaikutelmasi Suomesta olisikaan, jos matkasi alkaisi Fazerin maulla?” Näin monialainen ja -kulttuurinen opiskelijatiimi tiivisti ideansa Fazer Experience -vierailukeskukselle. Idea syntyi Agents of Change -oppimismatkan ensimmäisinä päivinä Vantaalla.

Agents of Change hitaan matkailun edistäjänä
Agents of Change on Euroopan unionin Erasmus+-ohjelman osarahoittama hanke, joka pyrkii lisäämään tietoisuutta hitaan matkailun hyödyistä ja matkailukäyttäytymiseen liittyvistä arvoista. Hankkeessa kehitetään innovatiivisia hitaan matkailun tuotteita. (Agents of Change 2026.) Hidas matkailu korostaa kestäviä matkailukäytäntöjä. Se tukee vastuullisuutta ja pyrkii ohjaamaan matkailijoita vähähiilisten ja kiireettömien matkailukokemusten pariin (Klarin ym. 2023, 1).
Hankkeessa on toteutettu kaksi kahden viikon oppimismatkaa, syksyllä 2025 ja 2026. Jälkimmäinen kulki hitaan matkailun hengessä Vantaalta meritse Tallinnaan ja sieltä linja-autolla ja junalla Riian, Varsovan ja Wienin kautta Ljubljanaan. Kussakin pääkohteessa opiskelijat ratkoivat 2–3 päivän ajan hitaan matkailun haasteita ja loivat uusia kestäviä matkailupalveluita alueen yhteistyökumppaneille. Matkaan sidottu yhteiskehittäminen ja oppiminen pohjautuivat hanketta toteuttavien kuuden korkeakoulun yhteiseen pedagogiikkaan (Agents of Change 2026).

Viisi monialaista ja -kulttuurista tiimiä, viisi haastetta
Jokainen viidestä kuuden opiskelijan tiimistä sai oman kehittämishaasteen. Kussakin tiimissä oli yksi opiskelija jokaisesta hankkeen korkeakoulusta. Fazerin vierailukeskuksen lisäksi Rosbackan perhetila toivoi 2–3 konkreettista Airbnb Experiences -konseptia tilan metsäalueelle. Håkansbölen kartano halusi houkutella museoon nuoria aikuisia ja kansainvälisiä vieraita. Ilmailumuseo puolestaan pohti, miten lentämistä välttävät matkailijat saataisiin kiinnostumaan museosta vierailukohteena. Lisäksi Vantaan matkailu kaipasi apua suomalaisen ruokakulttuurin esille tuomiseen matkailijoille.
Koska oppimismatka oli vasta alussa, opiskelijat saivat rautaisannoksen tietoperustaa lyhyinä luentoina. Varsinainen kehittämistyö oli intensiivistä yhteiskehittämistä. Innovaatioiden tueksi opiskelijat tutustuivat toimeksiantajaorganisaatioon, sen asiakkaisiin ja palveluihin paikan päällä. Kentällä tehty yhteistyö perustui kumppanuuteen, jossa ratkottiin paikallisen toimijan aitoa toimeksiantoa (Raij 2014, 14).

Tiimit syntyvät yhdessä oppimalla
Kansainvälinen oppimismatka, joka koostuu tehtävistä ja perustuu yhdessä olemiseen ja innovointiin, kehittää kulttuurienvälistä osaamista (Hanley & Chankseliani 2026, 167). Oppimismatka rakentuu yhteiselle kokemukselle ja yhdessä tekemiselle. Vantaan päivät olivat yhteisen matkan ensimmäiset, joten silloin luotiin pohja tiimiytymiselle sekä koko oppimiskonseptin ymmärtämiselle ja haltuunotolle. Tiimejä hitsasi yhteen pelillinen oppimisalusta Seppo, joka kannusti niitä päivittäin leikkimieliseen kilpailuun sekä visuaaliseen ja toiminnalliseen ilmaisuun. Toiminnallisuus näkyi myös loppupalautteessa: opiskelijat kuvasivat käytännön tehtäviä innostaviksi, koska ne kannustivat ryhmätyöhön ja aktiiviseen osallistumiseen.
Monialaisissa kehittämisprojekteissa tarvitaan kokonaisvaltaista ohjausta, joka perustuu reflektointiin, luottamuksen rakentamiseen, vuorovaikutuksen mahdollistamiseen, konfliktien rakentavaan käsittelyyn ja yhteiseen innovointiin (van Woerden ym. 2024, 1). Opiskelijoita kannustettiin tietoisesti viettämään aikaa yhdessä myös virallisen ohjelman ulkopuolella, esimerkiksi ryhmäytymistä tukevien aktiviteettien avulla. Näitä olivat herkullinen vierailu Fazerin vierailukeskukseen ja tutustumisjännitystä purkavat leikit hotellilla saapumispäivänä.
Laurean opiskelija Elias muistaa ensimmäisen päivän parhaiten, koska silloin hän pääsi tutustumaan ryhmäläisiinsä ja aloittamaan matkan ”hieman jännittäen”. Tiimityö tuntui hänestä ”mahtavalta, koska sain tutustua loistaviin ihmisiin eri kulttuureista”.
Isäntänä ennen matkakumppanuutta
Agents-oppimismatkalla oli kiinnostavaa, ettei ohjausta annettu vain luokassa. Ehkä matkan tärkeimmät ohjauskeskustelut käytiinkin yhteisillä yrityskäynneillä tai matkalla niihin. Epämuodollisissa tilanteissa opiskelijat uskaltavat kysyä asioita, joita he eivät rohkenisi ottaa esille perinteisissä opetustilanteissa. Puheeksi tulivat esimerkiksi omat matkailukokemukset ja tulevaisuuden matkustushaaveet sekä se, miten niissä voisi paremmin noudattaa hitaan matkailun periaatteita.
Ohjattu, yhteiseen pedagogiikkaan perustuva lyhyt vaihto tarjoaa opiskelijoille helposti lähestyttävän tavan kansainvälistyä. Lyhyetkin vaihdot voivat edistää tasa-arvoa, opiskelijoiden kansainvälistymistä ja yhteiskuntavastuuta (Frank & Hogendoorn-Schweighofer 2026). Agents-oppimismatkasta tekee erityisen se, että opiskelijat ja ohjaavat opettajat ovat matkakumppaneita kahden viikon ajan. Vantaalla me suomalaiset olimme vielä isäntiä ja silloin luotiin pohja yhteiselle kokemukselle.
Kokemuksista kehittämiseen – kartanon tarina oppimisympäristönä
Oppimismatkalla pääsimme oppimaan kokemusten kautta, niin opiskelijat kuin ohjaavat opettajatkin. Kun oppija on itse osa palvelukokemusta, hän voi käsitellä kokemustaan ja antaa sille merkityksiä (Kolb & Kolb 2017, 13). Itse sain olla mukana tiimissä, joka ratkoi Håkansbölen kartanon haastetta. Perinneasuun pukeutunut opas johdatti meidät historialliseen tunnelmaan ja kartanon menneisyyteen. Tärkeää oli, että opiskelijat saivat kokea palvelun itse ennen kuin alkoivat ideoida uusia palveluita.
Oppimismatka osoittaa hyvin, ettei kokemuksellinen oppiminen ole pelkästään tekemällä oppimista. Siinä yhdistyvät kokemukset ja toiminta mutta myös reflektio ja abstrakti ajattelu. (Kolb & Kolb 2017, 14.) Eräs opiskelija kuvasi loppupalautteessaan, että Vantaalla pidetyt esitykset hitaasta matkailusta, uudistavasta matkailusta, liikaturismista ja kulttuurieroista ”auttoivat minua ymmärtämään matkailua eri näkökulmista ja yhdistämään teorian siihen, mitä koimme matkan aikana”.

Ideoita vantaalaisille kumppaneille
Opiskelijoilla oli vain kaksi tiivistä päivää aikaa perehtyä palveluihin ja niiden kehittämistarpeisiin sekä ideoida toimeksiantajien inspiroimina uusia kestäviä palveluita. Fazerille syntyi esimerkiksi idea brändätystä, suklaateemaisesta bussi-installaatiosta Helsinki-Vantaan lentoaseman tuloaulaan. Matkailija kohtaisi Suomen ja Fazerin suklaan jo lentoasemalla, jolloin vierailukeskuksesta tulisi matkan luonteva seuraava kohde. Muut tiimit ehdottivat muun muassa aarrejahtia Rosbackalle, juoksukerhoa Håkansbölen kartanolle, tunnettuuden lisäämistä Ilmailumuseolle ja markkinointimateriaalia Vantaan kaupungille.
Kansainvälisissä monialaisissa tiimeissä tehty innovaatiotyö yhdistää tehokkaasti ammattikorkeakoulun kolme päätehtävää: koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä aluekehityksen (Juvonen, Marjanen & Meristö 2018, 6). Yhteistyökumppani totesikin, että mielellään jatkaa tulevaisuudessakin yhteistyötä opiskelijaprojektien muodossa.

Tiimiytyneenä kohti uusia yhteisiä kokemuksia
Kolmen tiiviin Vantaan-päivän jälkeen reilun 40 hengen joukko jatkoi matkaa kohti Tallinnaa ja uusia haasteita. Mukana oli jo aimo annos kokemusta ja ryhmäytyneet tiimit. Elias kertoo vieneensä Vantaalta mukanaan ”syvempää ymmärrystä Vantaan ja Suomen turismitilanteesta sekä hitaan matkailun muodoista ja hyödyistä”. Oli aika jatkaa oppimismatkaa, kokea yhdessä uusia kohteita ja vastata uusiin haasteisiin – ensin Tallinnassa ja lopuksi Ljubljanassa.
Artikkeli aloittaa kolmiosaisen sarjan Agents of Change -oppimismatkasta ja kuvaa matkan käynnistymistä Suomessa syyskuussa 2026. Sarjan seuraavat osat kertovat Tallinnasta ja Ljubljanasta.
Lähteet
- Agents of Change 2026. Agents of Change – Unhurried Horizons – Slow Tourism. Viitattu 18.10.2026.
- Frank, E. & Hogendoorn-Schweighofer, P. 2026. Erasmus+ Blended Intensive Programmes’ role in promoting inclusivity and sustainability in management education – A survey-based evaluation. The International Journal of Management Education 24 (2), 101358. Viitattu 18.10.2026.
- Hanley, N. & Chankseliani, M. 2026. Intercultural competence beyond international student mobility: Insights from a global study. Journal of Studies in International Education 30 (2), 167–184. Viitattu 19.10.2026.
- Juvonen, S., Marjanen, P. & Meristö, T. (toim.) 2018. Learning by Developing 2.0: case studies in theory and practice. Laurea julkaisut 101. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.10.2026.
- Klarin, A., Park, E., Xiao, Q. & Kim, S. 2023. Time to transform the way we travel?: A conceptual framework for slow tourism and travel research. Tourism Management Perspectives 46, 101100. Viitattu 19.10.2026.
- Kolb, A. Y. & Kolb, D. A. 2017. Experiential learning theory as a guide for experiential educators in higher education. Experiential Learning & Teaching in Higher Education 1 (1), 7–44. Viitattu 19.10.2026.
- Raij, K. (toim.) 2014. Learning by Developing Action Model. Laurea julkaisut 36. Vantaa: Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 5.10.2026.
- van Woerden, R., van Goch, M. M., van der Tuin, I. & Schruijer, S. G. L. 2024. Students’ structured conceptualizations of teamwork in multidisciplinary student teams using concept maps. Humanities and Social Sciences Communications 11, 837. Viitattu 19.10.2026.
Artikkelin kirjoittamisessa hyödynnettiin Claude-tekoälyä (Anthropic) rakenteen ja väliotsikoiden ideoinnissa, lähteiden etsimisessä, lähdemerkintöjen muotoilussa sekä kielenhuollossa. Artikkelin sisältö, kokemukset ja havainnot ovat kirjoittajan omia. Kirjoittaja on tarkistanut tekoälyn ehdotukset sekä kaikki lähteet ja niiden tiedot.



