Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa korkeakoulujärjestelmää ja tiedelaitosten toimintaa toimien niiden pääasiallisena rahoittajana. Korkeakoulut kehittävät jatkuvasti toimintaansa ja myös rakennettaan yhteistyössä ministeriön kanssa vastatakseen paremmin yhteiskunnan niille asettamiin odotuksiin. Ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiömuotoisia ja yliopistot itsenäisiä julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiöitä. Niiden toiminta perustuu itsehallinnolle ja tieteen vapaudelle.

Viime vuosina on syntynyt myös useita yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä konsernirakenteita eri paikkakunnilla. Pääkaupunkiseudulla toimivat isot ammattikorkeakoulut (Haaga-Helia, Laurea ja Metropolia) ovat niin ikään tiivistäneet yhteistyötään, mutta valitsivat rakenteellisen kehittämisen muodoksi strategisen liittouman (3AMK), jonka toiminta käynnistyi 1.1.2017. Se heijastuu myös korkeakoulun johtamiseen, sillä jäsenkorkeakoulujen johdolta edellytetään saumatonta yhteistyötä, kun korkeakoulujen yhteistoiminta vahvistuu.

Strategisen 3AMK-Liittouman tavoitteeksi asetettiin vahvistaa kunkin jäsenammattikorkeakoulun strategisten päämäärien toteutumista ja tuottaa niille lisäarvoa valituilla strategisilla alueilla. Liittouman tarkoituksena on ollut siten tiivistää jäsenkorkeakoulujen yhteistyötä vahvojen yhteisten osaamiskeskittymien rakentamiseksi tavalla, joka vahvistaa metropolialueen osaamista ja kansainvälistä kilpailukykyä. Raskaan uuden hallinnon sijaan liittoumalle asetettiin tavoitteeksi saavuttaa enemmän tuloksia ja vaikuttavuutta systemaattisesti johdetulla kehitys-ja kokeilutoiminnalla. Liittouman keskeisiksi yhteistyöalueiksi valittiin opiskelijoiden opinto-mahdollisuuksien lisääminen (vapaa opiskelijaliikkuvuus), koulutusvienti, yrittäjyyden edistäminen, koulutuksen digitalisointi, metropolialueen korkeakoulu-/yliopisto- ja oppilaitosyhteistyön suunnitelmallinen kehittäminen, toiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden lisääminen sekä kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen kasvattaminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Strategisen liittouman rakentuminen ja kehittäminen on vaikuttanut merkittävästi jäsenkorkeakoulujen johtamiseen, sillä yhteistyöalueille asetettavat tavoitteet konkretisoidaan vuosittain tarkennettavassa toimintasuunnitelmassa, jonka vahvistaa jäsenkorkeakoulujen hallitukset. Tarvitaan siten rehtoreiden ja korkeakoulujen muun johdon tiivistä yhteistyötä, kun liittouman toimintasuunnitelmaa laaditaan siten, että siinä on selkeät kytkennät jäsenkorkeakoulujen toimintasuunnitelmiin.

Toiminnanohjauksesta, toimintasuunnitelman toteutumisesta ja seurannasta vastaa rehtorikollegio, joka muodostuu kolmen jäsenkorkeakoulun rehtoreista. Rehtorikollegio kokoontuu miltei kuukausittain, joten rehtoreiden yhteistyö on erittäin aktiivista. Rehtorikollegion puheenjohtajuus kiertää vuosittain, ja puheenjohtaja valitsee johtamastaan jäsenkorkeakoulusta prosessijohtajan, jonka toimikausi on sama kuin puheenjohtajan eli kalenterivuosi. Prosessijohtaja valmistelee rehtorikollegion puheenjohtajan johdolla rehtorikollegion päätöksentekoon tulevat asiat ja koordinoi jäsenkorkeakoulujen yhteistyötä liittoumasuunnitelman toteuttamiseksi tehokkaasti. Jäsenkorkeakoulujen rehtorit vastaavat kukin päätösten toimeenpanosta omassa korkeakoulussaan päätösvaltansa mukaisesti.

Korkeakoulun johtaminen osana strategista liittoumaa on rehtorin näkökulmasta entistä kompleksisempaa ja intensiivisempää, mutta korkeakoulun kehittyvien tulosten näkökulmasta palkitsevaa. Rehtorikollegiosta on muodostunut rehtorille uusi merkittävä vertaisten verkosto, jossa rehtorit sparraavat toisiaan korkeakoulun johtamisessa. Siitä on ollut myös merkittävä tuki laajemminkin, kun ollaan yhdessä kehittämässä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla.