Ennakointi arjessa – Future Radar yrittäjyyden ja organisaatioiden tukena

Ennakointi arjen sosiaalisena käytäntönä 

Strateginen ennakointi edellyttää organisaatiolta tulevaisuuksien systemaattista tarkastelua ja luodun tulevaisuustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja toiminnan suunnittelussa. Sen ydin on muutosten varhaisessa tunnistamisessa, tulkinnassa ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien muodostamisessa epävarmassa toimintaympäristössä. (Gordon, Ramic, Rohrbeck & Spaniol 2020.) Vaikka ennakoinnin potentiaali on tunnistettu, sitä käytetään yrityksissä pääasiassa strategia- ja innovaatiotyöhön, eikä se välttämättä kytkeydy jokapäiväiseen tekemiseen tai organisaation kehittämiseen (Ambrosat & Grünwald 2023).  Keskeistä ennakoinnissa on ymmärrys siitä, että tulevaisuutta ei voida ennustaa, mutta siihen voidaan varautua. Ennakointikäytännöt, kuten signaalien havainnointi, vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien tarkastelu ja kokeilevat toimenpiteet, vahvistavat organisaation tulevaisuusvalmiutta. (Rohrbeck & Kum 2018.)

Sarpongin ym. (2013a) mukaan strateginen ennakointi voidaan ymmärtää arjen sosiaalisena käytäntönä, ei pelkästään menetelmänä tai muodollisena prosessina. He kuvaavat strategista ennakointia ’suunnistamisena’ (wayfinding), jossa organisaation jäsenet havainnoivat ympäristöään, tulkitsevat muutoksia, keskustelevat niiden mahdollisista vaikutuksista ja rakentavat yhdessä ymmärrystä tulevaisuuden vaihtoehdoista. Suunnistaminen tapahtuu osana organisaation arjen toimintaa ja vuorovaikutusta. Sarpong ja Maclean (2014) puolestaan korostavat organisaation eri tasoilla toimivien jäsenten merkitystä ennakoinnissa. Tiedon keräämisen lisäksi olennaista on eri jäsenten havaintojen yhteinen tulkinta sekä niiden kytkeminen toimintaan (Sarpong ym. 2013a). Ennakointi voidaan siten ymmärtää tapana ajatella ja toimia yhdessä (Sarpong & Maclean 2014). Tällainen työskentely edellyttää kykyä arvioida ja kyseenalaistaa vakiintuneita oletuksia ja toimintatapoja sekä tarkastella vaihtoehtoisia tulevaisuuden mahdollisuuksia (Sarpong ym. 2013a).

Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku -hanke

Laurea-ammattikorkeakoulun ja Espoon Seudun Uusyrityskeskuksen toteuttaman Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku -hankkeen (MYP, 2024–2025) tavoitteena oli edistää maahanmuuttajataustaisten yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden yrittäjyyttä, itsensä työllistämistä ja työllisyyttä. Hanke keskittyi murrosvaiheessa oleviin aloihin sekä aloihin, jotka kärsivät työvoimapulasta. Osittain Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa tarjottiin yrittäjyyskursseja ja järjestettiin ennakointityöpajoja, joissa Future Radaria kehitettiin Laurean hanketyöntekijöiden toimesta yrittäjien liikeidean ja toimintaympäristön muutosten tarkasteluun. (Laurea 2026; Petrovic 2025.) Petrovicin (2025) mukaan maahanmuuttajataustaiset yrittäjyyttä suunnittelevat tarvitsevat selkeää ja saavutettavaa tietoa toimintaympäristöstä ja sen vaatimuksista. Artikkelin opiskelijakirjoittaja osallistui työpajojen fasilitointiin.

Future Radar käytännön ennakointityökaluna

Hankkeessa kehitetty Future Radar on ennakointityökalu, joka auttaa jäsentämään nykyistä ja tulevaa liiketoimintaympäristöä, arvioimaan muutosten vaikutuksia omaan liikeideaan tai kehittämistarpeisiin sekä valmistautumaan muutoksiin. Future Radar tarjoaa kevyen ja käytännönläheisen tavan harjoittaa ennakointia ilman raskasta prosessia. Se on tärkeää yrittäjyyttä suunnitteleville tai yrittäjänä toimiville henkilöille, koska heidän käytettävissään oleva aika ja tieto ovat tyypillisesti rajallisia eikä aiempaa ennakointiosaamista välttämättä ole. (Hario 2024.)

Työskentely alkaa toimintaympäristön muutosten havainnoinnilla, jossa trendejä, megatrendejä ja muita nousevia ilmiöitä tarkastellaan PESTLE-taulukon avulla (kuva 1).  Taulukko jäsentää toimintaympäristön muutoksia poliittisesta (political), taloudellisesta (economic), sosiaalisesta (social), teknologisesta (technological), lainsäädännöllisestä (legal) ja ympäristöön (environmental) liittyvistä näkökulmista. (Hario 2024.)

Seuraavaksi PESTLE-taulukosta valitaan kerrallaan yksi toiminnan kannalta merkittävä muutosilmiö ja arvioidaan sen suoria ja välillisiä vaikutuksia omaan liiketoimintaan Future Wheel -menetelmällä eli Tulevaisuuspyörällä (kuva 2). Ilmiö sijoitetaan keskelle, suorat vaikutukset sisäkehälle ja välilliset ulkokehälle. Lopuksi Vaikutusmatriisissa (Fosterin positive and preventing negative impacts matrix) (kuva 3) suunnitellaan toimenpiteitä myönteisten vaikutusten vahvistamiseksi ja kielteisten vähentämiseksi sekä niihin varautumiseksi. (Hario 2024.)

Future Radarin käytännön arvo on, että sitä voidaan hyödyntää ilman laajaa ennakointiprosessia. Käyttäjä voi palata työkalun havaintoihin esimerkiksi oman liiketoiminnan suunnittelun yhteydessä, mutta vastaavaa logiikkaa voidaan soveltaa myös organisaatioissa. Työyhteisö voi käyttää työkalua esimerkiksi asiakas- ja osaamistarpeiden, teknologisten muutosten tai lainsäädännön muutosten jäsentämiseen. Näin ennakoinnista voi tulla osa tiimin arkea ja päätöksentekoa. Kun havaintoja hyödynnetään myös toiminnan pidemmän aikavälin suunnittelussa, työskentely voi tukea strategista ennakointia.  

Kolme näkökulmaa ennakointikyvykkyyteen

Aiemmissa tutkimuksissa ennakointikyvykkyys näyttäytyy organisaation arjen käytännöissä tapahtuvana, kollektiivisena ja iteratiivisena toimintana (Sarpong ym. 2013a; Sarpong, Maclean & Davies 2013b; Sarpong & Maclean 2014). Näiden tutkimusten pohjalta ennakointikyvykkyyttä jäsennetään seuraavien näkökulmien kautta: hajautettu havainnointi, iteratiivisuus ja toimintalähtöisyys. Näitä näkökulmia sovelletaan Future Radar -työkalun tarkasteluun.

1. Hajautetulla havainnoinnilla tarkoitetaan tässä kykyä tunnistaa heikkoja signaaleja ja muutoksia eri puolilla organisaatiota ja toimintaympäristöä. Havainnot ja niiden tulkinta rakentuvat työntekijöiden arjessa ja vuorovaikutuksessa. Myös havaitsijan oman asiantuntija-alueen ulkopuolelle ulottuvat havainnot tulee ottaa huomioon. (Sarpong ym. 2013a; Sarpong ym. 2013b; Sarpong & Maclean 2014.) MYP-hankkeessa hajautettua havainnointia tuettiin osallistujien välisillä keskusteluilla ja havaintojen jakamisella. Future Radar -työkalu auttoi kokoamaan eri näkökulmista tehtyjä havaintoja yhteiseen tarkasteluun. Organisaatioissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että liiketoiminnan eri osa-alueiden asiantuntijat ja henkilöstön osaamisesta vastaavat yhdistävät havaintojaan asiakasrajapinnasta tulevista signaaleista, teknologiamurroksesta ja organisaation osaamisesta. Yhdessä nämä voivat tuoda esiin uuden palvelumahdollisuuden, joka ei olisi yksittäisestä näkökulmasta hahmottunut.
2. Iteratiivisuus tarkoittaa, ettei ennakointi etene suoraviivaisesti, vaan ymmärrys rakentuu vähitellen tarkastelemalla menneisyyttä, nykyisyyttä ja vaihtoehtoisia tulevaisuuksia suhteessa toisiinsa. Uudet havainnot ja kokemukset voivat muuttaa aikaisempia tulkintoja. (Sarpong ym. 2013a; Sarpong & Maclean 2014.) MYP-hankkeessa osallistujia opastettiin hyödyntämään Future Radaria myös myöhemmin liikeidean kehittyessä tai toimintaympäristön muuttuessa. Edellä kuvatussa organisaatioesimerkissä asiakkaiden kanssa käydyt keskustelut voisivat tarkentaa uuden palvelumahdollisuuden osaamistarpeita: teknologiaosaamisen sijaan keskeisiksi voisivatkin nousta ongelmanratkaisutaidot. Tämän perusteella voitaisiin päivittää aiempia arvioita sekä rekrytointi- ja koulutussuunnitelmia.

Toimintalähtöisyydellä tarkoitetaan sitä, että tunnistettuja mahdollisuuksia ja havaintoja viedään käytännön toiminnaksi. Toiminta voi olla kokeilevaa, jolloin tunnistettujen mahdollisuuksien toimivuutta voidaan arvioida käytännössä. (Sarpong ym. 2013a; Sarpong ym. 2013b.) Future Radarin vaikutusmatriisi ohjaa muuttamaan havainnot liikeideaa koskeviksi konkreettisiksi toimenpiteiksi. Samassa organisaatioesimerkissä toimintalähtöisyys voisi tarkoittaa esimerkiksi kokeilemista, voitaisiinko uusi palvelu toteuttaa nykyisten asiantuntijoiden osaamisella vai tarvittaisiinko koulutusta tai uudenlaista työnjakoa.

Johtopäätökset

Future Radar -työkalun käyttö Maahanmuuttajien yrittäjyyspolku -hankkeessa havainnollistaa, miten ennakointi voidaan tuoda osaksi yrittäjyyskoulutusta. Kokemukset työkalun käytöstä tarjoavat lähtökohdan vastaavan työskentelyn soveltamiselle myös organisaatioiden päätöksenteon tukena. Future Radar auttaa tunnistamaan ja tulkitsemaan toimintaympäristön muutoksia sekä suunnittelemaan niihin vastaavia toimenpiteitä. Työkalua voidaan tarkastella hajautetun havainnoinnin, iteratiivisuuden ja toimintalähtöisyyden näkökulmista (Sarpong ym. 2013a; Sarpong, Maclean & Davies 2013b; Sarpong & Maclean 2014).

Future Radarin keskeinen hyöty on sen käytännönläheisyys: ennakointia voidaan jäsentää vaiheittain ilman erillistä laajaa ennakointiprosessia. Tämä puoltaa sen kokeilemista myös organisaatioiden kehittämistyössä. Työkalun rajoitteena on havaintojen ja tulkintojen riippuvuus käyttäjän tiedoista ja näkemyksistä, jolloin olennaisia asioita voi jäädä tunnistamatta. Eri tehtävissä toimivien havaintojen kokoaminen, valmiiden trendi- ja ilmiökoontien käyttö sekä yhteinen tulkinta voivat laajentaa havaintopohjaa. Havaintojen määrän kasvaessa korostuu kuitenkin tarve tunnistaa oman toiminnan kannalta oleelliset ilmiöt. Ennakoinnin jatkuvuus puolestaan edellyttää tulkintojen päivittämistä uuden tiedon ja kokemusten pohjalta sekä havaintojen hyödyntämistä käytännön kokeiluissa ja päätöksissä. Future Radaria voitaisiin hyödyntää jatkossa esimerkiksi Laurean opetuksessa, tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä työelämäyhteistyössä. Työkalu tarjoaa helposti lähestyttävän tavan harjoitella tulevaisuusajattelua ja yhdistää se käytännön tekemiseen. Näin ennakoinnista voi muodostua asiantuntijuutta vahvistava sosiaalinen käytäntö, joka tukee opiskelijoiden valmiuksia tunnistaa ja hyödyntää tulevaisuuden mahdollisuuksia osana jokapäiväistä ammatillista toimintaansa. 

Artikkelin laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä lähdeartikkeleiden etsimisen ja ymmärtämisen tukena sekä tekstin jäsentelyssä, oikoluvussa ja tarkastamisessa. Lisäksi kuvista on poistettu tarpeettomia tekstejä tekoälyn avulla.