Kuten mikä tahansa muu tutkimus, myös turvallisuutta käsittelevä tutkimus pyrkii aina olemaan aallonharjalla. Tämä heijastuu luonnollisesti myös hankesuunnitteluun, jossa pyrkimys kansainvälisesti korkeaan tavoitteellisuuteen ja tietopohjaan vaatii päivitettyjä tietoja toimintaympäristössä käynnissä olevista ilmiöistä, trendeistä ja niihin liittyvästä osaamisesta.

Turvallisuuden saralla kognitiivinen turvallisuus on keskeinen ajankohtainen ilmiö. Suomessa on pitkään puhuttu hybridiuhkista tai laaja-alaisesta vaikuttamisesta, jossa eri toimintakeinoja yhdistelemällä pyritään saavuttamaan haluttuja vaikutuksia erityisesti kohdevaltioissa (Palokangas 2024). Kognitiivinen ulottuvuus on kansainvälisesti yhä vahvistuvissa määrin havaittu turvallisuusilmiö, joka yhdistyy erityisesti kyberturvallisuuden ja erityisesti teknologisten toimintamahdollisuuksien teemoihin.

Kognitiotieteestä (Saarikoski ym. 2001) ajatuksia ammentavassa kognitiivisessa turvallisuudessa yksilö ja sen käyttäytyminen muodostaa keskeisen toimintakohteen.  Jokaista meistä ympäröi valtava informaatioympäristö ja herkästi kaikukammioiden ympärille kuplautuva sosiaalinen media, joka haastaa yksilöiden kykyä kohdata ja käsitellä informaatiota. Jokaisella meillä on kognitio, jolla tarkoitetaan yksinkertaistettuna yksilön tiedonkäsittelyprosesseja. Niihin tarkoituksenmukaisella tavalla vaikuttamalla yksilössä on mahdollista herättää erityisesti tunteita ja ohjata käyttäytymistä sellaiseen suuntaan, joka erityisesti ryhmäilmiönä vaikuttaa yhteiskunnalliseen turvallisuuteen. Esimerkiksi polarisaatio, yhteisymmärryksen löytämisen haasteet ja luottamuksen rapautuminen ovat erityisesti valtiollisen vaikuttamisen kannalta keskeisiä toimintakohteita. Vastaavasti yhteiskunnassa on mahdollista kehittää toimenpiteitä, joilla vahvistaa kognitiivista turvallisuutta. Strateginen viestintä, kriittinen medialukutaito digitaalisessa ympäristössä ja muut erilaiset keinot vahvistavat luottamusta sekä ihmisryhmien välillä ja yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan ovat keskeisiä keinoja.

Suomi joutuu myös reagoimaan kansainvälisen tason tapahtumiin. Suurvallat Yhdysvallat ja Kiina kehittävät kognitiiviseen vaikuttamiseen liittyvää toimintaa, ja Venäjällä on oma henkistä ja teknistä tasoa käsittelevä ajattelumaailmansa. Puolustusliitto Natossa kognitiivinen sodankäynti on kiinnostuksen ja jatkokehittelyn kohde, ja kognitiivinen toimintakenttä on ilman, veden, maan, avaruuden ja kyberympäristön ohella kuudes toimintakenttä, jossa asevoimilla nähdään rooli. (Søndergaard 2025.) Sanalla sanoen aivoista on tullut taistelukenttä, mikä heijastuu ei ainoastaan asevoimiin liittyvään tutkimukseen vaan myös laajempaan yhteiskunnalliseen turvallisuustyöhön.

Aihepiirin uutta tutkimusta ja kotimaisia verkostoja

Aiheesta alkaa löytyä erilaisia kansainvälistä tutkimuksia, joita löytyy muun muassa Google Scholar ja ProQuest -tietokannoista. Toisaalta suomeksi ilmestyvä tutkimus alkaa myös aktivoitua. Olen toimittanut yhteistyössä Miriam Hautalan ja Dominic Saaren kanssa vertaisarvioidun, tuoreen kokoomateoksen Kognitiivinen turvallisuus. Ihmismieli vaikuttamisen kohteena (Gaudeamus, 2026). Teoksen toteuttamiseen on osallistunut kaikkiaan 24 kirjoittajaa eri aloilta ja organisaatioista, eri korkeakouluista valtionhallintoon. Teoksen tavoitteena on tarjota perustietoa kognitiivisesta turvallisuudesta ilmiönä ja herätellä aihepiirin tutkimusta. Teos on aihepiirin kannalta ensimmäinen suomenkielinen teos ja sopiva tapa aloittaa perehtyminen aina käsitteellisestä tarkastelusta tapausesimerkkeihin, kansainväliseen tilanteeseen ja kansainvälisen sääntelyn haasteisiin. Suosittelen teokseen tutustumista, jahka se ilmestyy maalis-huhtikuun taitteessa.

Suomeen on myös viime aikoina perustettu Kognitiivisen turvallisuuden seura, joka edistää kognitiivista turvallisuusosaamista Suomessa muun muassa järjestämällä tilaisuuksia. Kognitiivinen turvallisuus näkyy myös puolustusministeriön alaisen ja tutkimusrahoitukseen liittyvän Maanpuolustuksen tieteellisen toimikunnan toiminnassa, ja ensimmäinen kognitiiviseen turvallisuuteen liittyvä hankerahoitus on myönnetty (Puolustusministeriö 2025).

Hankekehittelyn mahdollisuuksia

TKI-hankekehittelyssä kognitiivinen ulottuvuus kannattaa ottaa jatkossa huomioon soveltuvissa määrin. Erityisesti laaja-alaisesti turvallisuuden, viestinnän ja sosiaali- ja terveysalojen hankekehittelyssä kognitiivinen ulottuvuus voi tuoda tärkeän lisän kokonaisuuteen ja kytkeä hankehakemuksia ja toivottavasti myös hankkeita kansainvälisesti ajankohtaiseen ilmiöön. Aihepiirin osaamisella ja tutkimuksella on selvää tarvetta, ja tarve kytkeytyy kasvamissa määrin erityisesti tekoälyn tarjoamiin vaikuttamisen – ja toivottavasti myös suojautumisen – mahdollisuuksiin.

Mitä kognitiivisen ulottuvuuden huomioiminen voisi tarkoittaa käytännössä? Huomiota yksilöihin, ryhmiin ja heidän käyttäytymiseensä turvallisuuden näkökulmasta: miten informaatiosisältö voi puhutella sisäisiä taipumuksia, herättää tunnereaktioita ja sisältää kohdeyleisöä puhuttelevia kertomuksia. Toisaalta ote voi keskittyä enemmän yhteiskunnalliseen kriisinkestävyyteen: miten eri toimijat huomioivat erilaisia turvallisuuden osa-alueita, kognitiivinen ulottuvuus mukaan luettuna, esimerkiksi strategioissaan ja toimintatavoissaan. Kansainvälisessä tarkastelussa kyberturvallisuus ja kognitiivinen turvallisuus kytkeytyvät usein yhteen, koska usein kyse on digitaalisen toimintaympäristön ja siinä teknologian mahdollistamien välineiden hyödyntämisestä kohdeyleisön – tai jopa yksilön – vaikuttamiseen (esim. Claverie & Du Cluzel 2022; Puurunen 2024) Teknologinen ulottuvuus onkin tärkeä, ja kyberturvallisuuteen linkittyvissä hankkeissa kognitiivisen ulottuvuuden huomioiminen voi tuoda kiinnostavaa lisäarvoa.

Suomella on täydet mahdollisuudet toimia kansainvälisen kehityksen huipulla, ja mahdollisuus kytkeä aihe kokonaisturvallisuuden ja resilienssin teemoihin. Tehdään siis asian eteen työtä, niin Laureassa kuin muualla Suomessa.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Laurean Yhtenäinen turvallisuus -tutkimusohjelmassa.

Lähteet

• Claverie, B. and Du Cluzel, F. 2022. “Cognitive Warfare”: The Advent of the Concept of “Cognitics” in the Field of Warfare. Teoksessa Claverie, B; Prébot, B.; Buchler, N.; Cluzel, F. (toim.). Cognitive Warfare: The Future of Cognitive Dominance. NATO Collaboration Support Office, 1–7. Viitattu 18.3.2026.
• Palokangas, M. 2024. Laaja-alainen vaikuttaminen ja hybridisodankäynti osana sodankäyntiä. Teoksessa Jouko, P. & Palokangas, M. (toim.). Hybridisodankäynti. Laaja-alaista vaikuttamista moninaisilla sodankäyntimenetelmillä. Sotataidon laitos, Julkaisusarja 2: Tutkimusselosteita nro 3. Maanpuolustuskorkeakoulu, 24–42. Viitattu 18.3.2026.
• Puolustusministeriö 2025. MATINEn tutkimushankkeet 2026. Viitattu 18.3.2026.
• Puurunen, M. 2024. Cognitive warfare degrades societies, communities and individuals from within. Viitattu 18.3.2026.
• Saariluoma, P., Kamppinen, M., & Hautamäki, A. 2001. Moderni kognitiotiede. Gaudeamus.
• Søndergaard, S. 2025. Cognitive Warfare. NATO Chief Scientist Research Report. Brussels: STO – NATO Science & Technological Organization. Viitattu 18.3.2026.