Vaikka vastuun strategisesta johtamisesta ja korkeakoulun tuloksista kantaa rehtori, on korkeakoulun strateginen johtaminen tiivistä yhteistyötä. Korkeakoulumme organisaatio rakentuu palveluyksiköstä ja neljästä korkeakouluyksiköstä, joita johtavat korkeakouluyksiköiden johtajat. He vastaavat strategisten linjausten toteuttamisesta, yksikkönsä ammattikorkeakoulutoiminnasta ja sen tuloksellisuudesta sekä yksikkönsä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta, aluekehitystoiminnasta ja –palveluista sekä liiketoiminnasta.
Rehtorin alaisuudessa työskentelevät korkeakouluyksiköiden johtajien lisäksi vararehtorit, jotka vastaavat oman vastuualueensa ohjauksesta, kehittämisestä ja tuloksista (1. koulutus, 2. tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja liiketoiminta, 3. tukipalvelut). Lisäksi rehtorin alaisuudessa työskentelevät henkilöstöjohtaja, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja sekä turvallisuusjohtaja, jotka ovat hallinnollisesti palveluyksikön henkilöstöä vararehtoreiden tapaan. Heistä koostuu johtajisto, joka tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä ja osa heidän johtamistyöstään kohdistuu nimenomaan koko korkeakoulun toiminnan ohjaamiseen ja kehittämiseen.
Korkeakoulun johtoryhmän rinnalla toimivat korkeakoulun tehtävittäin / toiminnoittain kootut johtoryhmät, jotka raportoivat säännöllisesti rehtoraatille ja tarvittaessa myös korkeakoulun johtoryhmälle. Vararehtoreiden johtamissa Koulutuksen, TKI:n, Liiketoiminnan ja aluekehityksen johtoryhmissä johtajisto tekee tiivistä yhteistyötä ja näin kyetään paremmin ohjaamaa monimuotoisen ja –alaisen korkeakoulun toimintaa vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kaikkien johtoryhmien toiminta on avointa ja niiden kokoukset ovat dokumentoituja, millä halutaan varmistaa johtamisen läpinäkyvyys myös henkilöstölle. Näiden johtoryhmien toimintaan osallistuu myös muita johtajia ja esimiehiä palveluyksiköstä ja korkeakouluyksikön johtajien alaisuudessa toimivia päälliköitä, jotta muodostuu yhteinen tilannekuva johtamisen tueksi. Monialaisessa korkeakoulussa, jolla on useita eri tehtäviä ja korkeakoulukampuksia, tarvitaan yhteistyölle ja vuorovaikutukselle riittävät rakenteet, jotta vältytään osaoptimoinnilta.
Korkeakoulutoiminnan moninaisuudesta ja suuresta toimijoiden määrästä johtuen osaoptimoinnin vaara on olemassa, jos organisoituminen ei ole kaikille selkeää tai ei tunneta korkeakoulun toimintaprosesseja. Tämä on asia, jossa voidaan aina yrittää onnistua paremmin. Kun korkeakoulun organisaatiota uudistettiin nykyiseen muotoonsa 1.1.2019 alkaen, laadittiin ensimmäistä kertaa myös menettelytapaohjeet toiminnoittain: a. koulutustoiminta, b. TKI-toiminta, c. aluekehitys- ja liiketoiminta sekä d. palvelu- ja hallintotoiminta). Näin haluttiin tukea yhteistyön tekemistä ja välttää päällekkäisen työn tekemistä, kun vastuut ja roolit on entistä selkeämmin kuvattu ja dokumentaatio kaikkien saatavilla. Ratkaisu osoittautui hyväksi, sillä menettelytapaohjeita laadittaessa yhdessä suunniteltiin sitä, kuinka uudessa organisaatiossa tulisi toimia.
Korkeakoulun johtaminen on yhteistyötä, ei vain johtajiston ja esimiesten kesken vaan vuorovaikutuksessa koko korkeakouluyhteisön kanssa. Parhaimmillaan korkeakoulun johtaminen yhteistyössä on yhdessä johtamista. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan kaikkien sitoutumista korkeakoulun yhteiseen strategiaan ja johtamisjärjestelmään. Vaikka yhteistyötä ja vuorovaikutusta tapahtuu myös epävirallisemmin kuin korkeakoulun rakenteiden kautta, ovat korkeakouludemokratiaa edistävät rakenteet, avoin johtaminen ja läpinäkyvä päätöksenteko aina samaan aikaan välttämättömyys. Ainoastaan niin korkeakouluyhteisössä syntyy kestäviä tuloksia.
