Artikkelissa kuvaamme Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen kehittämistyön pohjaksi tehtyä taustaselvitystä ja sen tuloksia kokemusasiantuntijoille tehdyn verkkokyselyn pohjalta. Taustaselvitys on ollut tärkeä osa hankkeen itseymmärrystä, sillä kokemusasiantuntijalähtöisyys on sisäänrakennettu hankkeen tavoitteisiin. Taustaselvityksen kyselyillä ja haastatteluilla täydennämme teoreettista tietopohjaa hankkeen kehittämistyön perustaksi.

Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen taustaselvitys

Hankkeen alkaessa muodostettiin kokonaiskuva kokemusasiantuntijatyön ja verkkoauttamisen tilanteesta taustaselvityksellä, jossa selvitettiin kokemusasiantuntijatyökokemusta omaavien digitaalista osaamista, työn sisältöä, käytössä olevia verkkotyövälineitä ja kasvaneen etätyön vaikutuksia työllisyyteen. Taustaselvitykseen kuului syksyllä 2021 toteutetut verkkokysely ja haastatteluja kokemusasiantuntijatyökokemusta omaaville sekä verkkokysely heidän kanssaan työskenteleville henkilöille eri organisaatioissa. Kyselyjen ja haastatteluiden pohjalta muodostettiin ajantasainen kokonaiskuva kokemusasiantuntijatyön toteutumisesta korona-aikana ja sen haasteista sekä mahdollisuuksista.

Kokemusasiantuntijatyötä tehneille ja organisaatioiden edustajille luotiin erilliset kyselyt, joiden sisältönä oli samanlaisia kysymyksiä. Kyselyihin vastattiin anonyymisti, eikä vastauksista voida päätellä, ovatko vastaajat työskennelleet samoissa organisaatioissa. Toisinaan kehittämistyön ja tutkimustyön välinen raja voi olla häilyvä. Vaikka kyse ei tässä olekaan tutkimuksesta, vaan taustaselvityksestä kehittämistyössä, olemme silti noudattaneet tutkimuseettisiä periaatteita myös osana kehittämistyötä kyselyitä ja haastatteluja tehtäessä.

Kokemusasiantuntijoille suunnatut verkkokyselyt

Kokemusasiantuntijoille suunnattuun kyselyyn vastasi 29 henkilöä. Vastaajista 28 henkilöä oli suorittanut tai suorittamassa jonkin kokemusasiantuntijakoulutuksen. Keijo-kokemusasiantuntijakoulutuksen oli suorittanut vastaajista 45 % ja muita kokemusasiantuntijakoulutuksia 48 %. Yksi vastaajista oli kokemusasiantuntijaopiskelija. Muita kokemusasiantuntijakoulutuksia järjestäneitä tahoja olivat Kotkan opisto, KAP-Vantaa, Mielenterveyden keskusliitto, Hengitysliitto, KRIS-Tampere, Porin kaupungin nuortentyöpaja, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seurakuntaopisto ja Kokemustalo.

Kyselyyn vastanneista lähes puolet, 46 % oli työskennellyt kokemusasiantuntijana vuodesta kolmeen vuoteen (n=28). Alle vuoden alalla työskennelleitä oli 29 % ja yli viisi vuotta oli työskennelleitä 18 %. Kyselyyn vastanneista kokemusasiantuntijoista 66 % (n=29) koki, ettei pandemia ollut vaikuttanut heidän työllisyystilanteeseensa mitenkään. Vastaajista 24 % koki koronapandemian heikentäneen työllisyystilannettaan ja 10 % kertoi vaikutusten olleen positiivia.

Poimintoja kokemusasiantuntijoiden digitaalisen osaamisen tasosta

Vastaajat arvioivat omaa digitaalista osaamistaan sekä yleisellä tasolla, että kokemusasiantuntijana verkossa työskentelyn näkökulmasta. Tarkentavissa kysymyksissä selvitettiin vastaajan kykyä käyttää verkkotyövälineitä ja tuottaa palveluja. Vastaajista 10 % koki omaavansa erinomaiset digitaidot. Kiitettäviksi taitonsa koki 14 %. Vastaajista lähes puolet, 45 % koki digiosaamisensa hyväksi. Kohtalaisiksi taitonsa koki 7 % ja välttäviksi 3 %. Digiosaamisen arvosanojen keskiarvo oli 7,9.

Verkkotyöskentelyn taitoja arvioitiin kysymällä tietoturvaan, ammatilliseen toimintaan, saavutettavuuteen, kokouskäytänteisiin ja tiedonhakuun liittyvillä kysymyksillä, jotka näkyvät kuviossa 1. Tiedonhakuun, verkkokokouskäytänteisiin ja verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyviin kysymyksiin vastasi 28 vastaajaa. Vastauksien mukaan eniten haasteita tuotti verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvät asiat. Kokemusasiantuntijoista 61 % vastasi, ettei osaa huomioida saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä verkkopalveluita tarjotessaan. Vastaajista 93 % kertoi osaavansa etsiä verkosta tietoa hyvin (n=28). Verkkokokouskäytännöt kokivat hallitsevansa 86 % vastaajista. Kysyttäessä osaavatko vastaajat mielestään toimia ammatillisesti verkossa, 93 %, vastasi myöntävästi. Tietoturvaan liittyvät taidot kertoivat hallitsevansa 72 % vastaajista.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan esiintymis- vuorovaikutus- ja medialukutaitojaan verkkotyöskentelyssä asteikolla välttävä (5), kohtalainen (6), tyydyttävä (7), hyvä (8), kiitettävä (9) tai erinomainen (10). Kuviosta 2 nähdään vastaajien määrät ja antamat arvosanat kysymyksittäin. Kaikkien taitojen osalta vastauksien keskiarvot olivat yli 8. Kukaan vastaajista ei arvioinut näitä taitojaan välttäviksi. Esiintymistaitojen osalta 76% vastaajista arvioi taitonsa olevan erinomaiset, kiitettävät tai hyvät (n=29). Vastaajista 24% kuvailivat esiintymistaitojaan tyydyttäviksi tai kohtalaisiksi. Kysyttäessä vuorovaikutustaitoja verkossa, vastaajista 46% arvioi niiden olevan erinomaiset tai kiitettävät ja 46 % arvioi vuorovaikutustaitonsa hyviksi (n=28). Vain kaksi vastaajista kuvaili vuorovaikutustaitojaan kohtalaisiksi. Medialukutaitojen osalta vastauksissa oli hieman enemmän hajontaa. 38% vastaajista arvioi medialukutaitojensa olevan erinomaiset tai kiitettävät ja 31% hyvät (n=29). Vastaajista 31% arvioi medialukutaitojensa olevan tyydyttävällä tai kohtalaisella tasolla.

Kokemusasiantuntijoilla käytössä olevat verkkotyövälineet

Kyselyssä kartoitettiin kokemusasiantuntijoilla käytössä olevia verkkotyövälineitä. Tämä oli olennaista, jotta saadaan kokonaiskuvaa siitä, mitä kokemusasiantuntijat tosiasiassa käyttävät työssään. Vastausvaihtoehdot näkyvät kuviossa 3.

Kuviosta 3 nähdään, että kokemusasiantuntijoiden käytetyimmät sähköiset työvälineet olivat tietokone, älypuhelin, sähköposti ja Microsoft Teams. 59 % kyselyyn vastanneista kertoi käyttävänsä jotakin kalenteriohjelmaa ja verkkokokousalusta Zoomia. Vastaajista 62 % kertoi käyttävänsä työssään PowerPointia ja 52 % Exceliä. 21 % kokemusasiantuntijoista oli osallistunut työnsä puolesta videoiden tekemiseen ja 14 % podcastien. 17% vastaajista valitsi vastausvaihtoehdon “muu” jonka yhteydessä oli avoin vastauskenttä työvälineille. Mainittuja työvälineitä olivat Canva, Jamboard, Padlet, Forms, Trello, Jitsi, Microsoft Word ja Snapchat- sovellus. Lisäksi muutamat kertoivat käyttäneensä kehittämistyössä Miro –alustaa. Verkkokokousalustojen lisäksi asiakkaisiin pidettiin yhteyttä puhelimitse, Whatsapp –sovelluksen ja sosiaalisen median välityksellä.

Vastaajista 66 % kertoi käyttävänsä työssään yhtä tai useampaa sosiaalisen median alustaa. Käytetyimmät sosiaalisen median alustat olivat Facebook, ja Instagram. Vähiten käytetyimmät sosiaalisen median kanavat olivat TikTok ja LikedIn, joita kyselyn mukaan käytti vain kolme henkilöä. Yksi vastaajista käytti myös Snapchat –sovellusta YouTuben, Facebookin ja Instagramin lisäksi.

Lisäkoulutuksen tarpeet ja toiveet

Verkkotyövälineisiin kohdistuvia lisäkoulutustarpeita selvitettiin saman verkkotyövälinelistan avulla. Vastaajilta kysyttiin, mitä työvälineitä he haluaisivat osata käyttää paremmin.

Vastauksissa kiinnostavimpia verkkotyövälineitä jatkokehittymisen näkökulmasta olivat videoiden ja podcastien tekeminen sekä esitysgrafiikkaohjelma Prezi (kuvio 4). Vähiten lisäoppia kaivattiin sähköpostin ja Facebookin käyttöön. Sosiaalisen median alustoista LinkedIn:n käyttöä haluttiin oppia eniten. Avoimissa vastauksissa muutama vastaaja toi esille halun oppia käyttämään WordPressiä, Canvasta, Wormsia ja Miroa.

Osana kyselyä haluttiin selvittää, minkälaista apua Kokemusasiantuntijat verkossa –hanke voisi tarjota digitaalisten taitojen kehittämiseen. Kysyttäessä haluaisivatko vastaajat digituen vierailevan heidän työpaikoillaan, kokemusasiantuntijoista 61 % (n=28) ei halunnut digituen vierailevan omalla työpaikallaan. Vaihtoehdoksi tarjottiin myös mahdollisuutta osallistua lähiopetuksen Laurea-ammattikorkeakoulun kampuksella tietokoneluokassa. Vastaajista 61 % (n=28) olisi kyselyn mukaan valmiita osallistumaan digitaitojen opetukseen kampuksella tietokoneluokassa. Tätä haluttiin selvittää, koska todennäköisesti digitaitojen opettaminen on luontevampaa perinteisessä tietokoneluokassa kampuksella, kuin verkossa.

Pohdinta

Edellisten pohjalta voimme todeta, että kokemusasiantuntijoilla on jo käytössään monenlaisia verkkotyövälineitä, ja he arvioivat tämän kyselyn perusteella omia taitojaan keskimäärin hyväksi. Kuitenkin lisäosaamistakin ollaan valmiita hankkimaan ja sitä myös tunnistetaan tarvittavan. Käsitys omasta osaamisesta vaikuttaa siihen, hakeutuuko lisäkoulutuksen pariin.

Kyselystä nousi selvästi esiin video- ja podcastien teko, josta haluttiin lisäosaamista. LinkedIn:n hyödyntäminen oli vastaajilla hyvin vähäistä. Herääkin kysymys, voisiko LinkedIn olla potentiaalinen alusta, myös kokemusasiantuntijuuden tunnetuksi tekemisessä ja sitä kautta kokemusasiantuntijana työllistymisessä laajemmin myös perinteistä sote-alaa laajemmin. On tarpeen tarkastella kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä suhteutettuna työnantajapuolen näkemyksiin. Seuraavassa artikkelissa avaammekin organisatioiden edustajien eli työnantajien näkemyksiä kokemusasiantuntijoiden digitaidoista työssä.

Mikä hanke?

Kokemusasiantuntijat verkossa on ESR-rahoitteinen REACT-EU-hanke, joka toteutetaan yhteistyönä Laurea-ammattikorkeakoulun ja Valo-valmennusyhdistyksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on mm. vahvistaa rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijoiden digitaalisia taitoja, lisätä heidän mahdollisuuksiaan työllistyä ja osallistua koulutukseen sekä kehittää ja parantaa kokemusasiantuntijoiden tuottamia matalan kynnyksen verkkoauttamisen muotoja. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat kouluttautuneet rikos- ja päihdetaustaiset kokemusasiantuntijat. Välillisenä kohderyhmänä ​ovat NEET-nuoret​, sekä sosiaali- ja ohjausalan ammattilaiset, opiskelijat​, vapautumassa olevat vangit sekä yhdyskuntaseuraamusasiakkaat​. Hanke on täydennyskoulutusta koulutetuille kokemusasiantuntijoille.

Lähteet ja lisälukemisto:

• Kokemusasiantuntijat verkossa -hankkeen verkkosivu: Kokemusasiantuntijat verkossa – Laurea-ammattikorkeakoulu Katsottu 19.4.22.
• Kokemusasiantuntijat verkossa hankesuunnitelma 2021-2023. Tekijöiden hallussa.
• Lindström, J. & Toikko, T. 2021. Survival stories as access to society. People with history of a crime as experts by experience, Nordic Journal of Criminology, DOI: 10.1080/2578983X.2021.1918435
• Rissanen, P. 2013. Mitä on kokemusasiantuntijuus? Teoksessa: Falk, H., Kurki, M., Rissanen, P., Kankaanpää, S. & Sinkkonen, N. 2013. Kuntoutujasta toimijaksi – kokemus asiantuntijuudeksi. THL:n Raportteja 39/2013, 14–15. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/110670