Kaikkien hankerahoittajien ja –toimijoiden tavoitteena on, että hankkeessa kehitetyt ja luodut toimenpiteet ja toimintamallit jatkavat aktiivisina arjen työkaluina eri tahoilla hankkeiden päättymisen jälkeen. Ulkomaalaistaustaisen työnhakijan työllistymistä tukevaa KITOS! -työkalupakkia on kehitetty kahdessa edellisessä Talent Boost rahoitteisessa hankkeessa yhteistyössä Vantaan kaupungin elinkeinopalveluiden, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Vision Factory Oy:n kanssa. Vuoden 2022–2023 Talent Vantaa –hankkeen tavoitteena oli KITOS! -työkalupakin jalkauttaminen Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden, osaamiskeskuksen ja Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstön käyttöön. Tässä artikkelissa kerromme KITOS! -työkalupaketista sekä siitä miten jalkauttaminen tässä hankkeessa onnistui.
Kuva 1. KITOS! -työpajassa osallistujat pääsevät tekemään itsellensä työllistymistä tukevan tiekartan. Kuva: Wang Ying 2023.
Mikä on KITOS!?
KITOS! (Kickstarting International Talent´s Occupational Success) on pelillistetty työkalupakki, joka on kehitetty vahvistamaan ulkomaalaistaustaisen työnhakijan tai opiskelijan integroitumista Suomeen ja suomalaiseen työelämään. KITOS! auttaa hahmottamaan konkreettisella tavalla asioita, jotka tulee huomioida työllistymisen polulla suomalaisessa yhteiskunnassa.
KITOS! on suunnattu sekä Suomeen muuttaneille ulkomaalaistaustaisille työnhakijoille ja opiskelijoille, että työllisyystoimien ja koulutuksen ohjauspalveluiden parissa työskenteleville, joiden asiakkaat ovat ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita tai opiskelijoita. Se tarjoaa uudenlaisen pelillisen lähestymistavan työllisyystoimiin ja opiskelijoiden tutorointiin, opintojen ohjaukseen sekä urasuunnitteluun. Työnhakijoiden tai opiskelijoiden parissa työskenteleville työkalupakki antaa valmiin materiaalipaketin työpajan pitämiseen, jolla voidaan boostata työnhakijan tai opiskelijan kotiutumista Suomeen ja työpaikan löytymistä sekä löytää etenemisen polkuja ja kehittämisen kohteita. Työnhakijoille ja opiskelijoille KITOS! -työpajat antavat konkreettisen tiekartan oman työllistymisen polun vaiheista ja tehtävistä asioista.
KITOS! -palvelumallin kehittämisen monivaiheinen polku
KITOS! -työkalupakki (kuva 1) rakentuu pelilaudasta, pelikorteista sekä tiekartasta. Pelilaudassa on viisi oppimisen aluetta (saarta), joiden teemat ovat: kielen kulttuurin oppiminen, tiedon löytäminen ja työllistymiseen liittyvässä palveluverkostossa navigoiminen, osaamisen näyttäminen ja luottamuksen rakentaminen, ammatillisen profiilin rakentaminen sekä vahvempien verkostojen rakentaminen. Pelikortteja on reilut 30 ja niiden kysymykset liittyvät muun muassa osaamisen kehittämiseen, suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan tuntemiseen sekä työnhakuun.
Kuva 2. KITOS! -työkalupakkiin kuuluu pelilauta, pelikorit ja tiekartta sekä työpajan fasilitaattorin ohje- ja taustamateriaali. Kuva: Anniina Honkonen 2023.
Samoja pelikorttien kysymyksiä hyödynnetään tiekartassa, jonka jokainen työpajaan osallistuva rakentaa omasta tilanteestaan. Tehdyn tiekartan avulla työnhakija tai opiskelija tietää, mitä oman integroitumisen osa-alueita hänen pitää vielä vahvistaa.
Fyysisen työkalupakin lisäksi KITOS! -palvelumalliin kuuluvat myös fasilitaattorin ohjeet sekä tarkempi työpajaohjeistus. Fasilitaattorin ohjeissa ja taustamateriaalissa käydään läpi tiiviisti pelillisyyden periaatteet, fasilitoinnin ohjeet, työpajan valmisteluun ja ohjaamiseen liittyvät asiat sekä työpajassa tarvittavat materiaalit.
KITOS! -työkalupakkia on kehitetty aiemmissa Talent Boost –hankkeissa ja mukana kehitystyössä on ollut hanketoimijoiden lisäksi ulkomaalaistaustaisia korkeasti koulutettuja työnhakijoita ja opiskelijoita sekä työllisyyspalveluiden ja opiskelijoiden ohjauksen parissa työtä tekeviä. KITOS! On siis hyvä esimerkki yhteiskehittämällä toteutetusta palvelusta ja toimintamallista.
Tämän hankekauden aikana vedimme neljä KITOS! -työpajaa: kaksi Laurean opiskelijoille ja kaksi ulkomaalaistaustaisille korkeastikoulutetuille työnhakijoille. KITOS! -työkalupakkia oli helpompi lähteä jalkauttamaan, kun oli itse tutustunut peliin ja tiesi miten sitä ohjataan. Prosessin aikana pidettiin myös yksi työpaja Vantaan työllisyyspalveluiden sekä Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstölle, jossa pureuduttiin siihen, missä kohtaa organisaation toimintaa KITOS! -työkalupakkia voisi käyttää ja käyttöpolkuja (kuvio 1).
Eniten hankekauden aikana eri osallistujaryhmiä puhututti se, mitä tapahtuu KITOS! -työpajan jälkeen. Tällaisia ehdotuksia jatkotoimenpiteistä saimme: opiskelija tekee itsepohdiskelevan tekstin tai muun tuotoksen, opettajatuutorin tai uraohjaajan avulla jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja seuranta, työpajan jälkeen palveluiden esittelyä, CV-klinikka ja verkostoitumistapahtumat.
Kuvio 1. KITOS! -palvelumallin kehittämisen polku on ollut monivaiheinen ja siihen on osallistunut eri tahoja. Kuvio: Anniina Honkonen 2023.
Työ huipentui train-the-trainer –koulutukseen
Kuva 3. Train-the-trainer –koulutus huhtikuussa 2023. Kuva: Lotte Koivulainen 2023.
KITOS! -työkalupakin kehitystyö huipentui train-the-trainer –koulutukseen, jossa osallistujia koulutettiin KITOS! -työpajan ohjaajaksi. Koulutukseen osallistui eri oppilaitosten sekä kaupunkien edustajia.
Train-the-trainer –kolutuksen sisältö rakentui viiden päävaiheen ympärille:
- Perustiedot pelillisyydestä ja pelillisistä työkaluista
- Ydinohjeet tulokselliseen fasilitointiin
- KITOS! -työkalupakin esittely
- KITOS! -työkalupakin kokeilutyöpaja
- Oman työpajan toteuttamisen polku
Koulutuksen tuloksena osallistujat eli tulevat KITOS! -työpajojen fasilitaattorit ymmärsivät pelillisyyden ja pelillisten työkalujen määritelmän ja niiden perusperiaatteet, saivat oppia fasilitoinnin perusperiaatteista, työpajojen vetämisestä ja saivat eväät siihen, että he osaavat tulevaisuudessa valmistella ja vetää KITOS! -työpajan.
“Työkalu on hyödyllinen, koulutus samoin. Kiitos!”
Jalkauttaminen on hanketyön tärkein ja vaikein tehtävä
Jokainen hanketyötä tehnyt tunnistaa, että jalkauttaminen pysyväksi toiminnaksi ei ole helppoa. Jalkauttaminen on hanketyön yksi vaikeimmista osuuksista, mutta samalla kaikista merkityksellisin. Jalkauttaminen on hidasta ja vaatii resurssia niin suunnittelun kuin toteuttamisen osalta. Vaikka KITOS! Olikin jo tuotteena lähes valmis paketti, vei jalkauttaminen silti paljon aikaa. Yhdeksän hankekuukautta on lyhyt toiminta-aika, vielä kun huomioidaan, että kaikki hanketyöntekijät olivat uusia eli he eivät ole olleet mukana aiemmissa Talent Boost –hankkeissa kehittämässä KITOS! -työkalupakkia. Mielestämme onnistuimme jalkauttamisessa kuitenkin hyvin.
Onnistunutta jalkauttamista edesauttoivat:
- Hyvä, toimiva ja selkeä yhteistyö hanketoimijoiden välillä
- Tuttu palvelumuotoilija, joka oli alusta saakka ollut mukana tekemässä KITOS! -työkalupakkia
- Eri toimijaryhmien osallistaminen loppukehittelyyn
- Sen kertominen, että työkalupakkia saa muuttaa ja käyttää omiin tarkoituksiinsa sopivimmalla tavalla
- Yhteinen train-the-trainer koulutus
- Valmis materiaali, joka lähetettiin train-the-trainer työpajan osallistujille
Sekä Vantaan kaupungin työllisyyspalveluissa että osaamiskeskuksessa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa on herännyt kiinnostusta KITOS! -työkalupakkia kohtaan. Tietenkin tehtävää on vielä paljon eikä uuden palvelun tai työkalun jalkauttaminen ole nopea asia, mutta lähtökohdat työkalupakin käyttöönoton laajentamiselle ovat hyvät. Jalkauttamistyö jatkuu myös hankekauden päätyttyä.
Kirjoittajat:
Anniina Honkonen toimii hankeasiantuntijana Laurea-ammattikorkeakoulussa. Talent Vantaa –hankkeessa hän toimi Laurean osaprojektin projektipäällikkönä. Lotte Koivulainen toimii projektiasiantuntijana Vantaan kaupungin elinkeinopalveluissa.
Lähteet:
