Luonnon raaka-aineita on käytetty kosmetiikassa pitkään. Niistä voidaan valmistaa erilaisia uutteita, öljyjä ja jauheita. Nämä toimivat kosmetiikkatuotteissa aktiiviaineina, edistävät ihon normaalia toimintaa, kosteuttavat, vähentävät ikääntymisen merkkejä ja kirkastavat ihoa. Erilaisia kasviuutteita voidaan käyttää kosmetiikkatuotteiden koostumuksen säätelyssä. Estenomi YAMK -opinnoissa valmistetaan kosmetiikkatuotteita opintojen teemaan sopivista raaka-aineista. Luonnonraaka-aineet, erityisesti marjat ovat kiinnostaneet opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita jo pitkään.
Estenomi YAMK-tutkinnon Kosmetiikkatuote-opintojaksolla opiskelijat suunnittelevat ja valmistavat kolmen raaka-aineen ympärille tuotteen. Raaka-aineiden taustaa ja toimintaa kosmetiikkatuotteessa tutkitaan ennen tuotteen valmistusta, tuotteelle määritellään kohderyhmä ja suunnitellaan markkinointia. Nurmela, Salo ja Sjöblom valmistivat kasvoseerumin, jossa mustaherukanlehtiuute, lakan siemenöljy ja niasiiniamidi toimivat aktiiviaineina. Tässä artikkelissa tutustutaan tarkemmin näihin kolmeen raaka-aineeseen ja kerrotaan tuotteen valmistusprosessista. Raaka-aineiden ominaisuuksien vuoksi tuotteen kohderyhmäksi valikoitui aikuinen, herkkäihoinen kuluttaja.
Mustaherukan lehti – sivutuotteesta sankariksi
Mustaherukka (Ribes Nigrum) kuuluu Suomen alkuperäiseen kasvilajistoon. Sitä kasvaa luonnonvaraisena ja viljeltynä. Mustaherukan tunnistaa sen tummista marjoista ja voimakkaasti tuoksuvista lehdistään. (Luontoportti 2020.) Mustaherukan lehdistä voidaan valmistaa kosmetiikkateollisuutta varten lehtiuutetta ja lehtivettä. Lehtiuutetta käytetään kosmetiikkatuotteessa ihoa hoitavana, sekä tuotetta hajustavana aineena. Lehtivedellä on uutteen tavoin ihoa hoitava vaikutus. Voimakkaasti tuoksuvista lehdistä saadaan lisäksi eteeristä hajusteena toimivaa öljyä (European Comission 2020.)
Mustaherukan lehdillä on historiassa ollut rooli eri sairauksien ja tulehdusten hoidossa. Superfood-trendi siirsi kiinnostuksen vain itse marjojen tarjoamiin terveysvaikutuksiin, ja kasvien lehdistä on tullut marjanviljelyn sivutuote. Tutkimusten myötä on kuitenkin löytynyt useita syitä hyödyntää myös hukkaan heitettävät lehdet. Lehdistä on todettu löytyvän samoja bioaktiivisia yhdisteitä, kuin marjoista. (Ferlemi & Lamari 2016.) Nämä löydökset ovat herättäneet ainakin kosmetiikkateollisuuden kiinnostuksen mustaherukan lehtiä kohtaan erityisesti niiden antioksidanttisten ominaisuuksien vuoksi.
Niasiiniamidin vaikutukset täydentävät erinomaisesti näistä marjoista saatavien raaka-aineiden tehoa kosmetiikkatuotteessa. Kosmetiikkatuotteessa mustaherukka ja lakka sopivat erinomaisesti täydentämään niasiiniamidia silloin, kun halutaan formuloida tuotteesta aikuiselle kuivalle ja herkälle iholle sopiva.
Mustaherukan lehdet ovat täynnä luonnon tehoaineita, kuten fenolihappoja ja flavonoideja. Näiden antioksidanttien tarkoitus on suojella kasvia ympäristön olosuhteilta. (Mc Mullen 2018, luku 8.) Antioksidanttinen teho auttaa myös ihoa suojautumaan ympäristön haitallisilta vaikutuksilta. Ilmansaasteiden lisäksi fenoliset yhdisteet suojaavat ihoa valovanhenemiselta, eli UV-valon aiheuttamalta ihon ikääntymiseltä. (Sivamani, Jagdeo, Elsner & Maibach 2015, luku 31.)
Kversentiini on yksi mustaherukan lehdistä löytyvä flavonoidi. Antioksidanttisten ominaisuuksiensa vuoksi sitä käytetään muun muassa ikääntyvälle iholle suunnatuissa kosmetiikkatuotteissa, sekä ihoa kosteuttavissa tuotteissa. (Amparo & Chisvert 2007, luku 8.) Mustaherukan lehtien sisältämillä fenolihapoilla ja flavonoideilla on lisäksi merkittäviä tulehdusta hillitseviä, sekä antimikrobisia ominaisuuksia (Sivamani ym. 2015, luku 31).
Mustaherukan lehtien sisältämät fenolihapot ovat kosmetiikkatuotteissa paljon käytettyjä. Näitä ovat salisyylihapot, kofeiinihapot ja ferulihapot (Chrzanowski, Sempruch ja Sprawka 2007). Sivamani ym. (2015, luku 31) mukaan salisyylihapot auttavat poistamaan kuolleet ihosolut ihon uloimmasta kerroksesta ja kosteuttavat ihoa. Lisäksi niillä on anti-ageing ominaisuuksia, sillä ne edistävät solujen uusiutumista, edistävät kollageenin ja hyaluronihapon muodostumista ihon pinnallisimmassa kerroksessa eli epidermiksessä. Kofeiinihappo hoitaa ihovaurioita tehokkaasti (McMullen 2018, luku 8). Ferulihapon on todettu toimivan aurinkosuojan kaltaisesti, sillä se torjuu vähäisesti auringon UVB-säteitä. Lisäksi se toimii tehokkaassa synergiassa C- ja E-vitamiinien kanssa antaen jopa kaksi kertaa tehokkaamman antioksidanttisuojan valovanhenemista vastaan. (Sivamani ym. 2015, luku 23.)
Lakka – kullankeltainen terveysmarja
Herkullisella marjalla on monta nimeä ja monia eri käyttötarkoituksia. Lakka eli hilla eli suomuurain hellii vatsaa ja sydäntä, maistuu hyvältä ja sopii erinomaisesti myös kosmetiikkateollisuuden raaka-aineeksi. Lakka (Rubus chamaemorus) on soilla kasvava kerrannaisluumarja, eli marja sisältää useita yksittäisiä luumarjoja, joissa jokaisessa on siemen. Lakan siemenistä saadaan linolihappoa ja alfalinoleenihappoa sisältävää öljyä. Lakan marja sisältää paljon antioksidantteina toimivia karotenoideja ja E- ja C-vitamiineja. Lisäksi lakassa on folaattia ja antioksidanttisia flavonoideja. Lakassa on runsaasti myös fenoliyhdisteisiin kuuluvaa ellagihappoa. (Törrönen 2006, 10–15, 19.)
Kosmeettisessa tuotteessa lakan sisältämät tehoaineet voivat olla avuksi erilaisia iho-ongelmia hoidettaessa. Ellagihapon on tutkimuksissa todettu voivan ennaltaehkäistä UV-säteilyn aiheuttamia ihon valovanhenemismuutoksia, sekä mahdollisesti auttavan vaalentamaan hyperpigmentoitunutta ihoa. (Sivamani ym. 2015, luku 35). Myös antioksidanttien teho ihon valovanhenemiselta suojaamisessa on tutkitusti hyvä, erityisesti yhdistelmänä toimivien E- ja C-vitamiinien osalta. Antioksidantit auttavat suojaamaan ihoa muutenkin esimerkiksi ilmansaasteiden aiheuttamaa oksidatiivista stressiä vastaan ja täten ne voivat hidastaa iholla näkyviä ennenaikaisia ikääntymismuutoksia. (Sivamani ym. 2015, luku 16.)
Lakansiemenöljy on kosmeettisessa valmisteessa ihoa hoitava aine. Sen sisältämät välttämättömät rasvahapot voivat olla puhdistavia, ihoa pehmentäviä ja pinta-aktiivisia aineita, sekä toimia emulgaattoreina. Hiustenhoitotuotteessa nämä rasvahapot voivat toimia sähköisyyttä vähentävinä ja hiuksia hoitavina aineina. (European Comission 2020.) Ihon tärkeimmät rasvahapot ovat linolihappo ja arakidonihappo. Kun linolihappoa saadaan ravinnosta, sen pääasiallisena tehtävänä elimistössä on toimia ihon epiteelikudoksessa solukalvojen kunnon ylläpitäjänä. Sillä on myös kyky muuttua arakidonihapoksi. Linolihappo on siis tärkeä osa epidermiksen lipidikerrosta, joka estää vettä haihtumasta iholta. Jos linolihappoa ei ole ihossa riittävästi, solukalvot eivät pysty enää estämään veden haihtumista ja seurauksena iho muuttuu kuivaksi ja hilseileväksi. (Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. 2007, 130.) Iholle levitettävässä tuotteessa välttämättömät rasvahapot suojaavat ihoa kuivumiselta.
Lakan sisältämät aineet kosmeettisessa tuotteessa sopivat siis erityisen hyvin suojaamaan ikääntyvää ja kuivuuteen taipuvaista ihoa. Jos käytetään pelkästään lakan siemenöljyä, muu osa lakan marjasta voitaisiin hyvin käyttää esimerkiksi elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi.
Niasiiniamidi – ihonhoidon moniottelija
Niasiinamidi (nikotiiniamidi, nikotiinihappo) on B3-vitamiinin aktiivinen muoto. B3-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini ja se on elintärkeä monille kehon toiminnoille, kuten hermostolle (Terveempi.fi). Ihoa silottavalla niasiiniamidilla on paljon hyviä vaikutuksia ihoon ja se soveltuu erilaisten ihojen tarpeisiin (European Comission 2020). Niasiiniamidin suosio johtuukin siitä, että se auttaa ratkaisemaan monia erilaisia ihon haasteita yhtä aikaa.
Niasiiniamidin on todettu muun muassa vähentävän ihon ryppyjä ja juonteita sekä lisäävän ihon kimmoisuutta (Grabenhofer 2020). Se toimii myös antioksidanttina (Zhen, Piao, Kang, Pincha Devage Sameera, Kang, Koh, Yi, Hyun, 2019). Niasiiniamidi auttaa häivyttämään auringolle altistumisen tai ikääntymisen seurauksena syntyneitä pigmenttiläiskiä (Kim, Lee, Choi, Kim, 2015). Akne ja ärtynyt iho hyötyvät niasiiniamidia sisältävistä ihonhoitotuotteista, niasiiniamidin tulhduksia lievittävän vaikutuksen ansiosta (Mruthyunjaya, Vora, Tiwari, Chakrabortty, 2017).
Niasiiniamidi sopii kaikille ihotyypeille ja se on iholle hellävarainen. (Spada, Lui, Barnes 2019). Niasiniamidin käyttö kosmetiikkatuotteessa on huoletonta siinäkin mielessä, ettei juuri mikään muu ainesosa heikennä sen vaikutusta. Ainoana poikkeuksena on pidetty vesipohjaisia tuotteita yhdessä C-vitamiinin kanssa. Uusimmissa tutkimuksissa on todettu, että kun käytetään niasiiniamidin ja C-vitamiinin stabiloituja muotoja, niitä voidaan käyttää yhdessä samassa tuotteessa tehostamassa toistensa vaikutuksia (Rud 2020).
Niasiiniamidin vaikutukset täydentävät erinomaisesti näistä marjoista saatavien raaka-aineiden tehoa kosmetiikkatuotteessa. Kosmetiikkatuotteessa mustaherukka ja lakka sopivat erinomaisesti täydentämään niasiiniamidia silloin, kun halutaan formuloida tuotteesta aikuiselle kuivalle ja herkälle iholle sopiva.
Raaka-aineista valmiiksi tuoteprototyypiksi
Nurmela, Salo ja Sjöblom valmistivat opintojaksolla kasvoseerumin. Ensimmäinen prototyyppi onnistui jo hyvin, mutta he halusivat muuttaa tuotteen koostumusta ja tuoksua. Ensimmäisen vaiheen paksuhko, vesimäinen ja geelimäinen seerumi muuttui ihotuntumaltaan pehmeämmäksi ja kosteuttavammaksi ryhmän lisätessä toiseen versioon silikonia. Myös väriä muutettiin kellertävästä oranssiksi lisäämällä tippa punaista väriainetta. Oranssi tuote on myös markkinointikeino ja sen avulla ryhmä loi mielikuvan lakan oranssista marjasta. Kuvassa 1. on ryhmän valmistama seerumi kuvattuna laboratorion tilassa.
Tuotekehitysprojektien merkitys yhteistyöyrityksille ja opiskelijalle
Laureassa monet opintojaksot toteutetaan yhdessä työelämäkumppanin kanssa. Konkreettiset kehittämisen kohteet ja yrityksiltä tulleet toimeksiannot luovat raamit opintojaksoille ja motivoivat opiskelijoita tuottamaan parasta mahdollista. Toimeksiantajat saavat käyttöönsä ryhmän opiskelijoita, jotka ovat jo oman alansa asiantuntijoita. Opiskelijat luovat arvokkaita kontakteja, voivat näyttää osaamisensa ja vaikka työllistyä toimeksiantajayritykseen. Nämäkin tuotteet saatetaan nähdä kaupan hyllyllä!
Laureassa tutkintoja kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa Uusia opintojakoja luodaan ja olemassa olevia kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin. (Niinikoski ja Poutanen 2020 ja Poutanen 2018). Estenomi YAMK-tutkinnon opintojakso Kosmetiikkatuote, syntyi yhteiskehittämisen tuloksena. Opintojaksolla opiskelijat valmistavat tuotteen valitsemansa raaka-aineen ympärille. He suunnittelevat tuotteen markkinoinnin, kohderyhmän ja pakkauksen teksteineen. Tervetuloa mukaan Kosmetiikkatuotteen tarinaan!
Lähteet:
- Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. 2007. Ravitsemustiede. 3. painos. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino.
- Chrzanowski, G., Sempruch, C. & Sprawka, I. 2007. Investigation of Phenolic Acids in Leaves of Blackcurrant (Ribes Nigrum L.) and Sour Cherry (Prunus Cerasus L.). Electronic Journal of Polish Agricultural Universities. Viitattu 15.12.2020. http://www.ejpau.media.pl/volume10/issue4/art-42.html
- European Commission. 2020. Cosmetic ingredient database. Viitattu 3.12.2020. https://ec.europa.eu/growth/sectors/cosmetics/cosing_en
- Ferlemi, A. & Lamari, F. N. 2016. Berry Leaves: An Alternative Source of Bioactive Natural Products of Nutritional and Medicinal Value. MPDI. Viitattu 1.12.2020. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4931538/
- Grabenhofer, R. 2020. The Latest and Greatest in Skin Rejuvenation: NAD+. Viitattu 3.1.2021. https://www.cosmeticsandtoiletries.com/formulating/category/antiaging/The-Latest-and-Greatest-in-Skin-Rejuvenation–NAD-_567844341.html
- Kim, B., Lee, S-H., Choi, K-Y. & Kim, H-S. 2015. N-nicotinoyl tyramine, a novel niacinamide derivative, inhibits melanogenesis by suppressing MITF gene expression. European journal of pharmacology Vol.764. Viitattu 3.1.2021.https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0014299915300017
- Luontoportti 2020. Mustaherukka. Viitattu 3.12.2020. https://www.luontoportti.com/suomi/fi/puut/mustaherukkaMcMullen, R. L. 2018. Antioxidants and the Skin. E-kirja. New York: CRC Press.
- Melanie, R. 2020. Can You Use Niacinamide and Vitamin C at the Same Time? We Asked Derms. Viitattu 3.1.2012 https://www.byrdie.com/niacinamide-and-vitamin-c-4845348
- Mruthyunjaya, V. & Tiwari, C. 2017. Niacinamide leave-on formulations provide long-lasting protection against bacteria in vivo. Journal of the American Academy of Dermatology. Viitattu 3.1.2021. https://www.jaad.org/article/S0190-9622(17)31182-9/fulltext
- Sivamani, R. K., Jagdeo, J. R., Elsner P. & Maibach, H. I. 2015. Cosmeceuticals and Active Cosmetics. E-kirja. New York: CRC Press.
- Salvador, A. & Chisvert, A. 2007. Analysis of Cosmetic Products. E-kirja. Amsterdam: Elsevier.
- Spada, L. B. 2019. Use of formulations for sensitive skin improves the visible signs of aging, including wrinkle size and elasticity. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology. Viitattu 3.1.2021. https://www.dovepress.com/use-of-formulations-for-sensitive-skin-improves-the-visible-signs-of-a-peer-reviewed-article-CCID
- Terveempi.fi. Niasiini (B3-vitamiini). Viitattu 31.12.2020. https://www.terveempi.fi/niasiini-b3
- Törrönen R. 2006. Tutkimustietoa marjojen terveellisyydestä ja terveysvaikutuksista. Elintarvikkeiden terveysvaikutusten tutkimuskeskus (ETTK) Kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Kuopion yliopisto. Viitattu 31.12. 2020. https://www.researchgate.net/profile/Riitta_Toerroenen/publication/267703601_Tutkimustietoa_marjojen_terveellisyydesta_ja_terveysvaikutuksista/links/554c9b660cf29752ee7f1f63/Tutkimustietoa-marjojen-terveellisyydestae-ja-terveysvaikutuksista.pdf
- Zhen, A. X., Piao, M. J., Kang, K. A., Madushan, F., Pincha, D. S., Kang, H. K., Hee K., Koh, Y. S., Yi, J. M. & Yun, J. W. 2019. Niacinamide Protects Skin Cells from Oxidative Stress Induced by Particulate Matter. Biomolecules & Therapeutics. Viitattu 3.1.2021 http://www.biomolther.org/journal/view.html?uid=1167&vmd=Full