Tulevaisuuden tekijä on yksi kolmesta 3AMK:n, Haaga-Helian, Laurean ja Metropolian, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioyhteistyön kärjestä. Kärkitiimi tekee yhteistyötä erityisesti työhön ja osaamiseen liittyvien keskeisten, ajankohtaisten ja tulevaisuuteen luotaavien ilmiöiden tunnistamiseksi ja yhdistää kolmen ammattikorkeakoulun vahvuuksia vaikuttavien yhteishankkeiden toteuttamiseksi. Tässä katsauksessa esittelemme kärjen päättymässä olevia hankkeita ja merkittävimpiä yhteistyön tuloksia ja saavutuksia.
Kuva: FORTYTWO / Unsplash
Kolmen ammattikorkeakoulun eli Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean 3AMK-yhteistyö skaalautuu TKI-teemakärkien kautta hanketyöhön. Tulevaisuuden tekijä -teemakärjessä on saatu vuosien myötä kokea hankkeiden yhteisen rakentamisen koko polku. Rakentaminen alkoi ammattikorkeakoulujen asiantuntijoiden tutustumisella ja yhteisten ideoiden löytämisellä, kun muutama vuosi sitten kutsuimme kärkemme teemoista kiinnostuneita asiantuntijoitamme yhteisiin työpajoihin. Sen jälkeen idearyppäille nimettiin vastuuhenkilöt ja -korkeakoulut ja ideavaiheen asiantuntijoita ja muita halukkaita kutsuttiin tarttumaan varsinaiseen hankevalmisteluun. Korona-aikana REACT-EU-rahoitusta oli tarjolla erityisesti pk-yritysten elpymisen tukemiseen ja tarpeisiin vastaamiseen.
Valmisteluvaiheesta edettiin rahoitushakuihin ja hankkeiden toteuttamiseen. Rahoituksen saivat esimerkiksi jo hiukan muita aiemmin päättynyt hanke 3AMK sparraa uuteen nousuun (SUN), Muutosvoimaa osaamisesta (MUUVO), Innovaatioiden, resilienssin ja vihreän osaamisen vahvistaminen (Green Steps), Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön (VIHTA), Toivo@Tee ja Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä (Eloisa). Nyt nämä vuosia sitten alkunsa saaneet hankkeet ovat päättyneet tai päättymässä.
Yhteistä näille hankkeille oli erityinen korona-ajan taival. Joidenkin hankkeiden kohdalla lähes kaikki toiminta jouduttiin koronan takia toteuttamaan virtuaalisesti. Silti verkon välityksellä onnistuttiin rakentamaan vuorovaikutusta ja luomaan merkityksellistä toimintaa. Hankkeissa niiden valmistelusta toteutukseen ja päätökseen muodostuu parhaimmillaan tiivis yhteisöllisyyden tuntu. Koronan jälkeen ensikohtaamiset samassa tilassa tekivät näkyväksi sen, minkä mielikuvitus täytti etäaikana – pieniä, mutta tärkeitä asioita, kuten samassa tilassa olemisesta heräävä ilon tunne, tai hämmästys, kun todellisuus ei vastannutkaan kuvitelmia kanssaihmisten pituudesta.
Kokosimme tähän kirjoitukseen hanketoimijoiden kokemuksia 3AMK-yhteistyöstä. Pohdimme päättyvien hankkeiden projektipäälliköiden ja hankeasiantuntijoiden kanssa seuraavia asioita:
- Mitä arvokasta yhteistyöllä saatiin aikaan?
- Minkälaista uutta osaamista syntyi?
- Syntyikö jatkumoita yritysten tai hanketoimijoiden kesken? Kantaako jokin uusiin hankkeisiin tai sellaisten suunnitteluun?
Yhteistyö kantaa ja kannattelee
Kolmen ammattikorkeakoulun hankeyhteistyö kokoaa eri alojen asiantuntijoita yhteen. Hankkeissa toimivat korkeakoulujen asiantuntijat kuvasivat toteutuvaa yhteistyöstä näköalaksi yli omien, joskus siilomaisiksi kokemiensa työtehtävien. 3AMK-korkeakouluilla on kullakin omat vahvuusalueensa, ja hankkeessa niillä luodaan konkreettista uutta toimintaa ja tietoa.
MUUVO-hanke on pilotoinut aiemman, Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen oppien avulla kehitettyä toimintamallia, jossa henkilöstö kehittää osaamistaan itsenäisesti mikrokursseilla ja samanaikaisissa yritysvalmennuksissa johtoa ohjataan hyödyntämään henkilöstön uusia valmiuksia. Tavoitteena on ollut tukea uusimaalaisia pk-yrityksiä omaksumaan kehittyvää kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osaamista oman liiketoimintansa kilpailueduksi.
Hanke toteutettiin Laurean vetovastuulla Metropolian ja Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden kanssa. Hankekonsortio oli toteuttanut Urbaania kasvua Vantaa -hankkeen vuosina 2019–2022. Tuossa hankkeessa todettiin pk-yritysten henkilöstön ja johdon samanaikaisen osaamisen kehittämisen tarve ja kehitettiin toimintamalli, jota MUUVO testasi uusimaalaisissa pk-yrityksissä. Kohderyhmän tavoittamiseen hankkeessa oli käytössä Urbaania kasvua Vantaa -hankkeessa luodut yhteiset verkostot sekä kaikkien toimijoiden yhdistetyt verkostot.
Yhdistämällä voimansa MUUVO-hankkeessa Laurea ja Metropolia kasasivat asiantuntijaverkoston tuottamaan laadukasta mikrokurssien sisältöä kestävän kehityksen ja vihreän siirtymän (Metropolia) sekä muutosjohtamisen (Laurea) teemoista. Hankkeessa tuotettuja mikrokursseja voidaan hyödyntää hankkeen jälkeenkin kasvattamaan osaamista. Mikrot löytyvät myöhemmin Avointen oppimateriaalien kirjastosta (aoe.fi) sekä Laurean mikrokurssien valikoimista. Lisäksi kursseja hyödynnetään Yritysten muutoskyvykkyys, vihreä siirtymä ja digitalisaatio Länsi-Suomessa -hankkeessa (Myrsky).
Todetusti arvokkainta tuotosta on kuitenkin hyöty, jota kohdeyritysten edustajat ja henkilöstö ovat saaneet koordinoidusta osaamisen kehittämisestä räätälöitynä omalle yritykselle niin, että kaikkien kehittynyt osaaminen hyödyttää suunnitellusti koko yritystä. Hankkeen opit koottiin kesäkuussa fasilitoidussa hankebuusterissa, jonka lopputuotoksena oli seuraavien 3AMK-yhteishankeen aihioita.
Erilaisuudesta uutta osaamista
Eloisa-hankkeessa puolestaan tarjottiin yrityksille taidetyöpajoja yrityksen kehittämiseen ja sosiaalisen pääoman vahvistamiseen. Työpajoja vetivät ammattitaiteilijat ja ammattikorkeakoulujen roolina oli kouluttaa ja ohjata taiteentekijöitä yritysyhteistyöhön (Metropolia ja Laurea) sekä mallintaa palvelumuotoilun avulla (Laurea) toiminta valmennusmalliksi ja koulutukseksi. Tämä koulutus tarjotaan hankkeen päätyttyä avoimen amk:in opintona kiinnostuneille.
Kulttuurin ja taiteen voima näyttäytyy hankkeissa usein potentiaalina tai mahdollisuutena, jonka merkitystä tekijälle tai kokijalle ei voi etukäteen tarkasti käsikirjoittaa. Eloisa-hankkeessa olikin erityisen mielenkiintoista yhdistää tällainen kehkeytyvä, emergentti taidetoiminta, jossa työpajan ohjaajan intuitio saattoi olla vaikeasti sanoiksi puettava, palvelumuotoilun pyrkimykseen luoda toimintamalli taidetyölle yrityksissä. Tässä erilaisten ajattelutapojen yhdistämisessä onnistuttiin ja työpajamalli on hankeen yksi keskeinen uusi lopputulos.
Uusista oivalluksista viriää joskus myös ennakoimattomia seuraamuksia. Eloisa-hankkeessa elokuvan yrityksensä taidetyöpajaksi valinnut yrittäjä palkkaa hankkeen jälkeen 20 nuorta kesätöihin tekemään yrityksestään elokuvaa, jonka pääosassa on yrityksen maskottikoira. Yrittäjän uudenlainen toiminta on saanut positiivista näkyvyyttä alueen paikallislehdessä.
Teemat ’vihreä osaaminen ja työ’ ovat jatkossakin tärkeitä
Vihreä osaaminen on tärkeä teema, jossa hanketyön kautta voidaan yhdessä rakentaa uutta osaamista ja toimintaa. Green Steps – innovaatioiden, resilienssin ja vihreän osaamisen vahvistaminen keskittyi edistämään uusimaalaisten pienten ja keskisuurten yritysten vihreää siirtymää. Siinä Haaga-Helia ja Laurea järjestivät yrityksille koulutuksia, joiden teemat vaihtelivat digitaalisuudesta vihreään siirtymään ja resilienssiin. Yritykset saivat myös osallistua palvelumuotoiluprosessiin, business coachingiin ja vertaismentorointiin, mikä kaikki lisäsi muutoskyvykkyyttä, hyvinvointia ja liiketoimintamallien uudistamista.
VIHTA – Digitaaliset ratkaisut vihreään työhön -hankkeen teema oli samankaltainen kuin Green Stepsissäkin. VIHTA-hankkeessa kohderyhmänä olivat NewCO Helsingin yrittäjyys- ja työllisyysasiantuntijat, jotka saivat osallistua Metropolian, Laurean ja Haaga-Helian järjestämiin valmennuksiin sekä verkkokoulutuksiin. Digitaalisista ratkaisuista ja vihreästä työstä laadittiin myös verkossa julkaistu työkirja asiantuntijoille ja opettajille.
Näissä hankkeissa todettiin, että vihreä osaaminen ja työ ovat monille vielä selkiytymättömiä käsitteitä. Tulevaisuudessa voisikin pohtia, miten vihreää osaamista voisi ennakoida työmarkkinoilla. Vihreän osaamisen tunnistamiseksi voisi luoda työkalun. Olisi muutenkin järkevää jatkaa Green Stepsin ja VIHDAn teemojen parissa, varsinkin kun on tehty töitä verkostojen kokoamiseksi. Jatkohankkeissa ei menisi aikaa osallistujien värväämiseen, vaan voisi jatkaa tuttujen projektikumppanien, yritysten, yrittäjäyhdistysten ja yrittäjyysasiantuntijoiden kanssa sujuvaa toimintaa.
Yritysyhteistyössä kurkotetaan siilojen yli
Yrityksille on hankkeiden kautta tarjolla erilaisia lähestymistapoja kasvuun, hyvinvointiin ja elinvoimaan. Edellytyksenä on, että yritys osaa niitä hankkeista hakea. Siksi yrityksen mukaan saamisessa on korkeakouluyhteistyöllä ja aiempien hankkeiden jatkumolla suuri merkitys. Hankkeiden potentiaalinen yritysverkosto laajenee, kun kullakin ammattikorkeakoululla on omat kumppanuusverkostonsa. Jotkut yritykset ovat valmisteluvaiheessa myös todenneet, että korkeakoulujen konsortio on heille mieluisampi hankekumppani kuin yksittäinen korkeakoulu.
Hankkeiden jatkumon merkitys korostuu erityisesti mikroyrittäjien kohdalla. Yksinyrittäjän arkeen kuuluu harvoin aktiivinen kehittämistyö. Esimerkiksi Toivo@Tee -hankkeessa on ollut mukana yrittäjiä, jotka ovat aiempien hankkeiden kautta löytäneet vertaisverkoston ja myös oppineet käyttämään hankkeiden tarjoamia tukitoimia oman hyvinvointinsa ja yrityksensä elinvoiman lisäämiseen. Korona-ajan kolhujen keskellä SUN-hankkeessa tarjottiin yrityksille mahdollisuus osallistua maksutta ammattikorkeakoulujen opetustarjontaan. Osallistuminen jäi kuitenkin marginaaliseksi ja muut hankkeen toiminnot, kuten webinaarit ja coaching osoittautuivat toimiviksi yhteistyön ratkaisuiksi. Toivo@Tee -hanke tarjosikin mikroyrittäjille mahdollisuuden valita tarpeitaan vastaavaa toimintaa, kuten tarinallista työskentelyä, työnohjausta, business coachingia tai tulevaisuustyöskentelyä.
Hanketyössä syntynyt yrittäjäyhteistyö on arvokas tulos, ja näitä verkostoja 3AMKin kannattaisi vaalia. Yritykselle merkityksellisen toiminnan kannalta ei ole tärkeää hankkeeseen osallistuvan korkeakoulun nimi tai sen muu toiminta. Ratkaisevaa on se, miten ammattikorkeakoulut voivat hanketyön avulla tukea yrityksiä, yrittäjiä ja miten tunnistamme yritysten ja yrittäjien tarpeet.
Kohti yhdessä oppimista
Hankkeissa syntynyt uusi tieto ja osaaminen ovat monin eri tavoin tärkeitä osaamisen uudistajia nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hankkeista syntyy usein uusia hankkeita. Toinen hankkeissa tuotetun uuden tiedon eteenpäin viemisen väylä on hankkeiden ja niiden tulosten yhdistäminen ammattikorkeakoulujen tarjoamiin opintoihin. MUUVO-hankkeen mikrokurssit ovat yksi esimerkki tästä, muina esimerkkeinä nostamme Eloisa-hankkeessa tehdyt opinnäytetyöt, opintosuoritukset sekä työhyvinvointipäivän toteutuksen opiskelijavoimin. TKIO eli tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja oppimistoiminnan yhdistäminen tehostuu, kun hanketta toteuttaa useampi ammattikorkeakoulu yhdessä.
Hankkeissa rakentuu uutta tietoa “meissä” eli hanketekijöissä, osallistujissa, ohjausryhmässä, mutta ennen kaikkea uutta tietoa rakennetaan “meidän” kautta “muille”. Hankkeissa erilaiset toimintakulttuurit ja odotukset kohtaavat, ja erilaisuudesta rakennetaan hankkeen yhteispeli ja konkreettinen toiminta. Toimijoiden monet näkökulmat rikastavat toiminnan ja sen vaikutusten havainnointia sekä sen pohtimista, mikä on ollut merkityksellistä ja eteenpäin vietävää. Yhteinen merkityksellisten asioiden tunnistaminen ja sanoittaminen on keskeistä uuden tiedon ja toiminnan kannalta. Se on tärkeä yhdessä oppimisen ja yhdessä muuttumisen mahdollisuus.
3AMK-hankkeissa onkin vielä paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia yhdessä oppimisessa. Vaikka hankkeista ideoidaan, rakennetaan ja toteutetaan yhdessä 3AMK-korkeakoulujen kesken, hankkeiden oppimista ja muutosta tukeva arviointi jää vielä hankkeiden ja niiden ohjausryhmien sisäiseksi keskusteluksi eikä laveampaa ymmärrystä synny. Pahimmassa tapauksessa hankkeet jäävät numeroiksi kunkin ammattikorkeakoulun tulostaulukkoihin ja yksinäisiksi väliaikaisorganisaatioiksi kannattelemaan tekemänsä intensiivisen kehittämistyön merkityksellisyyttä. Myös 3AMK-yhteistyö uhkaa jäädä numeeristen tulostavoitteiden toteuttamisen välineeksi, jos yhdessä oppimisen mahdollisuudet jätetään hyödyntämättä.
3AMK-yhteistyöllä on suuri mahdollisuus rakentua ekosysteemiyhteistyöksi, johon kukin korkeakoulu tuo omat vahvuutensa. “Ekosysteemeissä yhdessä toimimista ohjaavat jaetut tavoitteet ja alustat, joilla syntyy yhteistyössä uutta arvoa monenkeskisessä verkostossa. Ekosysteemit eivät ole ainoastaan yhteyksien luomista, vaan jatkuvasti kehittyviä järjestelmiä, joiden kriittisiin ominaisuuksiin kuuluu itseorganisoituminen”, kirjoittavat Valkokari, Kutinlahti ja Hjelt VTT:n ekosysteemioppaassa (2021). Ehdotammekin seuraavia askeleita, joilla 3AMK-TKI-työssä olisi mahdollista kirkastaa ja syventää yhteistyön merkitystä:
- Rakennetaan teemakärjen yhteistyön reflektointiketju hankeideoinnista aina hankkeiden päätökseen.
- Jaetaan ja juhlistetaan hankkeiden tuloksia yhteisissä tapahtumissa.
- Tuetaan 3AMK:in teemakärkiä yhdessä oppimisen ja ennakoinnin foorumeina.
Kirjoittajat muodostavat 3AMK:n TKI-teemakärjen, Tulevaisuuden tekijä, ydintiimin. Leena Unkari-Virtanen vastaa Metropoliassa teemakärjen Tulevaisuuden työ ja osaaminen hankesalkusta. Reija Anckar toimii Haaga-Heliassa tutkijana. Laura Erkkilä on laurealainen erityisasiantuntija (TKI).
Lähde:
