Laurea-ammattikorkeakoulu rakentaa Suomen kokonaisturvallisuutta koulutuksen ja tutkimuksen avulla

Artikkeli tarkastelee Laurea-ammattikorkeakoulun roolia kokonaisturvallisuuden ekosysteemissä ja kuvaa, miten koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta yhdessä verkostojen kanssa rakentavat yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Suomen kokonaisturvallisuuden malli

Suomen kokonaisturvallisuuden periaatteet määritellään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (Valtioneuvosto 2025). Strategiassa kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niihin liittyvien uhkien ja riskien arviointi, toimintojen turvaaminen strategisten tehtävien avulla sekä eri toimijoiden osallistuminen. Varautumisen lisäksi käsitellään myös häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Kokonaisturvallisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin on varauduttu (Sanastokeskus 2017, 16).

Puolustusministeriön yhteydessä toimiva Turvallisuuskomitea avustaa valtioneuvostoa ja ministeriöitä laajoissa kokonaisturvallisuuteen liittyvissä asioissa (Turvallisuuskomitea 2026a). Sen jäsenet edustavat eri hallinnonaloja, viranomaisia, sekä elinkeinoelämän sektoreita. Turvallisuuskomitean tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään tarkemmin Valtioneuvoston asetuksella (Valtioneuvoston asetus Turvallisuuskomiteasta 77/2013).

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (Valtioneuvosto 2025) mukaan kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille. Mallin ytimessä on ajatus, että yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoiminnalla kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tasoilla. Kuviossa 1 on esitetty Kokonaisturvallisuuden toimintamalli.

Kokonaisturvallisuuden toimintamallissa perustan muodostavat normaaliolojen järjestelyt ja lainsäädäntö. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä kokonaisuuksia, joihin kohdistuu erilaisia ihmisten toiminnasta, teknologisesta kehityksestä, sekä luonnosta aiheutuvia uhkia. Niitä ennalta ehkäistään ja torjutaan toimijoille määritettyjen strategisten tehtävien avulla. Nämä strategiset tehtävät ovat lainsäädäntöön perustuvia, sopimuksilla vahvistettuja ja vapaaehtoisuudella täydennettyjä kokonaisuuksia. Tehtävien toteuttaminen kaikissa turvallisuustilanteissa edellyttää sekä varautumista että vastetta eli toimia uhkiin vastaamiseksi. Yksilöt ovat yhteiskunnan turvallisuuden rakentajia. Heillä on oikeus turvallisuuteen, mutta myös velvollisuus toimia sitä vahvistavalla tavalla osana yhteisöjä ja yhteiskuntaa. (Valtioneuvosto 2025, 12)

Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot ovat välttämättömiä toimintoja, jotka ylläpidetään kaikissa tilanteissa (Turvallisuuskomitea 2026b). Nämä elintärkeät toiminnot ovat lähtökohtana kokonaisturvallisuuden toimeenpanolle. Niiden pohjalta suunnitellaan uhkien ja riskien arviointiin perustuvat tehtävät eri toimijoille. Yhteiskuntamme toiminnan kannalta elintärkeitä toimintoja ovat johtaminen, kansainvälinen ja EU-toiminta, puolustuskyky, sisäinen turvallisuus, talous, infrastruktuuri ja huoltovarmuus, väestön toimintakyky ja palvelut, sekä henkinen kriisinkestävyys. Kuvioon 2 on koottu yhteiskuntamme elintärkeät toiminnot.

Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa. Muutokset tapahtuvat aikaisempaa nopeammin ja yhteiskunnat ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan. Keskinäisriippuvuuden tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi on myös tunnistettuja uhkia ja riskejä yhteiskuntamme turvallisuudelle. Toimintaympäristön muutoksen takia yhteiskuntaamme kohdistuu myös uusia epävarmuuksia. Niiden ennakkovaroitusaika on lyhentynyt ja tämä asettaa haasteensa varautumiselle ja vasteelle, sekä näiden johtamiselle. (Valtioneuvosto 2025, 24)

Kansallinen riskiarvio (Sisäministeriö 2023) ja sitä täydentävät alueelliset riskiarviot ennakoivat näitä tunnistettuja, sekä toimintaympäristön muutoksesta johtuvia uhkia ja riskejä yhteiskuntamme elintärkeille toiminnoille. Nämä riskiarviot luovat perustan yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaiselle varautumiselle kuvailemalla millaisiin uhkiin ja riskeihin eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden on varauduttava. Nämä uhkat ja riskit voivat olla esimerkiksi häiriöitä elintarvikehuollossa, energiahuollossa, rahoitusjärjestelmässä tai tietoverkoissa. Muista uhkista esimerkkejä ovat terroristinen isku, laajat onnettomuustilanteet, väkivaltainen liikehdintä ja laajamittainen maahantulo. Esimerkkejä uhkista ja riskeistä on koottu kuvioon 3.

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutus kokonaisturvallisuuden osaamisen vahvistajana

Laurea-ammattikorkeakoulu tuottaa useiden koulutusalojen opinnoilla osaamista, joka tukee kokonaisturvallisuuden eri osa-alueita. Esimerkkeinä ammattikorkeakoulututkinnoista mainittakoon turvallisuus ja riskienhallinta, kyberturvallisuus, sosionomi, rikosseuraamusala, terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukset sekä oikeustradenomikoulutus, jotka muodostavat yhdessä osaamiskokonaisuuden, joka vahvistaa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta tuottamalla osaajia organisaatioiden tarpeisiin. Ammattikorkeakoulututkintojen lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulussa on mahdollista suorittaa koulutusalojen ylempi ammattikorkeakoulututkinto.

Täydennys- ja erikoistumiskoulutukset ja avoimen ammattikorkeakoulun opinnot tarjoavat mahdollisuuden osaamisen kehittämiseen, sekä syventämiseen ja erikoistumiseen. Laurea-ammattikorkeakoulu tarjoaa myös yrityksille ja organisaatioille räätälöityjä koulutuksia.

Turvallisuus- ja riskienhallintaosaaminen vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutusaloista turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutus kytkeytyy suoraan kokonaisturvallisuuteen. Koulutus tuottaa osaajia, jotka osaavat hallita riskejä, kehittää organisaatioiden turvallisuusjohtamisjärjestelmää ja turvallisuuskulttuuria, sekä johtaa varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. (Laurea 2026a.)

Kyberturvallisuus turvaa digitaalisen yhteiskunnan toimintakykyä

Digitalisaation myötä kyberturvallisuudesta on tullut keskeinen osa kokonaisturvallisuutta. Kyberturvallisuuden koulutus tuottaa asiantuntijoita, jotka tunnistavat kyberuhkia, arvioivat niihin liittyviä riskejä ja kehittävät organisaatioiden tietoturva- ja suojautumiskyvykkyyksiä. (Laurea 2026a)

Kyberturvallisuusosaaminen tukee kriittisen infrastruktuurin suojaamista, digitaalisten palveluiden jatkuvuuden turvaamista sekä myös hybridiuhkien torjuntaa (Sisäministeriö 2026). Samalla se vahvistaa organisaatioiden resilienssiä ja kykyä ylläpitää toimintaa myös vakavien häiriöiden aikana.

Sosionomi- ja rikosseuraamusalan koulutus vahvistaa sosiaalista turvallisuutta

Kokonaisturvallisuus ei perustu ainoastaan teknisiin tai organisatorisiin ratkaisuihin, vaan myös yhteiskunnan sosiaaliseen vakauteen. Sosionomit työskentelevät ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. He tukevat yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä elämän eri vaiheissa ja haastavissa tilanteissa. Työhön kuuluu ohjaus-, palvelu-, kuntoutus- ja koulutustehtäviä esimerkiksi lastensuojelussa, vanhustenhuollossa, nuoriso- ja perhetyössä tai aikuissosiaalityössä. (Laurea 2026a)

Rikosseuraamusalan koulutuksen tavoitteena on vähentää uusintarikollisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea yksilöiden integroitumista yhteiskuntaan. Koulutus tuottaa osaamista sisäiseen turvallisuuteen, rikosten ennaltaehkäisyyn, väkivaltaisen radikalisoitumisen torjuntaan sekä moniviranomaiseen yhteistyöhön. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tasolla painopiste siirtyy rikosseuraamusjärjestelmän kehittämiseen, johtamiseen ja palveluiden vaikuttavuuden vahvistamiseen. Rikosseuraamusalan osaajien merkitys kokonaisturvallisuudelle näkyy erityisesti yhteiskunnallisen resilienssin, turvallisen arjen ja sosiaalisen eheyden ylläpitämisessä. (Laurea 2026a)

Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat turvaavat väestön toimintakykyä

Toimiva terveydenhuolto on yksi yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista, minkä vuoksi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osaaminen muodostaa keskeisen osan kokonaisturvallisuutta. Terveydenhoitajat ovat hoitotyön, terveyden edistämisen ja kansanterveystyön asiantuntijoita. Sairaanhoitajat ylläpitävät väestön hyvinvointia ja toimintakykyä sekä osallistuvat häiriö-, poikkeus- ja kriisitilanteiden hoitamiseen. (Laurea 2026a)

Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta sairaanhoitajien osaaminen liittyy erityisesti pandemioihin varautumiseen, suuronnettomuuksien hallintaan, psykososiaaliseen tukeen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvuuden turvaamiseen. Samalla heidän työnsä vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.

Oikeustradenomit vahvistavat organisaatioturvallisuutta

Oikeustradenomin koulutus yhdistää liiketaloudellisen osaamisen ja oikeudellisen asiantuntijuuden. Koulutus painottaa muun muassa tietosuojaa, sopimusoikeutta, hallinnollista osaamista sekä sääntelyn tuntemusta. (Laurea 2026a)

Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta oikeustradenomit tukevat organisaatioiden oikeudellista varautumista, vaatimustenmukaisuutta ja hyvää hallintoa. Heidän osaamisensa korostuu erityisesti tietosuojaan, turvallisuuden sääntelyyn, riskienhallintaan ja kriisitilanteiden juridiseen arviointiin liittyvissä tehtävissä.

Täydennys- ja erikoistumiskoulutukset yhdistävät turvallisuuden eri osa-alueet

Tutkintokoulutuksen lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun täydennys- ja erikoistumiskoulutukset, sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonta vahvistavat kokonaisturvallisuuden kannalta keskeistä osaamista. Erityisesti riskienhallinnan, turvallisuusjohtamisen ja kyberturvallisuuden koulutukset kehittävät asiantuntijoiden kykyä tunnistaa toimintaympäristön muutoksia, arvioida riskejä sekä ylläpitää organisaatioiden toimintakykyä häiriötilanteissa.

Täydennyskoulutusten merkittävin lisäarvo on niiden mahdollisuus yhdistää eri organisaatioiden ammattilaisia yhteisen turvallisuusajattelun ympärille. Kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tämä vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja luo yhteistä osaamispohjaa tilanteisiin, joissa turvallisuus, hyvinvointi, teknologia, johtaminen ja sääntely kohtaavat. Erikoistumiskoulutukset on suunnattu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämässä toimiville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Koulutuksissa syvennetään erityisosaamista tai monialaisen kokonaisuuden hallintakykyjä. (Laurea 2026b)

Tutkimus tuottaa ratkaisuja kokonaisturvallisuuden haasteisiin

Koulutuksen ohella Laurea-ammattikorkeakoulu vahvistaa Suomen kokonaisturvallisuutta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kautta. Laurean tutkimusohjelma Yhtenäinen turvallisuus keskittyy Suomen kokonaisturvallisuuden teemoihin. Turvallisuuteen liittyvä TKI-toiminta kohdistuu yhteiskuntamme ajankohtaisiin tarpeisiin. Näitä ovat ilmiöt, jotka muokkaavat nykyistä turvallisuusympäristöämme, eli kyberuhkiin, hybridiuhkiin, kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen, rajat ylittävään rikollisuuteen, yhteiskunnalliseen resilienssiin sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaikutuksiin. (Laurea 2026c)

Laurea-ammattikorkeakoulun TKI-toiminta perustuu laajaan yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa (Laurea 2026c). Turvallisuushaasteet ovat yhä useammin rajat ylittäviä, minkä vuoksi niiden ratkaiseminen edellyttää eri maiden viranomaisten, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä. Kansainväliset hankkeet tarjoavat mahdollisuuden jakaa osaamista, tunnistaa uusia uhkia sekä kehittää yhteisiä toimintamalleja Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi.

Konkreettisina esimerkkeinä tästä ovat rajaturvallisuutta, kyberrikollisuuden torjuntaa ja hybridiuhkien hallintaa käsittelevät hankkeet, joissa kehitetään uusia menetelmiä niin viranomaisten operatiivisen toiminnan kuin strategisen päätöksenteon tueksi. Esimerkiksi HYBRIDGE-hanke auttaa Itämeren maita varautumaan varjolaivaston aiheuttamiin ympäristö- ja turvallisuusriskeihin (Laurea 2026d). Samalla Laurean TKI-hankkeet vahvistavat Suomen asemaa eurooppalaisessa turvallisuusyhteistyössä ja tuovat kansainvälistä tutkimustietoa myös omaan käyttöömme.

Kansallisesta hankkeesta esimerkkinä voidaan esitellä Vaasan yliopiston johtama KAMUT-hanke, johon Laurea-ammattikorkeakoulu osallistuu hankekonsortion jäsenenä. Hankkeessa kartoitetaan suomalaisten kansalaisjärjestöjen roolia ja käytettävyyttä yhteiskunnan turvallisuusstrategian (2025) toimeenpanossa. Hankkeessa tarkastellaan myös perustuslain rajaamia reunaehtoja kansalaisjärjestöjen toteuttamille tehtäville sekä järjestötoiminnan taloudellista arvoa suhteessa yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan. (Laurea 2026e)

Merkittävä osa TKI-toiminnasta kohdistuu myös yhteiskunnan resilienssiin eli kriisinkestävyyteen. Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että turvallisuus ei muodostu ainoastaan uhkien torjunnasta, vaan myös kyvystä ennakoida muutoksia, sopeutua häiriötilanteisiin ja palautua niistä nopeasti. Tämän vuoksi tutkimuksessa tarkastellaan organisaatioiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiuksia toimia epävarmoissa ja nopeasti muuttuvissa olosuhteissa.

Resilienssi ja ennakointi – tulevaisuuden turvallisuuden perusta

Laurea-ammattikorkeakoulun Reslab-tutkimustiimi keskittyy yhteiskunnalliseen resilienssiin ja tulevaisuuksien ennakointiin. Missio onkin tutkia ja vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä ja rakentaa toivottavia tulevaisuuksia. Näitä teemoja lähestytään systeemi-, tulevaisuus- ja muotoiluajattelun näkökulmista. Toiminnan lähtökohtana on, että resilienssi ei tarkoita vain kriiseistä selviämistä, vaan kykyä sopeutua, oppia ja vahvistua. Organisaatioiden on ennakoitava, sopeuduttava ja vahvistettava resilienssiään, ei vain selviytyäkseen, vaan menestyäkseen. (Laurea 2026f)

Tämä ajattelu on myös kokonaisturvallisuuden ytimessä, yhteiskunnan on kyettävä toimimaan myös silloin, kun häiriöt ovat pitkiä, monimutkaisia ja samanaikaisia. Organisaatioiden rakenteiden tulee tukea häiriötilanteisiin ja kriiseihin varautumista ja niihin vastaamista, sekä edistää myös niistä toipumista (Valtioneuvosto 2025, 45).

Laurea kokonaisturvallisuuden ekosysteemissä

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutustarjonta tukee kokonaisturvallisuutta laaja-alaisesti. Turvallisuuden ja riskienhallinnan sekä kyberturvallisuuden koulutukset vahvistavat erityisesti yhteiskunnan tietoteknistä- ja organisaatioturvallisuutta. Sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa syntyvä osaaminen rakentaa sosiaalista turvallisuutta, hyvinvointia ja kriisinkestävyyttä koko yhteiskunnalle. Oikeustradenomikoulutus puolestaan vahvistaa organisaatioturvallisuutta ja sääntelyn hallintaa. Yhdessä tutkinto-, täydennys- ja erikoistumiskoulutukset, sekä avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjonta muodostavat kokonaisuuden, joka tukee Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia ja vahvistaa yhteiskunnan kykyä ehkäistä, hallita ja toipua turvallisuuteen kohdistuvista häiriöistä ja kriiseistä.

TKI-toiminnan vaikuttavuus näkyy ennen kaikkea siinä, että hankkeissa tuotettu tieto siirtyy käytäntöön. Kehitetyt toimintamallit, koulutusratkaisut, harjoitusympäristöt ja turvallisuuden johtamisen menetelmät tukevat viranomaisten ja muiden toimijoiden arjen toimintaa. Samalla TKI-toiminta rikastuttaa Laurea-ammattikorkeakoulun tutkinto-opetusta, jolloin opiskelijat pääsevät perehtymään ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin ja osallistumaan niiden ratkaisemiseen jo opintojensa aikana. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (2025, 45) esittää, että Euroopan unionin kehittyvä varautumistoiminta ja Suomen Nato-jäsenyys edellyttävät tulevaisuudessa kokonaisturvallisuusmallin entistä tiiviimpää kytkemistä kansainväliseen viitekehykseen. Laurea-ammattikorkeakoulu on laajasti verkostoitunut ja arvostettu kumppani ja sen turvallisuuden tutkimusohjelma on erittäin kansainvälinen (Laurea 2026g).

Laurea-ammattikorkeakoulun koulutukset, sekä tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta muodostavat kokonaisuuden, joka vahvistaa yksittäisten organisaatioiden ja koko suomalaisen yhteiskunnan kykyä vastata turvallisuusympäristön muutoksiin. Laurea-ammattikorkeakoulun rooli ei rajoitu olemassa olevien uhkien tarkasteluun, vaan se osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden turvallisuutta parantavien ratkaisujen rakentamiseen yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulu toimii sillanrakentajana viranomaisten, yritysten ja kansainvälisten verkostojen välillä, juuri kuten kokonaisturvallisuuden toimintamallissa esitetään (Valtioneuvosto 2025, 10-12).