Laurea-ammattikorkeakoulun missiona on luoda kestävää tulevaisuutta yhdessä työelämän kanssa ja visiona on olla kansainvälisesti kilpailukykyinen työelämäkorkeakoulu vuonna 2035. Kansainvälistyminen on ollut osa korkeakoulun strategista tahtotilaa koko korkeakoulun yli kolmekymmenvuotisen historian ajan, mutta nyt kansainvälisiltä markkinoilta haetaan yhä selvemmin kasvua. Korkeakoulu on ottanut määrätietoisia askeleita kansainvälistymisen tiellä jo pitkään, mutta viime vuosina kansainvälistymistä on vauhdittanut kilpailu kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta.
Rehtorin blogikirjoituksessani (Miten käy korkeakoulun rahoituksen uuden rahoitusmallin myötä?; 2.5.2024) kuvasin korkeakoulun kohtaamia rahoituksen haasteita seuraavasti: ”Laurea-ammattikorkeakoulussa muistetaan liiankin hyvin ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista (2021–2024) päättäminen tammikuun 17. päivänä 2019. Korkeakoulu oli Haaga-Helian kanssa suurin väliinputoaja, kun lähes kaikki korkeakoulujen tutkinnot olivat yhtäkkiä halvimmassa tutkintokorissa. Se oli merkittävä rahoituksen siirto toisille ammattikorkeakouluille, joilla oli erilainen koulutusportfolio. Muun muassa restonomien, sairaanhoitajien, sosionomien ja tradenomien kouluttaminen määritettiin edullisimmaksi koulutukseksi ja korkeakoulu aloitti selviytymistaistelunsa toiminnan rahoituksen kanssa.” Korkeakoulu on rahoitusmalliuudistuksen jälkeen kamppaillut talouden tasapainottamiseksi ja viime vuonna 2024 onnistuttiin saavuttamaan n. 1.5MEur liiketulos vaikeiden talousvuosien jälkeen. Tämä on ollut mahdollista kasvattamalla kilpaillun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusta (+1,7 MEur) ja liiketoiminnan tuomaa rahoitusta (+2,4 MEur) vuodesta 2021 vuoteen 2024 yhteensä 4,1 MEur. Korkeakoulu on siis onneksi onnistunut tasapainottamaan taloutensa rahoitusmallin luoman vakavan häiriötilan jälkeen.
Korkeakoulut saivat jälleen vuoden 2025 alusta uuden rahoitusmallin, joka on aivan vastaava kuin aiempi eli rahoitusasetelma ei tule muuttumaan. Kuten aiemmassa rehtorin blogikirjoituksessa (2.5.2024) kerroin, on määrällisiin tuloksiin eli suoritteisiin perustuva indikaattoripohjainen rahoitusmalli kirittänyt korkeakoulut ennennäkemättömään tehokkuuteen tutkintotuotannossa. Uusi rahoitusmalli jatkaa samalla tiellä, jolloin korkeakoulun tutkinnosta saama hinta jatkaa laskuaan ja suoritteet jatkavat kasvuaan. Kun korkeakoulu kykenee tuottamaan riittävästi tutkintoja riittävän nopeasti eli sen suoritteet kasvavat muita korkeakouluja nopeammin, se turvaa sillä omaa rahoitustaan. Uuden rahoitusmallin myötä on odotettavissa, että loputtomaan tehokuusvaateeseen vastaaminen edellyttää edelleen lisärahoituksen hankkimista valtionrahoituksen tueksi. Lisärahoitus on hankittavissa vain tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kilpailtua rahoitusta hankkimalla ja kasvattamalla korkeakoulun liiketoimintaa. Merkittävä osa tästä lisärahoituksesta on hankittavissa erityisesti kansainvälisiltä markkinoilta.
Korkeakoulun uusi 2035-strategia on siten kuvatussa tilanteessa vahvasti kansainvälisen kasvun strategia, jonka avulla tunnistetaan mahdollisuuksia ja toimintalinjoja, jotka auttavat lisärahoituksen löytämisessä sekä lisäävät korkeakoulun suorituskykyä kilpailutilanteessa valtion perusrahoituksesta. Korkeakoulun tärkein tehtävä on toki aina yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä aluekehitystoiminta kiinnittävät korkeakoulun alueellisiin, yhteiskunnan ja globaalin maailman tarpeisiin vastaamiseen. Vaikka nykytilanteessa korkeakoulujen rahoitusmalli ajaa korkeakoulua kansainvälisen kasvun tielle, vahvistaa kansainvälistyminen laajasti myös korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
