Kansainvälistymistä etänä – talvikoulu konfliktinhallinnasta

Teksti | Kaci Bourdache , Mira Perenius

Marraskuussa 2020 järjestettiin Cooperation Network for Risk, Safety & Security Studies (CONRIS)-verkoston ensimmäinen Winter School, johon osallistui Laureasta yksi opiskelija. COVID-19-pandemian takia koko tilaisuus järjestettiin etänä. Kokemuksien myötä verkoston oppilaitoksissa on rohkaistuttu digitaalisen opetuksen antamista mahdollisuuksista kansainvälistymiselle. Artikkelissa kuvatut kokemukset ovat hyödyllisiä niille, jotka suunnittelevat kansainvälistä ryhmätyöskentelyyn pohjautuvaa koulutusta aiheesta kuin aiheesta, mutta erityisesti turvallisuudesta ja konfliktinhallinnasta.

Verkostoyhteistyön mahdollisuudet korkeakouluille

Cooperation Network for Risk, Safety & Security Studies (CONRIS) perustettiin vuonna 2009 yhteistyömahdollisuuksien parantamiseksi turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusta tarjoavien korkeakoulujen välillä. Verkoston alkuperäisjäsenet olivat Itävallasta, Saksasta ja Hollannista, mutta sittemmin aina vuoteen 2020 asti verkosto on laajentunut kattamaan korkeakouluja Belgiassa, Espanjassa, Puolassa, Kroatiassa, Iso-Britanniassa, Norjassa ja Unkarissa. Suomesta Laurea-ammattikorkeakoulu liittyi verkostoon vuonna 2014 (CONRIS 2021)

CONRIS on luonteeltaan epämuodollinen ja epävirallinen, mutta sen kautta on mahdollista muodostaa virallisia kumppanuuksia, esimerkiksi Erasmus+ -ohjelman mukaisia henkilökunnan ja opiskelijoiden vaihtomahdollisuuksia. Varsinaisesti CONRIS-verkoston nimessä on kuitenkin järjestetty CONRIS Summer Schooleja, noin viikon mittaisia kokonaisuuksia, joita on järjestetty rotaatiolla eri jäsenkorkeakouluissa. Niihin on osallistunut pieni joukko opettajia sekä kolmisenkymmentä opiskelijaa vuosittain. Vuoden 2020 Summer School Barcelonassa jouduttiin kuitenkin siirtämään vuoteen 2021. Osittain tämän johdosta VIVES University of Applied Sciences Belgiasta ehdotti oman marraskuisen intensiivisen opintojaksonsa muuttamista ja laajentamista koko verkoston käyttöön.

Kirjoittaja ja Laurean lehtori Kaci Bourdache toimii tällä hetkellä CONRIS:in puheenjohtajana, joten pelisääntöjen luominen yhdessä VIVESin edustajien kanssa kuului rooliin. Minkälainen olisi ensimmäinen CONRIS Winter School ja miten se varsin lyhyellä aikataululla saataisiin kaikille sopimaan, päivämäärät ja aihekin kun oli jo lyöty lukkoon? Kuten kaikki verkoston asiat, osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen ja mukaan pääsivät jollain panoksella VIVESin lisäksi Laurea, HU University of Applied Sciences Utrecht, Coventry University, Berlin School of Economics and Law, HAW Hamburg sekä Universitat Autònoma de Barcelona.

Mukaan pääsi siis kuitenkin mukava joukko jäseniä ja ”#Hack the war, a serious game on conflict and security” päätettiin pitää kansainvälisenä etäintensiivikoulutuksena 16-20. marraskuuta, avoinna kaikille CONRIS-verkoston jäsenkorkeakoulujen opiskelijoille. Opiskelijana Laureasta tähän osallistui Safety, Security & Risk Management-koulutusohjelmasta Mira Perenius; seuraavaksi hän kertoo omista kokemuksistaan!

Kokemuksiani kansainvälisestä yhteistyöstä Winter Schoolissa

Osallistuin 16-20.11.2020 järjestettyyn viikon mittaiseen kansainväliseen CONRIS-verkoston järjestämään tapahtumaan #hackthewar, jossa aiheena oli konfliktinhallinta, turvallisuus ja yhteiskunnallinen kestävyys. Sen tavoitteena oli tutustuttaa opiskelijat konfliktinhallinnan kansainväliseen yhteistyöhön yksilöiden ja eri toimijoiden kesken. Kyseessä oli ensimmäistä kertaa järjestettävä täysin verkossa tapahtuva CONRIS Winter School. Osanottajille jaettiin ennen Winter Schoolia ennakkomateriaalina kuvaus kuvitteellisesta tilanteesta, jossa lähtökohtana oli aseellinen hyökkäys Yhdistyneiden kansakuntien (YK) rauhanturvaoperaation leiriin Kongossa, Benin kaupungissa.  Hyökkäyksen seurauksena eri kansallisuuksista olevia rauhanturvaajia oli menettänyt henkensä. Itse hakeuduin tälle viikolle koska olen turvallisuuden ja riskienhallinnan opiskelijana kiinnostunut ymmärtämään paremmin aseellisten konfliktien taustoja ja vaikutusta yhteiskunnassa, jossa ei ole avoin sotatila käynnissä. Yhteiskunnallinen turvallisuus on kuitenkin aina eri tekijöistä koostuva kokonaisuus

Vaikka tilanne oli kuvitteellinen, operaatio on todellinen; United Nations Organization Stabilization Mission in the DR Congo (MONUSCO) on ollut aktiivinen operaatio jo heinäkuusta 2010 lähtien ja se pitää sisällään useita toimintoja, aina terveydenhuollosta ja poliisi- ja sotilastoimintaan (United Nations, 2021). Winter Schoolin tarkoituksena oli pureutua konfliktiin Kongon demokraattisessa tasavallassa tämän kuvitellun tapauksen kautta. Viikon lopussa järjestettävässä rauhankokouksessa annettiin ehdotuksia rauhan palauttamiseksi Benin alueelle, joka on tosielämässäkin tällä hetkellä konfliktin keskiössä.

Meidät tapahtumaan osallistujat oli jaettu etukäteen 15 pienryhmään, joille jokaiselle oli asetettu tietty rooli viikon ajaksi. Itse sijoituin pienryhmään, joka esitti YK:n United Nations Office for the Coordination of Huminatarian Affairsin (OCHA) roolia. OCHA tuottaa humanitääristä apua kriisialueille. Muita konfliktin ratkojia olivat mm. aiemmin mainittu MONUSCO, Kongon armeija, Kongossa toimiva katolinen kirkko, Kongon hallituksen ja alueiden edustajat, naapurivaltioiden Ruandan ja Ugandan hallitukset, sekä kansainväliset toimijat kuten World Health Organization (WHO), Kiina, Euroopan Unioni ja Yhdysvallat.

Viikon ohjelma oli tiivis. Työskentelymme tapahtui pääsääntöisesti belgialaisen yliopiston sähköisellä oppimisalustalla sekä Microsoft Teams-ympäristössä järjestettävissä tilaisuuksissa ja kokouksissa. Alkuun osallistuimme isoihin verkossa järjestettyihin tilaisuuksiin, jossa pääsimme pureutumaan aiheisiin kuten sota, konfliktit sekä mitä on resilienssi. Resilienssistä eli yhteiskunnan kantokyvystä meille luennoi International Institute of Environment and Developmentin (IIED) johtava tutkija, joka kertoi yhteiskunnallisen kantokyvyn perusteita ja linkittäen resilienssin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Pitkittyneissä konfliktitilanteissa yhteiskunnan kantokyky ja kestävyys on koetuksella, joten luento tarjosi mahdollisuuden ymmärtää mikä rooli pitkittyneellä konfliktitilanteella on kyseiseen yhteiskuntaan. Konflikteilla on myös taipumus levitä, jolloin epävakaus ja epävarmuus leviävät maantieteellisesti laajemmille alueille. Toimiva ja turvallinen yhteiskunta tarjoaa edellytykset hyvälle elämälle yksilötasolla ja yrityksille toimintaedellytykset. YK:n kestävän kehityksen näkökulma toi aspektia ympäristönäkökulmien kerrannaisvaikutuksiin, joilla on vaikutusta yhteiskunnan vakauteen ja tätä kautta sen kestävyyteen ja kantokykyyn. Kongo on erityisen riippuvainen maataloudesta, jolloin esim. ilmastonmuutos on alueelle selkeä uhka.

Meille oli jaettu oppimisalustalla paljon materiaalia Benin tilanteesta ja järjestetty runsaasti aikaa oman pienryhmän kanssa kokoontumiseen ryhmän omassa virtuaalihuoneessa. Ryhmän kanssa pääsimme pureutumaan konfliktiin ja Kongon tilanteeseen keskustelemalla ja rakentamalla tilanteesta ongelmapuun. Ongelmapuun rakentamisen jälkeen pääsimme miettimään ratkaisuehdotuksia konfliktin päättämiseksi. Pitkin viikkoa meillä oli ohjelmaan rakennettuna pienempiä tilaisuuksia ja Q & A tapaamisia oikeiden toimijoiden kanssa. Itse osallistuin viikon aikana Teams-kokouksiin Kongolaisen ihmisoikeusaktivistin sekä YK:n OCHA:n virkailijan kanssa. Pääsin myös kuulemaan YK:n vuosituhattavoitteita kehittäneen henkilön luentoa YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Viikko oli mielenkiintoinen ja intensiivinen. Viikon aikana ymmärrykseni aseellisten konfliktien vaikutuksesta yhteiskuntaan ja siviiliväestöön kasvoi selvästi. Benin tapauksessa aseellisilla ja usein summittaiselta vaikuttavilla hyökkäyksillä oli saatu aikaan siviiliväestössä epävarmuutta, pelkoa ja luottamus auktoriteetteihin ja yhteiskunnallisiin toimijoihin oli kadonnut. Konfliktin taustat olivat monisäikeiset ja rauhan saaminen niillä taustoilla haastavaa. Nyt katson eri silmin kansainvälisillä kentillä järjestettäviä rauhanneuvotteluja, koska ideaaliratkaisua harvemmin voidaan löytää konflikteihin. Yleensä kyseessä on eri osapuolten pitkillä ja vaikeilla neuvotteluilla saavuttama kompromissi, jossa jokainen osapuoli joutuu tekemään vaikeita ratkaisuja neuvottelutuloksen saamiseksi.

Viikon ehdottomiin plussiin opiskelijan näkökulmasta kuului myös verkostoituminen kansainvälisesti. Oma pienryhmäni koostui turvallisuusalan ja sosiaalitieteiden opiskelijoista. Joidenkin henkilöiden kanssa yhteydenpitoa on jatkettu viikon jälkeenkin. Vastaavia järjestettäviä intensiiviviikkoja suosittelen kaikille, joilla on kiinnostusta kansainväliseen toimintaan. Viikko antaa mahdollisuuden paitsi syventävään oppimiseen niin myös kansainväliseen verkostoitumiseen, kielitaidon ja tiimityötaitojen kehittämiseen.

Kansainvälinen kokemus osana opetusta voi tapahtua monilla tavoin

”Kansainvälinen kokemus opettaa ‎selviämään vaativista tehtävistä, kehittää kielitaitoa, kulttuurien tuntemusta, yhteistyötaitoa ja kehittää ‎ammatillisesti” – näin kerrotaan jo Laurean (2021) nettisivuilla. Mahdollisuuksia tulisi siis tarjota, ja CONRIS on siihen tarkoitukseen sopiva toimija. Kansainvälistyminen kotona voi tapahtua monilla tavoilla, osallistuminen tällaisiin koulutuksiin on yksi osa sitä. Tässä tapauksessa itse opetuksen monipuolinen kansainvälisyys oli selvästi kuitenkin kyseenalaista, siitä huolimatta, että järjestäviä korkeakouluja oli itse VIVESin lisäksi seitsemän kuudesta eri maasta. Kustakin korkeakoulusta osallistui opettaja tai kaksikin ohjaamaan opiskelijaryhmiä tehtävän laadinnassa. Ongelma esiintyi siinä, että useimmilla opettajista jäi aktiivinen osallistuminen piipahteluun ryhmien työskentelytiloihin ja kokonaiskuva jäi repaleiseksi. Taustalla voisi arvioida olevan professoreiden, lehtorien ja muiden korkeakouluissa työskentelevien aikataulu ja mahdollisuus järkevästi sitoutua koko viikoksi johonkin, joka järjestetään parin kuukauden kuluttua. Perinteiset Summer Schoolit on järjestetty paikan päällä, aika ja paikka sovitaan ainakin karkeasti jopa kahden vuoden päähän, jolloin ajan suunnittelu on mahdollista. Järjestäjän harteille jäi siis paljon. Lisäaika sekä järjestäjälle että opetuksen toteuttajille reagoida ja suunnitella toki parantaisi tilannetta, mutta kokonaan se ei opetus- ja ohjaustyön haasteita poista etänä tapahtuessa. Etätoteutuksen haasteita soisi tutkittavan lisääkin, mutta äkkiseltään voi sanoa että suuri määrä opettajia voi hyvin jäädä kasvottomaksi massaksi erityisesti etäopetuksessa. Ajatuksena herää siis, että viisaampaa voisi olla etäopetuksessa pitää opettajatiimi suppeampana kuin kasvokkainläsnä ollessa.

Joka tapauksessa voisi ajatella, että täysi hyöty saadaan, jos lyhyitä etäintensiivikoulutuksia päästään ajan kanssa suunnittelemaan ja markkinoimaan niitä opiskelijoille. Laurean turvallisuuden ja riskienhallinnan osalta osallistujamäärä kansainvälisiin tapahtumiin on heikompi kuin mahdollisuudet antaisivat myöten, etenkin suomeksi opiskelevista todella pieni vähemmistö hakeutuu minkäänlaiseen vaihtoon, pitkään tai lyhyeen. Rekrytoivia yrityksiä ja organisaatioita voitaisiin myös pyytää kertomaan kansainvälisen kokemuksen arvosta työelämässä.

Lopuksi

Toukokuussa 2021 – tätä kirjoitettaessa – aseistetut hyökkääjät tappoivat malawilaisen rauhanturvaajan Benissä (UN News 2021), johon Winter Schoolin kuvitteellinen tilanne sijoittui. YK on luonnollisesti tuominnut hyökkäyksen ja vaatii sitä tutkittavaksi, mutta valitettavasti se ei jääne viimeiseksi huonoksi uutiseksi alueelta, joka on köyhyyden, nälänhädän, väkivallan, Ebola-epidemian ja COVID-19-pandemian takia suorastaan kriisien kyllästämä.   Opiskelijoiden kansainvälistymisen kannalta voikin olla aiheellista ei vain opiskelu yhdessä, vaan myös tutustua siihen millä tolalla turvallisuusasiat kansainvälisesti ovat. Näin ymmärrämme paremmin maailmaa ja halusimme tai emme, kriisit kaikkialla vaikuttavat meihin joko suoraan tai välillisesti eivätkä poistu silmiä ummistamalla.

Artikkeli on kirjoitettu Safety, Security & Risk Management-koulutusohjelman tutkintovastaavan ja koulutusohjelman lehtorin Kaci Bourdachen ja koulutusohjelman opiskelijan Mira Pereniuksen yhteistyönä. Kaci toimii tällä hetkellä CONRIS-verkoston puheenjohtajana ja Mira osallistui Laurean opiskelijana CONRIS Winter School 2020-koulutukseen.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021060734329

Jaa sivu