Laurea-ammattikorkeakoulu valmistautuu jo uuteen lukuvuoteen 2026-2027, jolloin korkeakoulu juhlistaa 35 -vuotista historiaansa, joka aloitettiin ammattikorkeakoulukokeiluna. Sittemmin vuosituhannen vaihteesta korkeakoulu on toiminut Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:nä. Alusta asti korkeakoulua lähdettiin rakentamaan kansainväliseksi korkeakouluksi, jossa kansainvälisten verkostojen merkitys ymmärrettiin toiminnan laatu- ja kilpailukykytekijänä. Korkeakoulun kansainvälisen toiminnan kasvaessa ja monipuolistuessa niin koulutuksessa kuin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa Laurean kiinnostavuus ja uskottavuus yhteistyökumppanina kasvoi. Korkeakoulun kansainvälistymispyrkimykset ovat hyvin nähtävissä, kun tutkailee korkeakoulun vanhoja strategioita sekä niihin kirjattuja tahtotiloja että strategisia tavoitteita.
Ammattikorkeakoulu ei toki kehity umpiossa vaan osana yhteiskuntaa ja sen kansainvälistyminen heijastuu vahvasti myös korkeakoulun kansainvälistymiskehitykseen. Jos ammattikorkeakoulun käynnistymisvaiheessa Suomen liittymisellä Euroopan unionin jäseneksi oli iso vaikutus korkeakoulun kansainvälisen toiminnan kehitykseen, niin sillä on nytkin, kun korkeakoulu on ollut viime vuoden alusta osa Eurooppayliopisto -verkostoa ja mukana PIONEER-allianssissa, joka keskittyy tulevaisuuden kaupunkien kestävään kehitykseen.
Nykyään yhä enemmän tarvitaan kansainvälistymistä korkeakoulun kaikilla tehtäväalueilla, jolloin kansainvälistyminen on aidosti läpileikkaavaa toimintaa. Jos korkeakoulun kansainvälistyminen alkoi opettaja- ja opiskelijavaihdoilla, on sillä yhä iso merkitys korkeakoululle. Mutta nyt kansainvälisyys on myös kaikkea ihan muuta ja vielä enemmän. Sitä ei pelkästään havainnoi korkeakoulun valmistujaisseremonioissa, joita taas tällä viikolla kampuksella vietetään vaan aivan kaikessa. Viime syksynä rehtorina oli kunnia olla tervehtimässä Kiinan Jinanissa yhteistyöoppilaitoksemme ja Laurean yhteisiä opiskelijoita lukukauden avajaisseremoniassa. Vastaavasti maaliskuussa sain olla julistamassa yhteisten tutkinto-ohjelmien käynnistämistä kiinalaisessa yliopistossa Shanghaissa. Koulutusvienti on kasvussa ja niin on kasvussa myös ulkomaisten opiskelijoiden määrä Suomessa.
Pitkään kansainvälinen koulutusyhteistyö perustui erityisesti eurooppalaiseen Erasmus -ohjelmaan ja kahdenvälisiin vaihtosopimuksiin. Nykyään se on yhä enemmän kilpailtua toimintaa ja varsinkin korkeakoulun taloudellinen liikkumavara perustuu pärjäämiseen aidosti kansainvälisessä kilpailussa. Siitä on pitänyt huolta jo pitkään Suomessa käytössä ollut ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuteen perustuva rahoitusmalli, joka on puolittanut suoritetusta tutkinnosta saatavan hinnan valtionrahoituksessa.
Pisimpään kansainvälisessä kilpailussa korkeakoulu on ollut tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta. Toki senkin osalta on todettava, että kilpailu eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta on kiristynyt vuosi vuodelta. Uusinta korkeakoululle on kansainvälinen kilpailu koulutusviennissä ja lukuvuosimaksuja maksavista kansainvälisistä opiskelijoista, minkä avulla niin ikään kompensoidaan laskevaa valtionrahoitusta tutkintotavoitteiden kasvaessa ilman lisärahoitusta. Jos korkeakoulu ei olisi tässä onnistunut, olisi ollut edessä korkeakoulun toiminnan supistamisen tie. Valtion nykyisessä taloustilanteessa tämä lienee ainut vaihtoehto myös 2030 -luvulla, kun samaan aikaan tulisi kyetä nostamaan korkeakoulutettujen nuorten määrää rahoituksen puuttuessa.
Nykyisessä strategiassa Laurea-ammattikorkeakoulu on asettanut visiokseen olla vuonna 2035 kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu. Korkeakoululla ei ole tulevaisuutta ilman kansainvälistä kilpailukykyä ja Laurean keskeinen kilpailukykytekijä on sen vahvuus työelämäkorkeakouluna. Laureaa työelämäkorkeakouluna on rakennettu pitkäjänteisesti hyödyntäen korkeakoulun omaa pedagogista toimintamallia eli kehittämispohjoista oppimista (Learning by Developing, LbD). Sen rinnalle on rakennettu uniikki yritysten muodostama avainkumppaniverkosto. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä sille, että Laurean kiinnostus kansainvälisessä yhteistyössä on kasvussa. Myös avainkumppaniverkosto on kansainvälistymässä ja ensimmäinen kansainvälinen avainkumppaniyritys on Kiinassa.
Viime kuussa kerroin blogikirjoituksessani, että Laurea, Haaga-Helia ja Metropolia ovat ottamassa uuden ison askeleen yhteistyön tiellä, sillä korkeakoulut tiedottivat yhdessä huhtikuussa (14.4.2026) Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa, että ne ovat käynnistäneet valmistelun yhteistyön tiivistämiseksi. Verkostomaisella yhteistyömallilla korkeakoulut haluavat vahvistaa Suomen elinvoimaa ja kasvua sekä vastata erityisesti kiristyvään kansainväliseen kilpailuun yhdessä.
Tiivistyksenä voi todeta, että Laurea-ammattikorkeakoulu kansainvälisesti kilpailukykyisenä työelämäkorkeakouluna palvelee yhteiskuntaa parhaiten, kun se kehittää jatkuvasti toimintansa laatua ja testaa sitä kansainvälisessä kontekstissa ja hankkii samalla lisäresursseja korkeakoulutoimintaan Suomessa. Siinä myös verkostoilla on suuri merkitys, eikä varmasti vähäisimpänä Helsingin seudun isojen yliopistojen ja korkeakoulujen tiivistyvä yhteistyö.
