Aseman Lapset ry:n Pasila-hankkeessa (2018-2021, STEA) tehdään työtä pitkittyneessä rikoskierteessä olevien nuorten sekä heidän perheidensä kanssa. Nuoret ohjautuvat hankkeen piiriin pääsääntöisesti Helsingin poliisilaitoksen nuorten tutkintaan keskittyvästä nuorisoryhmästä. Syksystä 2020 alkaen Pasila-hankkeen työntekijöiden rinnalle on palkattu Laurea-ammattikorkeakoulussa Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneitä rikos- ja päihdetaustaisia kokemusasiantuntijoita.
Tulokset tästä yhteistyöstä ovat olleet erittäin onnistuneita, joten toimintaa haluttiin jatkaa ja kehittää enemmän. Tätä tarkoitusta varten Aseman Lapset ry haki avustusta hankkeeseen, jossa tavoitteena on ammattilaisverkostojen kanssa tehtävässä yhteistyössä vähentää nuorten uusintarikollisuutta sekä edistää nuorten ja perheiden hyvinvointia. Nuorten toistuvan rikos- ja päihdekäyttäytymisen pysäyttämiseen kokeilemalla kokemusasiantuntijoiden tuottamia tukitoimintoja eli Ripa-hankkeessa (STEA, 2021-2023) tätä kokemustietoa kehitetään tiiviiksi osaksi nuorten kanssa työskentelyä. Hankkeessa rikos- ja päihdetaustaiset Keijo-hankekoulutetut toimivat ammattilaisten työpareina.
Tässä tekstissä Julia Saarholm Aseman Lapset ry:stä kertoo aluksi kokemuksiaan rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Seuraavaksi kokemuksiaan yhteistyöstä reflektoi KEIJO-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen käynyt kokemusasiantuntija Pietro Saari. Lopuksi Laurea-ammattikorkeakoulun lehtori Janika Lindström pohtii kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen parityöhön liittyviä näkökulmia.
Nuorisotyön ammattilaisen mietteitä kokemusasiantuntijoiden kanssa tehdystä parityöstä
Työparityö kokemusasiantuntijoiden kanssa on ollut nuorten ja perheiden kohtaamista erilaisissa toimintaympäristöissä. Nuoria on kohdattu kuntosalilla, ulkoilemassa sekä yhteisen tekemisen lomassa, jossa keskustelu nuorelle tärkeistä asioista on luontevaa. Perheitä on tavattu yhdessä kotikäynneillä ja heihin on pidetty yhteyttä myös puhelimitse. Rikosseuraamuslaitoksen kanssa on tehty yhteistyötä valvontatapaamissa sekä järjestetty nuorelle yhdyskuntapalvelun osaksi tunne- ja vuorovaikutustaitoja kehittävää toimintaa. Yhteydenpito nuoren kouluun ja lastensuojelutyöntekijöihin on myös oleellinen osa työtä.
Kokemusasiantuntijan kokemustieto on auttanut luomaan luottamuksellista suhdetta nuoriin, joiden kanssa muut ammattilaiset eivät ole onnistuneet rakentamaan luottamuksellista ja avointa vuorovaikutussuhdetta. Nuorilla voi olla aikaisempia kielteisiä kokemuksia aikuisista sekä epäluottamusta viranomaisiin tai vastustusta heidän toimintaansa. Kokemusasiantuntijan ja nuoren kohtaamisessa kokemusasiantuntija voi tuoda työskentelyyn mukaan omat elämänkokemuksensa. Näiden kokemusten jakaminen on edesauttanut avoimemman vuorovaikutussuhteen rakentumista ammattilaisten ja nuorten välille. Kokemusasiantuntija tarjoaa työskentelyssä mahdollisuuden peilata omia kokemuksiaan nuoren tilanteeseen, jolloin kohtaamisessa käsitellään myös tunnetason asioita.
Kokemusasiantuntijat ovat kokemustensa kautta tunnistaneet nuorten ja perheiden tilanteista erilaisia asioita, jotka tarjoavat ammattilaisille asiakasnäkökulmaa perheille tarjotun tuen ja palveluiden tarkasteluun. Kokemusasiantuntija työparina valtaistaa nuoria ja perheitä, kun perinteinen “ammattilais-asiakas” valta-asetelma hälvenee. Näin työstä tulee entistä asiakaslähtöisempää nuorille sekä heidän perheilleen.
Käynnistymässä olevassa Ripa-hankkeessa kehitetään yhteistyötä Helsingin lastensuojelun ja ennalta estävän poliisitoiminnan kanssa. Hankkeessa kehitetään kokemusasiantuntijan kanssa tehtävää työparityötä, pienryhmätoimintaa sekä kouluihin toteuttavia laillisuuskasvatusluentoja. Jälkimmäisellä pyritään entistä paremmin vaikuttamaan ja puuttumaan nuorten rikos- ja päihdekäyttäytymiseen. Ripa-hankkeessa kartoitetaan myös erilaisia mahdollisuuksia ja reunaehtoja kokemusasiantuntijuuden hyödyntämiselle osana nuorten parissa tehtävää työtä. Tulevaisuudessa kokemusasiantuntijoita voisi hyödyntää yhä laajemmin osana nuorten parissa tehtävää työtä kouluissa, nuorisotyössä, lastensuojelussa ja muissa nuorten erityispalveluissa.
Kokemusasiantuntijan mietteitä yhteistyöstä
Kävin Keijo-hankkeen kokemusasiantuntijakoulutuksen ja sain mahdollisuuden osallistua Vaarilla on saari -päivään. Keijo-hanke, poliisin ennalta estävä toiminta ja Aseman Lapset ry järjestivät syksyllä 2020 Vaarilla on saari -päivän. Tuolloin tapasin Jari “Hune” Raikusen Aseman Lapsilta ja vaihdoimme yhteistyön jatkamiseksi puhelinnumeroita. Aloitimme Hunen kanssa yhteistyön ja sovimme, että tapaamme yhdessä rikoksilla oireilevia nuoria. Aloitimme yhteistyön, jossa olen kohtaamisissa käyttänyt omaa taustaani työkaluna.
Rikosseuraamuslaitoksen kanssa tehtävä yhteistyö on ollut todella kiinnostavaa. Olemme pitäneet yhdessä Aseman Lasten Mintun ja Ninan kanssa tunneryhmiä nuorelle, joka suorittaa yhdyskuntapalvelua. Työssäni olen kokenut olevani tasavertainen jäsen muiden työntekijöiden kanssa ja olen saanut ideoida ryhmien sisältöjä. Ideoimistani ryhmistä sain jo aikaisemmassa työssäni yhteisöhoidossa erittäin positiivista palautetta. Myös ryhmänohjaustaidoistani on ollut apua työssäni. Erääseen nuoreen ei oltu saatu kontaktia vuoteen. Nyt sama nuori pitää “häätää” tapaamisista pois, jotta me työntekijät pääsemme töistä kotiin päivän päätteeksi.
Järjestimme erään nuoren pyynnöstä nyrkkeilytreenit. Nuoret innostuivat treeneistä ja nyt etsimme jo seuraa, jossa harrastuksen aloittaminen olisi mahdollista. Usein yhdessä keksimme parhaita ratkaisuja ja sisältöä nuoren elämään. Vain yhden nuoren kohdatessani kaikki ei mennyt putkeen. Kun kerroin hänelle taustastani, niin hän haukkui minut “nistiksi” ja “linnakundiksi”. Vasta kun otin esille PS-ohjaimet, niin yhteinen sävel löytyi. Sen jälkeen löytyi yhteinen sävel kohtaamisillemme. Lähtiessämme tämän nuoren sijaishuollon yksilöstä nuori kertoi kaikille: “Kelatkaa noilla oli oma kapula mukana.” Tällä kerralla meillä oli hieman tuuria matkassa, sillä tuo peliohjain eli kapula oli mukana, koska olimme matkalla toisen nuoren luokse peli-illan viettoon.
Homma on lähtenyt hyvin käyntiin ja siihen on varmasti monia syitä, mutta tässä kuvailin muutamia. Ensinnäkin meillä kaikilla on yhteinen käsitys siitä, että nuoret eivät pahuuttaan tee rikoksia. Usein oireilulle löytyy syy muualta, kuin nuoresta itsestään. Siihen sitten me yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja. Tärkeintä on mielestäni kemia eri toimijoiden kesken ja halu oppia uutta toisilta. Itse opin paljon ja saan lisää työkaluja seuraamalla ammattilaisia työssään. Toivon, että myös he oppivat minulta. Nuorten kanssa onnistuu, kun on rehellisesti oma itsensä. Jos ammattilainen yrittää esittää jotain muuta, niin nuoret kyllä huomaavat sen.
Näkökulmia ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan parityöhön
KEIJO-hankkeessa (2018-2020, ESR) kehitettiin pitkäkestoinen kokemusasiantuntijakoulutus rikos- ja päihdetaustaisille. Hanketyössä keskiössä oli kehittää koulutusmalli kokemusasiantuntijuuden ammatilliseen hyödyntämiseen. Koulutus sisälsi kolme kuukautta teoriaopintoja ja kolme kuukautta työharjoittelua sosiaali- tai rikosseuraamusalan toimintaympäristöissä. Hankkeesta valmistuneita kokemusasiantuntijoita toimii tällä hetkellä erilaisissa työtehtävissä asunnottomuustyössä, lastensuojelussa, päihdepalveluissa sekä erilaisissa kehittämistehtävissä. Osa valmistuneista toimii tällä hetkellä tehtävissä, joissa he toimivat ammattilaisten työpareina. Keijo-hankkeessa kehitetty koulutusmalli toteutuu syksyllä 2021 työvoimakoulutuksena Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Monet Keijo-hankkeen koulutuksen käyneet kokemusasiantuntijat ovat kertoneet, että juuri ammattilaisten kanssa tehtävä parityö on paras mahdollinen tapa tehdä työtä kokemusasiantuntijana. Ammattilainen ja kokemusasiantuntijat tuovat työhön omaa osaamistaan. Toisella osaaminen perustuu teoriatietoon ja toisella kokemustietoon. Yhteistyössä nämä näkökulmat täydentävät toisiaan ja antavat mahdollisuuden tarkastella erilaisia ilmiöitä monipuolisemmin.
Parhaimmillaan kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset reflektoivat toisilleen työssään tekemiä havaintojaan. Usein tässä yhteistyössä kokemusasiantuntijat tunnistavat sellaisia haasteita, joiden tunnistaminen on mahdollista vain sellaiselle henkilölle, joka on elänyt päihteiden ja rikoksien sävyttämää elämää. Näiden haasteiden tunnistaminen ja esille tuominen on tärkeää, jotta ne eivät muodostu esteiksi erilaisiin palveluihin pääsemiselle tai tuen vastaanottamiselle.
Parityössä kokemusasiantuntija voi toisinaan toimia myös tulkkina ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Erilaisissa kuntoutuksissa toimineet kokemusasiantuntijat ovat toisinaan sanoittaneet, että ammattilaisen ja kadulla asuneen ajatukset eivät kohtaa. Etenkin muutostyöskentelyssä on haasteellista, jos asiakas ei ymmärrä ammattilaisen puhetta ja vuorovaikutus ei pääse rakentumaan.
Parityössä kokemusasiantuntijat ovat tuoneet etenkin asiakastyöhön tärkeää osaamistaan ja tukeneet luottamuksellisen asiakassuhteen rakentamisessa. Monesti ammattilaiset vastaavat asiakkaiden kanssa tehtävässä työssä erilaisten palveluiden järjestämisestä sekä työskentelyyn liittyvästä dokumentoinnista.
Kokemusasiantuntijat ovat saaneet hyvää palautetta tekemästään työstä. Jotta parityö ammattilaisen kanssa onnistuu, tarvitaan ammattilaisilta kuitenkin orientaatiota, jossa kokemusasiantuntija otetaan ammattilaisten kanssa tasa-arvoisena asiantuntijana yhteistyöhön mukaan. Myös motivaatio oppia toiselta asiantuntijalta antaa parhaat lähtökohdat yhteistyölle.
Lisätietoa:
