Etiikka on monen mielestä tärkeää, se näkyy esimerkiksi eri tahojen julkilausumissa tai suosituksissa eettisen osaamisen suhteen. Laureassa etiikka on yksi nimetyistä läpileikkaavista teemoista koko organisaatiossa. Tuon tässä artikkelissa esiin laurealaista etiikkatyötä ja pohdin etiikan paikkaa muiden tärkeiden asioiden puristuksessa.
Kuva: Freepik
Laurealainen etiikkatyö
Laureassa on pitkään tehty etiikkaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita, esimerkiksi tehty pitkittäistutkimusta Laurean opiskelijoiden arvoista ja moraaliajattelunkehityksestä (Suomen Akatemia 2007-2010); tutkittu kokemusasiantuntijuuden etiikkaa (profilointihanke VoimaProfissa, 2022-2024) tai kehitetty kokemuksellista oppimista etiikan opetuksessa (ETHCOM, Erasmus + 2022-2025). Lisää laurealaisista etiikan alan hankkeista voit lukea esim. täältä Kurkistus laurealaiseen etiikkaan | Laurea Journal .
Laureassa on tehty strateginen valinta nimetä etiikka yhdeksi läpileikkaavaksi teemaksi koko organisaatiossa: Eettinen osaaminen ja ennakointiosaaminen – Laurea-ammattikorkeakoulu . Muut läpileikkaavat teemat Laureassa ovat yrittäjyys, pedagogiikka ja yhteiskehittäminen sekä digitalisaatio ja tiedon hallinta yhteiskunnassa.
Vuonna 2024 Laureassa on perustettu myös eettisen ajattelun teematiimi, jonka tarkoitus on koota laurealaista etiikan alan osaamista ja kehittää eettistä osaamista eteenpäin (Nikula ym. 2024). Laurean hankkeiden lisäksi laurealaisilla opettajilla on ollut myös omia väitöskirjaprojekteja etiikan saralla. Esimerkiksi lehtori Elina Pajakoski väitteli tänä syksynä 2025 Turun yliopistolla moraalisesta rohkeudesta (Väitös (hoitotiede): TtM Elina Pajakoski | Turun yliopisto ).
Eettisen ajattelun teematiimi kokoontui ensimmäisenä toimintavuotenaan kuusi kertaa (voit lukea siitä lisää täältä: Eettisen ajattelun teematiimin ensimmäinen vuosi | Laurea Journal). Käsiteltäviä aiheita ja alustuksia on tähän asti ollut muun muassa verkkokeskusteluista eettisen ongelmanratkaisun kehittäjinä moraalipsykologian näkökulmasta, hankkeiden etiikkatyöstä, etiikan huomioimisesta omassa tekemisessä ja aktiivisessa julkaisutoiminnassa sekä rahapelaamisen etiikasta (esimerkiksi rahapelaamisen etiikasta katso täältä lisää Näkökulmia pelihaittojen eettisiin kysymyksiin | Laurea Journal).
Etiikka sote-alalla ja opetussuunnitelmissa
Etiikkaa pidetään erityisen tärkeänä sote-alalla ja ammattiin opiskeltaessa. Esimerkiksi Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on linjannut suosituksissaan, että etiikka on yksi kuudesta ammattikorkeakoulututkintojen yhteisistä kompetensseista, niin AMK- kuin YAMK-tasoilla (katso lisää: Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisiksi kompetensseiksi.pdf ). Myös Terveydenhuollon Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on lausunut eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle.
Etiikka kuuluu erityisen luovuttamattomasti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamiseen ja toimintaan. Esimerkiksi sosiaalialan eettinen osaaminen on mainittu ensimmäisenä sosionomi AMK-tutkinnon kompetensseissa. Sairaanhoitajatutkinnon osalta eettinen osaaminen on viimeksi määritelty Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hankkeessa, jossa myös etiikka on mainittu ensimmäisenä asiakokonaisuutena osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen kuvauksessa. Nyt päivitystyö on parhaillaan kesken sairaanhoitajatutkinnon osalta Sairaanhoitajan kansallisten osaamisvaatimusten päivittäminen | Laurea Journal (Silén-Lipponen ym. 2025).
Laurean eettisen ajattelun teematiimin yhtenä tavoitteena on edistää eettistä osaamista Laurean koulutuksessa. (Nikula ym. 2024). Yksi konkreettinen asia on parhaillaan Laureassa meneillään oleva opetussuunnitelmauudistus ja etiikan paikka uudistuvissa opetussuunnitelmissa. Opetussuunnitelmiin kohdistuu monenlaisia toiveita ja paineita eri suunnista – etiikan paikka opetussuunnitelmissa ei ole itsestään selvä, vaikka sitä pidetäänkin tärkeänä.
Vaikka etiikkaa pidetään tärkeänä, saattaa usein käydä niin, että etiikka jää vain siihen jotenkin erityisesti vihkiytyneiden harteille. Monesti saatetaan ajatella, että etiikka on kaikkialla läpileikkaavana – silloin voi kuitenkin käydä niin, että ”poissa silmistä, poissa mielestä” on enemmän totta kuin läpileikkaavuus kaikessa tekemisessä. Esimerkiksi, jos opetussuunnitelmissa ja kurssitavoitteissa ei tavoitteiden tasolla ole etiikkaan liittyviä tavoitteita, ei etiikkaan liittyvä osaaminen tule myöskään arvioiduksi.
Etiikka pitäisi ymmärtää kielenä, johon liittyy oma käsitteistönsä ja omat teoriansa. Ilman ymmärrystä etiikasta kielenä ei muodostu valmiutta hyödyntää etiikan käsitevälineitä. Silloin on vaikeaa, ellei mahdotonta alkaa ratkaista eteen tulevia eettisiä ongelmia.
Jos opiskelijat ohjataan heti pohtimaan oman alansa etiikkaa – esimerkiksi eettisten ohjeiden, harjoittelun käytännön tilanteiden tai opinnäytetyön tutkimusetiikan kautta – ilman ymmärrystä etiikasta kielenä ja sen käsitteistä, heillä voi olla suuria vaikeuksia reflektoida eettisiä kysymyksiä. Tällöin myös vakuuttava eettinen argumentointi jää helposti puutteelliseksi. Olisi välttämätöntä, että opintojen alussa on kurssi, jossa opiskelija hahmottaa etiikan kielenä ja oppii etiikan käsitevälineitä ja teorioista.
Korkeakoulun profiloituminen etiikkaan?
Korkeakoulujen profiloituminen on yhä tärkeämpää (Kuusisto-Ek 2025). Kuusisto-Ek:n mukaan ”Profiloituminen liitetään yleensä korkeakoulun strategisiin valintoihin.” (Kuusisto-Ek 2025). Profilointi tarjoaa korkeakoulujen henkilöstölle”mahdollisuuden hahmottaa oman työn kytkeytymistä isompaan osaamiskokonaisuuteen ja sen myötä merkitykselliseen työhön.” (Kuusisto-Ek 2025).
Laurea on Suomen suurin sote-alan kouluttaja. Sote-alalla etiikka on luovuttamattoman tärkeää ja osa sote-alan toimijoiden itseymmärrystä. Edellä kävi ilmi, että Laureassa on tehty strateginen valinta nimetä yksi korkeakoulun painopisteistä juuri etiikkaan (eettinen osaaminen ja ennakointiosaaminen) (Laurea n.d). Etiikkaa ei pidä redusoida vain tutkimuseettisiksi kysymyksiksi, tai vain ammattieettisiksi kysymyksiksi – korkeakoulutettu tarvitsee myös käsitteellistä ymmärrystä etiikasta, osallistuakseen muuttuvan maailman haasteista keskustelemiseen ja ympärillämme olevien visaisten ongelmien ratkaisemiseen kestävästi.
Etiikka on myös ulkopuolisen tutkijan silmin tarkasteltuna Laurean nimetty painoala (ks. linkki: Ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa – Hiiltä ja timanttia ). Profiloituminen etiikkaan näkyy Laureassa ehkä erityisesti TKI-työssä: Laureassa on ollut esimerkiksi edellä mainittu OKM:n rahoittama profilointihanke VoimaProfi, jossa on tutkittu eettisiä kysymyksiä niin kokemusasiantuntijuudessa kuin eettisenä kuormituksena vanhustenhuollossa. VoimaProfi-profilointihankkeen pohjalta syntyi esimerkiksi Kokemustiedonkeskus (Etusivu – Kokemustiedon keskus). Laurea on profiloitunut ja menestynyt hyvin myös Horizon-rahoitetuissa hankkeissa ns. etiikkapaketeissa (esim. SHAPES, ANDROMEDA, MANOLO).
Parhaillaan käynnissä olevassa JOUSI-hankkeessa yksi tavoite on edistää korkeakoulujen välistä profiloitumista (Terveydenhuollon koulutuspolkujen lyhentäminen ja sujuvoittaminen korkeakoulujen yhteistyöllä. – Laurea-ammattikorkeakoulu). JOUSI-hankkeessa profiloitumisen keskiössä ei kuitenkaan ole etiikka. JOUSI-hankkeessa profiloitumista edistetään erityisesti yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa terveysalalla.
Lopuksi
Vastaus otsikon ehkä provosoivaankin kysymykseen: ”Ketä kiinnostaa etiikkaa” on siis yhtäältä se, että se kiinnostaa monia ja monet tahot pitävät sitä tärkeänä, niin tärkeänä että ovat tehneet julkilausumia tai suosituksia. Kuitenkin epäselväksi usein jää se, ketä se kiinnostaa niin paljon, että etiikalle raivattaisiin tilaa muiden tärkeiden ja välttämättömänä pidettyjen asioiden vallatessa tilaa esimerkiksi opetussuunnitelmissa tai yksittäisillä kursseilla. Epäselvää saattaa käytännössä olla myös se, miten strategiapuhe tai läpileikkaavat tavoitteet konkretisoituisivat riittävällä tavalla arjen teoiksi. Arvot on totta vain käytännössä.
Kirjoittajatiedot
Kirjoittaja on yliopettaja, sosiaalieetikko ja Laurean eettisen ajattelun teematiimin vetäjä.
Lähteet
- Arene. 2022. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Katsottu 9.9.2025.
- ETENE. 2011. Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. ETENE-julkaisuja 32.
- Kuusisto-Ek, H. 2024. Ammattikorkeakoulujen profiloitumisen merkitys kasvaa. Hiiltä ja timanttia. Katsottu 9.9.2025.
- Kämppi, J. ja Nikula, K. 2025. Näkökulmia pelihaittojen eettisiin kysymyksiin. Laurea Journal.
- Laurea. nd. Eettinen osaaminen ja ennakointiosaaminen -verkkosivu. Katsottu 9.9.2025.
- Laurea 2025. JOUSI-hanke verkkosivu. Terveydenhuollon koulutuspolkujen lyhentäminen ja sujuvoittaminen korkeakoulujen yhteistyöllä. – Laurea-ammattikorkeakoulu. Katsottu 9.9.2025.
- Nikula, K., Haho, A., Hart, L., Juujärvi, S. ja Kajas-Virtanen, M. 2024. ym. Kurkistus laurealaiseen etiikkaan. Laurea Journal.
- Nikula, K. 2024. Eettisen ajattelun teematiimin ensimmäinen vuosi. Laurea Journal.
- Silén-Lipponen, M. Glerean, N., Annola, E. ja Marttila, K. 2025. Sairaanhoitajan kansallisten osaamisvaatimusten päivittäminen. Laurea Journal.
- Sosiaalialan amk verkosto -verkkosivu. n.d. Sosionomi AMK-tutkinnon kompetenssit. Katsottu 9.9.2025.
- Turun yliopisto. 2025. Väitös (hoitotiede): TtM Elina Pajakoski Väitöstiedote.
