Vaikuttava korkeakoulu 21.8.2024

Korkeakouluhenkilöstön osallistuminen kansainväliseen liikkuvuuteen

Teksti | Mika Launikari

Toisessa maassa pysyvästi työskentelevien EU-kansalaisten kokonaismäärä on vuosien saatossa säilynyt suhteellisen vakaana noin 10 miljoonassa (European Commission 2024). Kaikille ei kuitenkaan ole realismia lähteä ulkomaille töihin pysyväisluonteisesti. Siksi EU-maiden välinen tai EU-rajojen ulkopuolelle suuntautuva työvoiman väliaikainen ja lyhytkestoisempi liikkuvuus onkin käsitteenä erotettava oikeudellisesta termistä ’pysyvä oleskelu’, joka tarkoittaa oikeutta oleskella kohdemaassa vakinaisesti vähintään viiden vuoden asumisen jälkeen. Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, miten suomalaiset korkeakoulut voivat tukea oppilaitosjohdon sekä opetus-, TKI- ja hallintohenkilöstönsä kansainvälistä liikkuvuutta Euroopassa ja sitä kautta heidän kansainvälistä pätevöitymistään ja verkostoitumistaan.

Kuva: Lara Jameson / Pexels

Euroopan unionissa kaikki asiantuntija-, harjoittelija-, opiskelija- ja vapaaehtoistyöliikkuvuus nähdään yleisesti keinona lisätä eurooppalaisten sosiokulttuurista integraatiota ja vahvistaa eripituisiin liikkuvuusjaksoihin osallistuvien eurooppalaista identiteettiä ja kansainvälistä osaamista (Bonin, Eichhorst, Florman ja muut, 2008). Joidenkin tutkimusten mukaan EU-maihin suuntautuvien lyhytkestoisten oleskelujen kääntöpuolena on toisinaan se, etteivät ne välttämättä kasvata Eurooppa-myönteisyyttä tai automaattisesti kehitä osaamista (Wilson 2011, Mitchell 2015). Sen sijaan henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen kannalta on merkitystä sosiaalisten suhteiden laadulla ulkomailla (Stoeckel 2016) ja sillä, kuinka paljon henkilö jo ennen liikkuvuusjaksoaan on ollut tekemisissä muiden maiden edustajien kanssa (Kuhn 2012).

Syyt ulkomaille töihin lähtöön joko lyhyemmille tai pidemmille liikkuvuusjaksoille ovat moninaiset. Muun muassa Pinto, Cabral-Cardoso ja Werther (2012), Crowley-Henry (2007) ja Launikari (2019) ovat tutkineet ulkomailla työskentelyyn ja kansainväliseen työuraan liittyviä intressejä ja motiiveja. Heidän mukaansa useimmin mainitut syyt ovat kansainvälisen kokemuksen hankkiminen, henkilökohtainen kasvu kansainvälisessä ympäristössä, uusien ammatillisten haasteiden ja laajempien työnäkymien saaminen, urakehitys, verkostoituminen sekä yleinen uteliaisuus maailmalla elämiseen. Luonnollisesti myös kielitaidon vahvistaminen ja kulttuurisen ymmärryksen lisääminen kohdemaasta ovat osa tätä kokonaisuutta.

Kansainvälisyys on vuorovaikutusta

Suomalaisten korkeakoulujen tavoitteena on tuottaa hyvin koulutettua ja osaavaa työvoimaa kansallisille ja globaaleille työmarkkinoille. Siksi kaikilla korkeakouluista valmistuvilla opiskelijoilla pitäisi olla riittävästi kansainvälistä kokemusta, vieraiden kielten taitoa sekä valmiuksia toimia monikansallisessa yhteistyössä omalla asiantuntijuusalueellaan, jotta he kykenevät tilkitsemään kansainvälistä kauppaa harjoittavien suomalaisyritysten ja eurooppalaista yhteistyötä tekevien kansallisten viranomaistahojen nykyistä osaajapulaa (Launikari 2023). Tämä globaalin työelämän vaatimuksiin vastaaminen luonnollisesti asettaa paineita suomalaiskorkeakoulujen opetus- ja TKI-toiminnalle sekä opiskelijapalveluille (erityisesti uraohjaus), mutta myös kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuuden velvoitteista vastaavalle korkeakoulujohdolle ja -hallinnolle.

Kansainvälisyys on vuorovaikutusta ja dialogia muun maailman kanssa. Se on eri maista ja maanosista yhteen tulevien erilaista kulttuuritaustaa ja arvopohjaa edustavien yksilöiden ja yhteisöjen kohtaamista ja yhteydenpitoa sekä sitä kautta keskinäisen luottamuksen rakentamista. Kansainvälisyys on vastavuoroisuutta, antamista ja saamista, ja sen myötä parhaimmillaan eri kulttuurien välistä hidasta ja usein kivuliasta sopeutumista toisiinsa. (Laajalahti 2014). Korkeakoulumaailmassa asiantuntijat oppivat ja omaksuvat näitä asioita erityisesti kansainvälisessä hankeyhteistyössä ja ulkomaan vaihtojaksoilla, jotka mahdollistavat opetus-, TKI- ja palvelutoiminnan kehittämisen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa.

Sanomattakin on selvää, että korkeakoulujen henkilöstö tarvitsee kansainvälistä osaamista, jota sen tulee välittää ja siirtää opiskelijoille, mutta myös jakaa kollegoilleen omassa työyhteisössään (Karvi 2024). Turhan usein kansainvälinen osaaminen nähdään jonakin erillisenä ja muusta irrallisena osaamisalueena, vaikka käytännössä se on kiinteästi integroitunut kaikkeen siihen, mitä me ihmisinä olemme, teemme ja ajattelemme (Launikari 2023). Kansainvälisessä osaamisessa on pikemminkin kyse kansalaistaidosta ja inhimillisestä pääomasta, jota voi kerryttää läpi ihmiselämän ja työuran. Joskus rimaa kansainväliseen yhteistyöhön tai ulkomaille asiantuntijavaihtoon osallistumiselle laitetaan turhankin korkealle, koska ’peikkona mielessä’ on maailmalla kohdattavat uudet ja ’oudot’ ihmiset, mahdollinen epäonnistuminen rutiineista poikkeavissa tilanteissa ja ennakoimattomissa olosuhteissa sekä usein käytettynä selityksenä ’ei tämä minun kielitaitoni ole kovinkaan kaksinen’. Nämä tekosyyt eivät saa olla korkeakoulujen asiantuntijoille esteenä lähteä maailmalle vaihtoon tai osallistua kansainvälisesti rahoitettuun kehittämistoimintaan, sillä se ei näytä hyvää esimerkkiä opiskelijoille, joista yritetään kasvattaa globaaleja kansalaisia.

Erasmus+ -ohjelma tukee korkeakouluhenkilöstön kansainvälistymistä

Euroopan unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilualan Erasmus+ -rahoitusohjelmalla edistetään eurooppalaista yhteistyötä, mukaan lukien korkeakoulujen kansainvälistymisen ja laadun kehittämiseen suunnatut toiminnot. Opiskelijaliikkuvuuden ohella ohjelmasta tuetaan korkeakoulujen henkilöstön liikkuvuutta Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolisiin maihin. Koko 2000-luvun kuluessa yli 19000 opettajaa suomalaisista korkeakouluista on osallistunut Erasmus+ -vaihtoihin, minkä lisäksi yli 11000 muissa kuin opetustehtävissä toimivaa korkeakoulujen edustajaa on hyötynyt mahdollisuudesta kouluttautua tai käydä työssäoppimisjaksoilla ulkomaisissa korkeakouluissa vuodesta 2007 lähtien. Samana ajanjaksona ulkomailta on muualta Euroopasta tullut Suomeen 23000 osallistujaa opettajavaihtoon ja 10000 muuhun asiantuntijavaihtoon. Vaihtoon osallistuneet suomalaiset arvioivat liikkuvuusjakson lisänneen yhteistyötä korkeakoulujen välillä sekä vaikuttaneen positiivisesti omiin uramahdollisuuksiin. (Opetushallitus 2021)

Kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun muodostama PIONEER-allianssi, jolle Euroopan komission on myöntänyt Erasmus+ -kehittämisrahoituksen Eurooppa yliopisto -aloitteesta vuosiksi 2025–2028, tekee määrätietoisesti töitä korkeakoulujen välisen opettaja- ja asiantuntijavaihdon lisäämiseksi (Laurea-ammattikorkeakoulu 2024). Eurooppa yliopistot -aloitteen päämääränä on edistää yhteistyötä eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa sekä lisätä sen laatua, houkuttelevuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä ja mahdollistaa osallistuvien korkeakoulujen institutionaalinen muutos (European Commission 2019).

Konkreettisena liikkuvuustoimenpiteenä PIONEER-korkeakoulujen tarjoavat muun muassa ns. Blended Intensive Programme (BIP) -kursseja, joissa yhdistyy fyysinen ja virtuaalinen yhteisoppiminen tietystä teemasta eri maista tulevien asiantuntijoiden kesken. BIP-kursseille osallistujat altistuvat erilaisille näkemyksille, opetus- ja tutkimusmenetelmille, työkäytännöille sekä uudelle tiedolle omalla asiantuntijuusalallaan. Vaihdon aikana he voivat parantaa viestintä-, kieli-, ongelmanratkaisu-, tutkimus-, digitaalisia ja kulttuurienvälisiä taitojaan. Samalla BIP-perusteiset ulkomaanjaksot edistävät osallistujien henkilökohtaista kehitystä ja sopeutumista uusiin tilanteisiin. (Opetushallitus 2024).

Esimerkkinä PIONEER-korkeakoulujen opetus-, TKI- ja hallintohenkilöstölle tarjoamista BIP-kursseista voidaan mainita: Transformative Leadership, jonka Laurea järjestää yhteistyössä Saksan TH Kölnin ja Hollannin Avansin kanssa loppukeväästä 2025. Ihmisiin keskittyvä muutosjohtaminen on osa eurooppalaisten korkeakoulujen toimintakulttuurista uudistumista. Opintojakso on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille ja sen parissa työskenteleville korkeakoulujen asiantuntijoille ja johdon edustajille.

Lisäksi monet PIONEER-partnerit järjestävät vuosittain kumppanikorkeakoulujen asiantuntijoille tarkoitettuja viikon mittaisia kansainvälisiä kokoontumisia, ns. International Staff Weeks. Näihin tiettyyn teemaan keskittyviin tapahtumiin eri korkeakoulujen asiantuntijat voivat osallistua Erasmus+ -rahoitustuella. Kaksi asiantuntijaa Laurean Tieto- ja julkaisupalveluista osallistuu Venetsiassa sijaitsevan arkkitehtuuri- ja designyliopisto Iuav:n korkeakoulujen kirjastoalan toimijoille lokakuussa 2024 järjestämään koulutukseen. Koulutusohjelma sisältää muun muassa tutustumisen Iuav:n kirjastojärjestelmään, arkkitehtuurikierroksen Iuavin rakennuksissa sekä opintokäyntejä muihin kirjastoihin, jotka kaikki sijaitsevat Venetsian historiallisessa keskustassa.

Osallistuminen BIP-kurssille tai muulle Erasmus+ -rahoitteiselle vaihtojaksolle ulkomaisessa korkeakoulussa on erinomainen keino verkostoitua ja solmia yhteistyösuhteita oman alan asiantuntijoiden kanssa. Se auttaa tiivistämään tiedon- ja kokemustenvaihtoa sekä muuta yhteydenpitoa asiantuntijoiden kesken eurooppalaisten korkeakoulujen välillä. Ammatillisesti on hyödyllistä saada vaikutteita ja näkökulmia omaan työhön siitä, miten muualla maailmassa toimitaan ja miten asioita siellä ratkaistaan. Parhaimmillaan tunnistetaan useammalle korkeakouluille yhteisiä kehittämiskohteita, joihin voidaan yhdessä hakea EU- tai muuta kansainvälistä hankerahoitusta.

Aidosti kansainvälinen ja eurooppalainen korkeakoulu

Laurea on saanut Eurooppa yliopisto -statuksen osana Euroopan komission rahoittamaa eurooppalaista PIONEER-allianssia. Tavoitteena kaikilla PIONEER-korkeakoulukumppaneilla on kasvaa, uudistua ja kehittyä aidosti kansainvälisiksi ja eurooppalaisiksi korkeakouluiksi. Se, mitä tämä kaikki konkreettisesti tarkoittaa ja miten se näiden korkeakoulujen arjessa tulee näkyväksi, selviää tulevina vuosina. Tavoitteena on synnyttää eurooppalainen korkeakoulukampus, jossa kansainvälisyys on alati läsnä opiskelijoiden, henkilöstön ja sidosryhmäkumppanien arjessa.

Kirjoittajatiedot

FT, KTM Mika Launikari johtaa Laurean institutionaalista osallistumista PIONEER-allianssin kanssa tehtävään yhteistyöhön.

Lähteet

    URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024082165882
    henkilökuva.
    Mika Launikari
    mika.launikari(at)laurea.fi
    erityisasiantuntija

    henilöstö kansainvälinen liikkuvuus kansainvälinen osaaminen korkeakoulutus PIONEER

    Lisää samanlaisia uutisia

    Jaa sivu