Korkeakoulun opetuksen työelämäintegraatiota yhdessä vahvistamassa

Teksti | Jouni Koski

Toisinaan on mukava muistella vanhoja ja varsinkin silloin, kun huomaa nykyajan tuoneen valtavasti parannusta menneeseen eli historiaan, josta kaikki eivät välttämättä ole edes tietoisia. Mieleen muistuu syyslukukausi yli 25 vuoden takaa, jolloin olin aloittanut opettajana ammattikorkeakoulussa. Mieleen on jäänyt paikallisen K-kauppiaan kanssa toteutettu yhteistyöprojekti, jossa opintojaksoni opiskelijat toteuttivat kauppiaalle tutkimus- ja kehittämisprojektin. Kauppias suunnitteli myymälänsä uudistamista ja halusi toteuttaa asiakastyytyväisyystutkimuksen sekä saada korkeakouluopiskelijoiden ideoita myymälän uudistamiseen. Ilahduttavaa toki oli, että kauppias oli syksyn aikana toteutettuun yritysprojektiin erittäin tyytyväinen. Se oli ”pistemäinen” opetuksen työelämäintegraation toteutus, jota ei oltu varsinaisesti suunniteltu etukäteen. Kauppias oli itse saanut idean korkeakouluopiskelijoiden hyödyntämisestä yrityksensä kehittämisessä ja oli soittanut ammattikorkeakouluumme. Tradenomikoulutuksesta vastannut johtaja ja esimieheni kysyi sitten minulta, uudelta opettajalta, että voisinko olla yhteydessä kauppiaaseen ja selvittää, olisiko yhteistyö mahdollista. Minä tartuin puhelimeen ja menin tapaamaan kauppiasta. Siitä se opintojaksoyhteistyö sitten alkoi.

Sittemmin ammattikorkeakoulupedagogiikka ja opettajankoulutus on kehittynyt valtavasti, sillä juuri tuolloin 1990-luvun puolivälissä suorittamissani opettajan pedagogisissa opinnoissa ei ollut vielä juurikaan sijaa yritysyhteistyölle opetuksessa. Toisin on nykyään. Ammattikorkeakoulupedagogiikkaa olen käsitellyt rehtorin blogikirjoituksissa useasti (ks. Pedagogiikka mahdollistaa oppimisen, 21.12.2021), sillä se kytkeytyy olennaisesti korkeakoulun kaikkeen työelämäintegraatioon. Kun esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoulussa pedagogiseen LbD-malliin (Learning by Developing) perustuvan kehittämispohjaisen opetuksen lähtökohtana on aina todellinen työelämän kehittämistyöhön tai korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeeseen (TKI) liittyvä kehittämistehtävä, on se lisännyt merkittävästi korkeakoulun työelämä- ja yritysyhteistyötä. Siten korkeakoulun opetuksessa on tehty valtava määrä em. kehittämistehtäviä ja -projekteja yrityksille, julkisille organisaatioille sekä kolmannen sektorin toimijoille. Edelleenkin erilaisia toimeksiantoja yrityksistä tulee satunnaisten pyyntöjen ja kyselyiden muodossa, mutta valtaosin projektitoimeksiannot perustuvat niin korkeakouluopiskelijoiden kuin korkeakoulun henkilöstön verkostoihin. Sitten 90-luvun opetuksessa toteutettujen kehittämistehtävien ja -projektien määrä on moninkertaistunut. Tämä on arvatenkin vahvistanut valtavasti myös opiskelijoiden työnantajaverkostojen kehittymistä jo opintojen aikana ja työllistyminen Laurea-ammattikorkeakoulusta on valmistumisen jälkeen erittäin korkealla tasolla (93,9 % vuonna 2021).

Taannoin rehtorin blogikirjoituksessa kerroin Laurea-ammattikorkeakoulun pyrkimyksestä rakentaa korkeakoulun yritysyhteistyöstä yhä systemaattisempaa (ks. Avainkumppanit vahvistamassa korkeakoulun palvelukykyä ja toiminnan kehitystä, 14.9.2021). Avainkumppanuus takaa kumppanille vastikkeellisen yhteistyöpaketin, jonka ytimessä on kumppanin tarpeisiin perustuva vuosisuunnitelma, joka rakennetaan yhdessä korkeakoulun kanssa. Erityisesti rekrytointiyhteistyö kiinnostaa yhteistyömuodoltaan avainkumppaneita, jolloin rekrytointitapahtumien, -alustojen, -työkalujen ja henkilöstön avulla on avainkumppanin mahdollista tavoittaa motivoituneimmat ja lupaavimmat tulevaisuuden kyvyt Laurean opiskelijoista. Tähän kytkeytyy vahvasti myös näkyvyysyhteistyö, jonka avulla on mahdollista kehittää kumppanin toiminnan ja brändin tunnettuutta sekä parantaa työnantajamielikuvaa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Yhteistyön avulla voi tavoittaa korkeakoulun vuosittaiset 700 000 verkkosivukävijää, n. 8000 opiskelijaa, 30 000 alumnia ja tuhansista kumppaneista koostuvan verkoston. Myös projektiyhteistyö kiinnostaa avainkumppaneita kovasti, kun tulevaisuuden ammattilaiset toimivat yrityksen resursseina ja korkeakouluopiskelijat pääsevät näin tutustumaan yritykseen ja sen toimintaan lähemmin. Se on myös osoittautunut erinomaiseksi yritysten harjoittelu- ja työpaikkojen täsmämarkkinoinnin muodoksi.

Avainkumppanuusmalli on osoittautunut jo lyhyessä ajassa hyvin tarpeelliseksi toimintamalliksi, jolle yrityksissä ja muissa organisaatioissa on kovasti kiinnostusta. Nyt Laurea-ammattikorkeakoululle on rakentunut jo 85 avainkumppanuutta. Avainkumppanuuksien kautta korkeakoulun opetuksessa toteutettavien kehittämis- ja projektitoimeksiantojen määrä on edelleen voimakkaassa kasvussa. Yhä useammin toimeksiannot ovat toistuvia ja kytkeytyvät toisiinsa muodostaen kehittämistyön jatkumon, joka on niin korkeakoulun opetuksen kehittämiselle kuin korkeakouluopiskelijoiden oppimiselle hieno mahdollisuus. Ilahduttavasti kasvava pitkäjänteinen kehittämisyhteistyö avainkumppaneiden kanssa edellyttää korkeakoululta toimintamallien ja -prosessien jatkuvaa kehittämistä. Tänä lukuvuonna on yhteen volyymiltään suurimmista tutkinnoista eli tradenomin tutkintoon on rakennettu pilottina varauskalenteri liiketalouden koulutuksen tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että opintojakson opettaja voi merkitä omille opintojaksoilleen toiveen kehittämis- ja projektitoimeksiannosta, jotta avainkumppaneiden toimeksiantoja voidaan tehokkaasti ohjata sopiville opintojaksoille juuri oikeaan ajankohtaan. Tämä tukee merkittävästi korkeakoulun avainkumppanille osoittaman asiakasvastuuhenkilön työtä ja helpottaa parhaiden ratkaisujen avainkumppaneiden tarpeisiin. Kun tällainen toimintamalli saadaan ulotettua korkeakoulun kaikkiin tutkintoihin, on sillä merkittävä vaikutus opetuksen työelämäintegraatioon ja myös avainkumppanuusmallin toimintaan.

Jos palaa muistoihin ja K-kauppiaalle toteutettuun tutkimus- ja kehittämisprojektiin yli 25 vuoden takaa ja pohtii korkeakoulun nykyaikaa, huomaa nykyajan tuoneen valtavasti parannusta menneeseen. Ammattikorkeakoulun työelämä- ja yritysyhteistyö on noussut noista ajoista aivan uudelle tasolle. Edellä kuvatuilla ratkaisuilla korkeakoulun työelämä- ja yritysyhteistyö voi kuitenkin ottaa vielä lähivuosina merkittävän kehitysloikan. Uskon, että yhdessä avainkumppaneiden kanssa voimme vielä merkittävästi vahvistaa korkeakoulun opetuksen työelämäintegraatiota tavalla, joka on hyödyllistä kaikille – niin korkeakoululle, korkeakouluopiskelijoille kuin korkeakoulun avainkumppaneille.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112867300

Jaa sivu