Laureassa on kehitetty KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutusta, jossa yhtenä läpileikkaavana asiana on ollut rikos- ja päihdetaustaisten oman kokemuksen kautta saadun osaamisen tunnistaminen esimerkiksi toisten auttamisessa. KEIJO-koulutusmalli palkittiin vuoden pedagogisena tekona Laureassa (Laurea n.d). Tämä voidaan nähdä osoituksena mm. siitä, että kokemusasiantuntijoiden kokemustietoa tarvitaan, kun reflektoidaan ammattilaisten kanssa rikosseuraamusalan ilmiöitä.
Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut mukana Sitran ”osaaminen näkyviin” -kampanjassa (Laurea 2021b; Sitra 2021). Tämä on kolmas ja viimeinen osa juttusarjasta, joka käsittelee kokemusasiantuntijoiden osaamisen tekemistä näkyväksi. Tässä artikkelissa keskitytään kokemusasiantuntijoiden osaamisen teemaan korkeakoulupoliittisesta näkökulmasta.
Korkeakoulun merkitys osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa
Laurean nimettyjä arvoja ovat avoimuus, vaikuttavuus ja vastuullisuus. (Laurea 2020d). On vastuullista kouluttaa kokemusasiantuntijoita ja tarjota heille myös mahdollisuus opiskella maksuttomasti korkeakouluopintoja. Työelämässä kokemusasiantuntijoille voi tulla vastaan myös tilanteita, jotka koetaan negatiivisina. (Nikula ja Rajamäki 2019, 21). Koulutus tukee näistä tilanteista ja kokemuksista selviytymistä. Samoin on vastuullista kouluttaa myös rikosseuraamusalan sosionomeja, eli alan tulevia ja osittain jo nykyisiä asiantuntijoita toimimaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tutkinto-opiskelijoiden ja asiantuntijoiden on kiinnitettävä huomiota siihen, miten he tukevat sitä, että kokemusasiantuntijat oppivat tuntemaan omat rajansa ja oman arvonsa. (Nikula & Rajamäki 2019, 21). Samalla kun Laureassa koulutetaan kokemusasiantuntijoita, koulutetaan myös sosionomeja, jotka saattavat jatkossa olla heidän työpareja tai yhteistyökumppaneita.
Korkeakoulukonteksti tuo erityisen lisäarvon kokemusasiantuntijoiden kouluttamiseen siitä, että kokemusasiantuntijat pääsevät heti osana opintojaan toimimaan yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulussa kokemusasiantuntijat ovat tuoneet omaa osaamistaan sekä kokemuksiaan opintojaksoyhteistyöhön. Opintojaksoilla he ovat jakaneet kokemuksiaan toipumisesta sekä rikollisuudesta irrottautumisesta. Kokemusasiantuntijat ovat myös kehittäneet palveluita yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen on Laurean omien arvojen elämistä todeksi. On vastuullista kouluttaa sosionomit eettisesti kestävään ja tasa-arvoiseen yhteistyöhön kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tällöin kokemusasiantuntijoiden ja korkeakoulusta valmistuneiden asiantuntijuus nähdään molemmat merkityksellisinä ja tärkeinä. Tällöin hyväksytään, että toisten asiantuntijuus rakentuu selviytymisestä ja toisten teoriatiedosta.
Ammattikorkeakoulun tehtävän ytimessä
Saamapuolella ei ole vain kokemusasiantuntijat, vaan myös korkeakouluopiskelijoiden ymmärrys ja osaaminen ovat lisääntyneet kokemusasiantuntijoiden kanssa käydyissä dialogeissa. Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen korkeakoulussa on pedagogisesti kestävä ratkaisu.
Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta siitä, mitkä asiat ovat heitä auttaneet ja millaisia esteitä he ovat tunnistaneet omassa toipumisessaan tai rikollisuudessa irrottautumisessa. Elämäntarinoiden avulla on myös mahdollista päästä oppimaan, miten eri elämänvaiheiden aikana on tarjottu tukea tai mahdollisesti jääty ilman auttavia ja kuntouttavia toimenpiteitä. Rikollisuudesta irrottautuminen on prosessi, johon liittyvät yksilölliset kokemukset ovat erittäin kiinnostavia rikosseuraamusalan näkökulmasta. Nämä kokemukset tarjoavat arvokasta kokemustietoa ammattilaisille tavoitteelliseen rikosseuraamustyöhön, jossa tuetaan yksilöitä kohti rikoksetonta ja päihteetöntä elämäntapaa.
Ammattikorkeakoulut ovat vahvasti sidoksissa työelämään. Ammattikorkeakoulujen tehtäviin kuuluu harjoittaa korkeakouluopetusta ”palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa” TKI-toimintaa. Näitä tehtäviä hoidettaessa, on ammattikorkeakoulun tarjottava mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen. (Ammattikorkeakoululaki). Kokemusasiantuntijoiden tuominen korkeakoulun yhteyteen ja fyysisesti kampukselle vastaa erinomaisesti tähän tehtävään. Lisäksi se sopii erinomaisesti Laurean kehittämään kehittämispohjaiseen oppimiseen ja pedagogiseen toimintamalliin LbD-pedagogiikkaan. (LbD-pedagogiikasta kts. tarkemmin esim. Juvonen ym. 2019).
Korkeakoulujen olennainen merkitys jatkokoulutuspolkujen löytymisessä
Monella rikos- ja päihdetaustaisella koulutus on jäänyt vähäiseksi. Korkeakouluopintoihin integroitu kokemusasiantuntijakoulutus tarjoaa uudenlaisia ja myönteisiä kokemuksia opiskelusta. Myös oman menneisyyden tarkastelu saa ammattilaisten näkökulmia. Menneisyyden käsittely tarinoiden kautta tarjoaa myös mahdollisuuden hyödyntää elämänkokemuksia voimavaroina koulutuksessa sekä työelämässä. Opintoja on mahdollista sisällyttää myös myöhemmin ammatillisiin opintoihin, mikä tukee jatkokouluttautumista. Kokemusasiantuntijoiden osaaminen on tunnustettu myös opintojaksoyhteistyössä. Korkeakouluyhteisössä toteutuva opintojaksoyhteistyö kehittää kokemusasiantuntijoiden työelämän ja opiskelun valmiuksia.
Korkeakoulutettujen määrä on Suomessa alle EU ja OECD maiden keskiarvon. Suomen pitkän tähtäimen tavoite korkeakoulutettujen määrässä on yli 50% (Pantsu 2019). Kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen korkeakoulussa madaltaa kynnystä hakeutua tutkinto-opiskelijaksi ja jatko-opintoihin korkeakouluun. Tarvitaan lisää tutkimustietoa rikostaustaisten oppimiseen liittyvistä tuentapeista sekä oppimisvaikeuksien tunnistamiseen liittyvää asiantuntijayhteistyötä. Rikostaustaisten koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia edistämällä voidaan myös ehkäistä uusintarikollisuutta.
Kokemusasiantuntijat osana korkeakouluyhteisöä
Laurean eettinen toimintaohjeisto tuo esiin, miten jokainen ihminen kohdataan yksilönä ja heitä kohdellaan yhdenvertaisesti. (Laurea 2020e). Rikos- ja päihdetaustaan liittyy stigmoja, joita voidaan hälventää, kun otetaan rikostaustaiset mukaan korkeakouluyhteisöön ja tarjotaan heille korkeakouluopiskelumahdollisuuksia yhteiskuntaan palaamisen tueksi. Yhteistyöhön rikostaustaisten auttamiseksi tarvitaan laaja-alaisesti yhteiskunnan eri toimijoita. Laurea-ammattikorkeakoulu voi toimia edelläkävijänä ja asiantuntijana, kun rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijakoulutusta integroidaan osaksi korkeakouluopetusta. Kohderyhmän mukaan ottaminen korkeakouluun on myös perusteltua, kun koulutetaan ammattilaisia sote- ja rikosseuraamusalalle. Myös yhteiskunnan sote-uudistuksen näkökulmasta on tärkeää ottaa mukaan koulutukseen sellaisia huonoimmassa asemassa olevia asiakasryhmiä, jotka ovat vaarassa jäädä jalkoihin uudistusprosesseissa.
Sosiaalisesti kestävä ja tasa-arvoinen korkeakoulu
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaan tavoitteena on mm. ”Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet.” (Agenda 2030, kohta 4). Tämä edellyttää esim. rikos- ja päihdetaustaisten osalta sitä, että heidät otetaan mukaan yhteiskuntaan. Yksi keino konkreettisesti osoittaa mukaan ottamista ja lisätä osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta on ollut kokemusasiantuntijakoulutuksen toteuttaminen korkeakoulun kampuksella.
Arenen kestävän kehityksen linjausten mukaan ammattikorkeakoulut ovat sitoutuneet edistämään korkeakoulutuksen saavutettavuutta, ”jotta jokainen voi tavoitella koulutusta ja osaamista perhetaustasta, sukupuolesta, kielestä, etnisestä taustasta, kansallisuudesta, toimintarajoitteesta, asuinpaikasta tai muusta yksilöstä riippumattomasta tekijästä riippumatta.” (Arene 2020).
Aito osallisuus edellyttää, että kokemusasiantuntijat saavat mahdollisuuden opiskeluun korkeakoulussa ja pääsevät osallistumaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan korkeakouluyhteisössä. Tasa-arvo on monesti Suomessa korkeakoulupolitiikassakin tärkeä arvo, mutta usein kyse on mahdollisuuksien tasa-arvosta, eikä niinkään toteutuneesta tasa-arvosta. Kokemus korkeakoulussa toteutuvasta kokemusasiantuntijakoulutuksesta on tarjonnut monelle rikostaustaiselle mahdollisuuden saada uusia aiempaa myönteisempiä kokemuksia koulusta ja oppimisesta. Näiden kokemuksien myötä myös kynnys ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluun hakeutumiselle on madaltunut.
Juttusarjan aiemmat artikkelit:
Lähteet ja kirjallisuus:
