Tässä artikkelissa kerromme Digikaverit-hankkeen aikana järjestetystä digiopetuksesta ja työelämä- ja opinto-ohjauksesta rikostaustaisille henkilöille. Tuomme esiin yhteistyökumppaneiden näkemyksiä hankkeen toiminnan onnistumisista ja hyvistä kokemuksista.

Kuva: ARCWuLF / Pixabay

Tässä artikkelissa raportoidaan Laurea-ammattikorkeakoulun (Laurea) koordinoiman ja Kalliolan Setlementti ry:n (Kalliola) yhteistyössä toteutetun Digikaverit-hankkeen (2024-2026, ESR+) toiminnasta ja tuloksista. Hankkeen taustalla on näkemys digitaitojen merkityksestä rikostaustaisille henkilöille rikollisesta elämästä irrottautumisessa. Digitaitojen lisäksi on tunnistettu rikostaustaisten tarve muun muassa koulutukseen hakeutumiseen ja työnhakuun liittyvissä asioissa.

Artikkelissa esitellään Kalliolan digitaitojen opetusta (digiolkkarit ja digityöpajat) ja työelämä- ja opinto-ohjausta (uraolkkarit ja työelämätyöpajat). Toimintaa toteutettiin kahdeksan yhteistyökumppanin tiloissa ja siihen osallistui 85 henkilöä. Digiopetus sekä työelämä- ja opinto-ohjaus toteutuivat hankkeessa rinnakkaisina ja toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina. Digitaalisten välineiden käyttö linkittyi luontevasti esimerkiksi työnhakutaitoihin ja koulutuspolkujen kartoittamiseen. Lisäksi osana laajempaa tutkimusta raportoidaan Laurean haastatteluin keräämän toiminnan palautteen tuloksia. Palaute kerättiin yhteistyökumppaneiden edustajilta (N=4).

Digiopetusta rikostaustaisille

Kalliola järjesti hankkeen aikana digiopetusta sekä digiolkkaritoimintana että digityöpajatoimintana. Digiolkkarit olivat avoimia tilaisuuksia kaikille kiinnostuneille ja ne järjestettiin säännöllisesti yhteistyökumppaneiden tiloissa. Digiolkkareissa tarjottiin osallistujille turvallinen ja helposti lähestyttävä ympäristö digitaitojen harjoitteluun silloin, kun osallistuminen tavoitteelliseen työpajatyöskentelyyn ei vielä ollut ajankohtaista. Digiolkkarissa oli mahdollista kysyä, kokeilla digitaalisia välineitä ja vertaistuen avulla harjoitella taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa.

Digityöpajat puolestaan järjestettiin hankkeeseen osallistuneille rikostaustaisille tai ne räätälöitiin yhteistyökumppaneiden kanssa heidän asiakkailleen. Yhteistyössä järjestetyt digityöpajat mahdollistivat osallistujien tavoittamisen laajemmin ja tukivat toiminnan juurruttamista osaksi verkostojen pysyvää toimintaa. Näin varmistettiin työpajatoiminnan ajankohtaisuus ja kentän tarpeisiin vastaaminen.

Sisällöllisesti digiopetuksessa keskityttiin arjessa, opinnoissa ja työelämässä tarvittaviin perustaitoihin. Opetuksessa painottui digilaitteiden hallinta, Microsoft 365 -ympäristön käytön oppiminen sekä tietoturva- ja tietosuojaosaaminen. Tekoälyosaaminen integroitiin osaksi kaikkea opetusta ja harjoittelua.

Työelämä- ja opinto-ohjaus rikostaustaisille

Työelämä- ja opinto-ohjausta toteutettiin pääasiassa ryhmämuotoisesti, mutta myös yksilöohjausta oli tarjolla. Aluksi ohjausta toteutettiin digiolkkareiden yhteydessä keskusteluina koulutukseen, työnhakuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyvistä teemoista. Hankkeen edetessä työelämä- ja opinto-ohjaus integroitiin myös digityöpajoihin, joissa käsiteltiin esimerkiksi osaamisen sanoittamista ja työnhakudokumenttien laatimista digitaalisia välineitä hyödyntäen.

Työpajoja tarjottiin hankkeen toimintaan osallistuneille. Sisällöt rakentuivat osallistujien tarpeista, ja niissä käsiteltiin muun muassa oppimiseen liittyviä kokemuksia ja haasteita, koulutusmahdollisuuksia sekä työelämään siirtymisen kysymyksiä. Erityisesti ryhmämuotoinen työskentely tarjosi osallistujille mahdollisuuden tarkastella omia vahvuuksiaan ja tulevaisuuden vaihtoehtoja vertaistuellisessa ympäristössä sekä harjoitella työnhaussa ja opinnoissa tarvittavia taitoja.

Toiminnan arviointi

Yhteistyökumppaneiden edustajilta kerättiin palautetta digiopetuksesta sekä työelämä- ja opinto-ohjauksesta sekä siitä, miten osallistuminen näkyi heidän asiakkaissaan. Yleisesti voi todeta, että palaute vahvisti näkemystä digiopetuksen sekä työelämä- ja opinto-ohjauksen hyödyllisyydestä rikostaustaisille. Digiopetukseen osallistumisen myötä havaittiin joidenkin osallistujien itseluottamuksen kasvaneen ja rohkeuden digivälineiden ja -palvelujen hyödyntämiseen vahvistuneen. He käyttivät itsenäisesti tietokonetta ja asioivat aktiivisesti verkossa. CV:n ja erityisesti taitopohjaisen CV:n työstämisen todettiin tukeneen osallistujien työelämään valmistautumista.

Palautteen pohjalta nostetaan tähän kolme onnistumista, joiden todettiin tukevan kohderyhmän oppimista ohjaustilanteissa:

• 1. Kohderyhmän erityispiirteiden huomioiminen

Ohjaajilla oli vahvaa ymmärrystä kohderyhmän haasteista ja erityispiirteistä, ja he pystyivät hallitusti huomioimaan ryhmien sisäisen vaihtelevuuden. Tämän lisäksi ohjaajilla oli taito mukauttaa tapaamisten aikataulutusta kohderyhmän erityistarpeiden – kuten keskittymishäiriöt – mukaisesti tukien näin osallistujien oppimista.

Osallistujien osaamisen taso vaihteli joissain ryhmissä huomattavasti. Ohjaajat pystyivät kuitenkin asiantuntevasti ottamaan huomioon osallistujien taidot ja toimimaan sen mukaisesti. He antoivat tarvittaessa yksilöohjausta ja eritasoisia tehtäviä, mikä koettiin hyödylliseksi:

Mun mielestä heillä oli tosi hyvä ohjaussysteemi, että he pystyivät ohjaamaan sellaisia ihmisiä, joilla oli aika paljon opeteltavaa vielä perustaidoissa ja ihan tämmöiset CV:n tekemiset ja muut. Ja sitten ne kenellä oli sitten aika hyvät taidot, niin pystyi opettelemaan sellaisia asioita, mitä he eivät kuitenkaan ehkä sitten osanneet. Tämä oli hyvin mielenkiintoinen, että pystyi hyödyntämään. (JTT3)

Palautteessa todettiin, että jotkut osallistujista olivat haluttomia osallistumaan ohjaukseen. Eri tasoisten oppijoiden huomioiva ohjaustapa kuitenkin motivoi osallistujia jatkamaan.

• 2. Luovuuden hyödyntäminen

Vapaamuotoisen luovan kokeilun todettiin olevan toimiva ja motivoiva tapa oppia digitaitoja. Esimerkiksi mahdollisuus musiikin tekoon tekoälyn avulla sekä videoiden teon opettelu motivoi joitain osallistujia:

Kyllä varmaan sellainen uuden oppiminen kaikessa sellaisessa, just musiikki ja tekoäly, ja mä muistan, että pari taisi tehdä niitä sellaisia videojuttuja, heidän mielestä se oli kauhean kivaa ja mielekästä vähän huumorillakin lähteä leikittelemään. Ehkä sellaiset oli niitä kivampia juttuja. (JTT3)

Musiikin ja videoiden tekemisen todettiin olevan toimivaa erityisesti osallistujille, joilla oli digiperustaidot hallussa. Myös VR-lasien testaus koettiin hyödylliseksi, ja tätä mahdollisuutta muisteltiin pitkään kokeilutilaisuuden jälkeen.

• 3. Asiakaslähtöinen toiminnan organisointi

Digiopetus ja työelämä- ja opinto-ohjausta käytännön organisointi oli toimivaa ja ohjauksia pidettiin erittäin hyvinä toisiaan täydentävinä kokonaisuuksina. Yhtenä etuna nostettiin esiin ohjaajien mukanaan tuomat tietokoneet, mikä sujuvoitti taitojen harjoittelua. Ohjaajien tulemista yhteistyökumppaneiden tiloihin asiakkaiden luokse pidettiin myös hyvänä käytäntönä:

Mun mielestä se oli iso etu, että ei tarvinnut miettiä, että onko kaikilla koneet, vaan he toivat koneet mukana. Eikä tarvinnut lähteä mihinkään, niin ei mennyt niissä siirtymissä aikaa. Mun mielestä se toimi tosi hyvin. Hyvä hanke. (JTT4)

Yleisesti ulkopuolisen järjestämää digiopetusta pidettiin tärkeänä, sillä järjestöjen resurssit ovat tänä päivänä rajalliset. Ulkopuolisen tarjoaman tuen avulla järjestöjen työntekijät pystyivät keskittymään ydintehtäviinsä.

Lopuksi

Hankkeen kohderyhmä eli rikostaustaiset henkilöt muodostavat yhden syrjäytyneimmistä väestönosista Suomessa. Kohderyhmässä korostuvat päihdeongelmat, mielenterveydelliset häiriöt, oppimisvaikeudet, tarkkaavuushäiriöt, alhainen koulutustaso sekä elämänhallinnan ongelmat (Rautanen ym. 2023; Joukamaa ym. 2010). Tällaiselle haavoittuvassa asemassa olevalle kohderyhmälle suunnattu opetus ja ohjaus on usein haasteellista. Ohjaajilta edellytetään ymmärrystä muun muassa riippuvuuksista ja neurovähemmistöön kuulumisesta sekä niihin liittyvistä tarpeista. Osallistujien osaamisen lähtökohdat ja motivaatio oppia digi- ja työelämätaitoja voivat myös vaihdella suuresti, mikä haastaa ohjaajia joustavaan ohjaukseen. Lisäksi tarvitaan luovia, vähemmän formaaleja ohjausmenetelmiä. Luovien opetus- ja oppimismenetelmien on osoitettu vahvistavan yksilöiden itsetuntemusta näin motivoiden oppimaan uutta (Hagman 2020). Digikaverit-hankkeessa hyödynnettiin onnistuneesti tällaisia menetelmiä.

Hankkeen yhteistyökumppaneilta kerätyn myönteisen palautteen perusteella voi todeta, että ohjaajat olivat onnistuneet luomaan puitteet rikostaustaisten digiopetukselle sekä työelämä- ja opinto-ohjaukselle. Näitä onnistumisia voi hyödyntää myös muissa ohjaustilanteissa, jotka kohdentuvat haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille.

Lähteet

• Hagman, A. 2020. Oppimiskumppanuus kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Teoksessa: J. Lindström & K. Kumlander (toim.). Puheenvuoroja ihmisistä ja yhteisöistä. Laurea julkaisut 131.  Laurea-ammattikorkeakoulu, 64-67. Viitattu 24.2.2026.
• Helsper, E. J. 2021.The digital disconnect: the social causes and consequences of digital inequalities. London: Sage.
• Joukamaa, M. & työryhmä (2010). Rikosseuraamusasiakkaiden terveys, työkyky ja hoidontarve. Perustulosraportti. Rikosseuraamuslaitoksen julkaisuja 1/2010. Rikosseuraamuslaitos.
• Kalliola, 2026. Digikaverit-hanke. Viitattu 4.5.2026.
• Laurea 2026. Digikaverit. Viitattu 4.5.2026.
• Rautanen, M., Harald, K. & Tyni, S. 2023. Vankien terveys ja hyvinvointi 2023: Wattu IV-vankiväestötutkimus. Viitattu 24.2.2026.