Turvallisuuden teemapäivät kylän yhteisöllistä turvallisuutta edistämässä

Kyläturvallisuus ei ole vain harvojen ja valittujen asia, vaan koskettaa jokaista kylän asukasta ja mökkiläistä. Yksi tapa viestiä asioista on järjestää kaikille avoimia kyläturvallisuustapahtumia. Tapahtumien avulla kokonaisturvallisuus muuttuu kapulakielisistä asiakirjoista käsinkosketeltavaksi asiaksi ja niissä voi olla myös viihteellisiä elementtejä (Björn & Puistola 2023, 301).

Tällaiset matalan kynnyksen tapahtumat ovat tärkeitä, sillä ne vahvistavat sekä yhteisöllisyyttä että kylän valmiuksia selviytyä erilaisista häiriötilanteista. Samalla ne tarjoavat mahdollisuuden tutustua alueen toimijoihin, rakentaa yhteistyötä sekä innostaa asukkaita osallistumaan kylän toimintaan. Tapahtumissa voidaan myös kerätä tietoa kylän kehittämistarpeista ja kertoa turvallisuutta parantavista toimista sekä tulevista suunnitelmista.

Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoima Kyläturvahanke (1.9.2024-31.12.2026, EU:n maaseuturahoitus) on hankesuunnitelmassaan sitoutunut järjestämään toiminnallisia ja informatiivisia turvallisuuden teemapäiviä, jotka sisältävät varautumiseen ja häiriötilanteissa toimimiseen liittyviä harjoituksia. Kanta-Hämeen kyliin suunnattu hanke pyrkii luomaan pilottikyläalueiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa asukkaita osallistavan toimintamallin kyläturvallisuuteen. Sen vuoksi teemapäivät suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä hanketoimijoiden, pilottikylien asukkaiden sekä turvallisuuden toimijaverkoston viranomaisten ja järjestöjen kanssa.

Onnistuneen tapahtuman lähtökohdat

Onnistunut tapahtuma rakentuu kahdenlaisten kysymysten pohjalta; strategisten ja operatiivisten. Strategiset kysymykset (miksi, kenelle ja mitä) auttavat hahmottamaan tapahtuman tavoitteen ja viestin (miksi), kohderyhmän (kenelle) sekä lähtökohdat (mitä, missä ja milloin). Näiden kysymysten vastausten perusteella syntyy tapahtuman idea. Operatiiviset kysymykset (miten, millainen ja kuka) liittyvät enemmän käytännön järjestämiseen, sisältöön ja resurssointiin. Kun näiden kysymysten vastaukset ovat järjestäjätaholla selvillä, on tapahtumalla hyvät lähtökohdat onnistua (kuva 1). (Wallo & Häyrinen 2022, 134–140).

Keväällä 2026 Kyläturvahankkeessa järjestettiin kaksi kyläturvallisuuspäivää, maaliskuussa Forssan Koijärvellä ja toukokuussa Lopen Räyskälässä. Tapahtumien suunnittelussa hyödynnettiin diaesitystä, johon kirjattiin muistiin sovitut asiat. Suunnittelussa lähdettiin liikkeelle tapahtuman tavoitteen ja teeman sekä kohderyhmän määrittelystä edeten aikataulun sopimiseen ja sisällön suunnitteluun sekä konkreettisiin käytännön järjestelyihin, vastuunjakoon ja markkinointiin. Tapahtumien suunnittelussa oli aluksi mukana kylien kyläturvaryhmien edustajia, mutta järjestäjäporukka laajeni sitä mukaa, kun toimijoita saatiin kutsuttua ja innostettua mukaan. Tässä tärkeä merkitys oli kyläläisten omilla verkostoilla ja yhteyksillä.

Kyläturvallisuuspäivät

Turvallisuus syntyy yhdessä! Sillä teemalla järjestettiin Koijärven kyläturvallisuuspäivä lauantaina 21.3.2026 klo 11–15 Koijärven koululla (kuva 2). Tapahtuman järjestämisestä vastasivat yhdessä hankkeen kanssa Koijärven alueen kyläturvaryhmät. Tapahtumassa olivat lisäksi mukana SPR Forssan osasto, Maanpuolustusnaiset, Kanta-Hämeen hyvinvointialueen Ikä iloiten -hanke, Partiolippukunta Koijärven kurjet, Suonpään VPK, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Forssan seudun sydänyhdistys, Forssan seurakunta, Ohjaamo Fokka ja etsivä nuorisotyö sekä Forssan seudun Reuma – Tules ry.

Tapahtumassa oli muun muassa kattilassa syttyvän rasvapalon sammutusnäytöksiä ja turvallisen tulenteon opastusta, kyläradion laitteiston esittelyä sekä ensiaputaitojen harjoittelua ja sydäniskurin esittelyä. Ständeillä pystyi lisäksi muun muassa tutustumaan kotivaran sisältöön ja sydänterveelliseen ravintoon sekä pohtimaan läheisten ja naapurien merkitystä kriisitilanteissa. Lisäksi aamupäivällä Koijärven kylien alueella järjestettiin kyläradioharjoitus, jossa harjoitellaan laitteiden käyttöä sekä testataan kantavuutta.

Länsi-Lopen kyläturvallisuuspäivä (kuva 3) järjestettiin lauantaina 23.5.2026 klo 11–15 Räyskälän lentokentän alueella. Tapahtuman toteuttamiseen osallistuivat hankkeen toimijoiden lisäksi Räyskälän lentokenttä (Räyskälä-Säätiö), Lopen kunta ja Länsi-Lopen kylät (kyläturvaryhmät ja kyläyhdistykset), Portaan VPK, Lopen kirjastoauto, SPR Loppi, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Lopen seurakunta, Lopen 4H-yhdistys, Varoike Oy, Kanta-Hämeen sammutinhuolto Oy ja Hirvenojan tila.

Tapahtumassa oli esittelypisteitä ja toiminnallisia esityksiä (VPK ja SPR) sekä kyläradion testausta. Yleisö pääsi harjoittelemaan radiopuhelimeen puhumista, jauhesammuttimen käyttöä sekä elvytystä. Lisäksi järjestettiin lentokentän esittelykierros. Tapahtumasta oli paikallislehdessä juttu sekä ennen tapahtumaa että tapahtuman jälkeen ja lisäksi sosiaalisen median kanavissa jaettiin runsaasti kuvia päivän tapahtumista. Kävijöitä oli päivän (tapahtuma-aika klo 11–15) aikana arviolta noin sata, suurin osa kävijöistä oli kyläläisiä ja lähialueen mökkiläisiä. 

Kaikille avoimet tapahtumat ovat oiva paikka kysellä ja hankkia suoraa näkemystä kokonaisturvallisuuden eri osien toiminnasta (Björn & Puistola 2023, 300–301). Kyläturvahankkeen ständillä esiteltiin kyläyhteisöjen turvallisuustyötä ja sen toimintamuotoja. Keskustelu oman kylän turvallisuustilanteesta ja vaaranpaikoista heräteltiin kysymyksellä, mikä aiheuttaa turvattomuutta kylällä ja vastauksia saatiin laidasta laitaan (kuva 4) liittyen muun muassa liikenteeseen, erilaisiin vaaratilanteisiin ja ihmisiin. 

Tapahtumien yhteenvetoa oppina jatkoon

Tapahtumien järjestäminen osoitti, että kyläyhdistykset ja turvallisuustoimijat ovat tottuneet järjestämään tapahtumia, rekrytoimaan talkoolaisia ja löytämään tekijöille sopivia tehtäviä. Tärkeintä on, että tapahtumalla on selkeä koordinaattori, joka vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja tiedonkulusta. Telttoja, pöytiä ja penkkejä löytyi toimijoilta ja pysäköinnistä sekä muista tapahtumaturvallisuuden asioista osattiin huolehtia. Tärkeä houkutin tapahtumassa on myös ruoka; Räyskälässä lentokentän ravintola tarjoili ruokaa ja kahvia koko päivän ja Koijärvellä oli partiolaisten järjestämä kahvio.

Tapahtumien järjestämiseen osallistuneilta tahoilta pyydettiin palautetta tapahtumiin liittyen. Vastaajat kokivat, että tapahtumille asetetut tavoitteet onnistuivat vähintäänkin osittain, ja että suunnitteluprosessi sujui hyvin, kuten myös yhteistyö eri toimijoiden välillä. Tulevia tapahtumia ajatellen esiin nostettiin tapahtumien markkinoinnin tärkeys eri kanavissa ja eri toimijoiden kautta, jotta tieto tapahtumasta tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön. Samoin pohdittiin järjestäjätiimin keskinäisen yhteydenpidon muotoja. Palautteissa nousi esille myös tapahtuman ajankohta sekä pituus eli esimerkiksi kilpailevien tapahtumien päällekkäisyys tai liian pitkä tapahtuma-aika. Lisäksi pohdittiin eri-ikäisten kyläläisten houkuttelun tärkeyttä ja nostettiin esimerkiksi lapsiperheet, joille voisi kehitellä houkuttelevaa tekemistä.

Kohti uusia kyläturvallisuustapahtumia

Kyläturvallisuuspäivät osoittivat, että turvallisuuden ja varautumisen teemoja voidaan käsitellä kylissä matalalla kynnyksellä, käytännönläheisesti ja yhteisöllisyyttä vahvistaen. Tapahtumat kokosivat yhteen niin järjestämis- kuin toteutusvaiheessa kylien asukkaita, järjestöjä, kuntien edustajia sekä muita turvallisuustoimijoita ja loivat siten mahdollisuuksia kohtaamisille ja uusille yhteistyön muodoille. Tällaiset tapahtumat ovat toimiva tapa lisätä tietoisuutta varautumisesta, kylän turvallisuustyöstä sekä innostaa asukkaita mukaan kylän kehittämiseen.

Kyläturvahankkeessa nähdään tärkeänä asiana, että tapahtumatoiminta jatkuu kylissä myös hankkeen jälkeen. Tätä varten kehitettiin kylien käyttöön valmiita tapahtumakonsepteja, jotka madaltavat tapahtumien järjestämisen kynnystä tarjoamalla valmiita sisältöjä, materiaaleja ja toteutusmalleja. Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijat kehittivät keväällä 2026 opinnäytetöissään turvallisuutta ja varautumista edistäviä tapahtumakonsepteja kyläyhteisöille. Toimeksiannossa opiskelijoita pyydettiin suunnittelemaan kylissä ja kyläläisten voimin toteutettavia tapahtumia, joiden tavoitteena on lisätä tietoa ja käytännön taitoja turvallisuuteen ja omatoimiseen varautumiseen liittyen sekä vahvistaa kylien yhteisöllisyyttä. Opinnäytetöissä kehitetyt tapahtumakonseptit (kuva 5) tarjoavat kylille valmiita ja helposti sovellettavia malleja sekä ideoita turvallisuuden, varautumisen ja yhteisöllisyyden edistämiseen. Linkit opinnäytetöihin löytyvät artikkelin lopusta.

Koijärven ja Länsi-Lopen kokemukset osoittavat, että turvallisuuden edistäminen onnistuu parhaiten silloin, kun varautuminen tuodaan osaksi kyläyhteisön arkea ja yhdessä tekemistä. Jotta nämä kokemukset ja hyväksi havaitut toimintamallit olisivat myös muiden kylien hyödynnettävissä, Kyläturvahanke kokoaa ne osaksi Kanta-Hämeen kyläturvallisuuden käsikirjaa. Marraskuussa 2026 julkaistava käsikirja sisältää käytännön ohjeita, vinkkejä ja materiaaleja kylien turvallisuustyöhön.

Kirjoittaja toimii Kyläturvahankkeen projektipäällikkönä. 1.9.2024-31.12.2026 käynnissä olevan hankkeen on rahoittanut Euroopan maaseuturahasto Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen (aiemmin Hämeen ELY-keskus) kautta. Toteuttajina ovat Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Hämeen Kylät ry. Mukana on kolme pilottikylää eri puolelta Kanta-Hämettä; Länsi-Loppi (Loppi), Koijärvi (Forssa) ja Hauho (Hämeenlinna).