Korkeakoulun sidosryhmäyhteistyön pitkäjänteinen kehittäminen

Teksti | Jouni Koski

”Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi sen tehtävänä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä tehdä yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.” (Ammattikorkeakoululaki, § 4 ja § 6)

Ammattikorkeakoululain mukaisesti yhteistyö sidosryhmien kanssa on ollut ammattikorkeakouluissa tärkeää aivan niiden perustamisesta asti eli jo yli 30 vuoden ajan. Toki samaan aikaan, kun ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet, ovat muuttuneet myös yhteiskunta ja alueet, joilla ammattikorkeakoulut toimivat. Laurea-ammattikorkeakoulu on perustettu ja toiminut erityisesti uusmaalaisena korkeakouluna, jonka toimintaympäristö on muuttunut voimakkaan kasvun myötä merkittävästi sekä kaupungistumisen vahvistuessa että erityisesti metropolialueen kansainvälistyessä.

Sidosryhmäyhteistyön kehittymisen näkökulmasta korkeakoulun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kehittyi Laurea-ammattikorkeakoulussa ammattikorkeakoulupedagogiikan muoto nimeltään LbD eli Learning By Developing. Tämä Laureaa vahvasti brändännyt pedagoginen toimintamalli (kehittämispohjainen oppiminen) kytki korkeakoulun perustehtävät (koulutus, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan) ikään kuin yhteen vahvistaen verkostoitumista ja yhteistyötä alueella. Kun LbD:n lähtökohtana opetuksessa ja oppimisessa on autenttinen työelämäyhteistyö, se vahvisti sidosryhmäyhteistyötä alueen toimijoiden kanssa niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla.

Viime vuosikymmenellä Laureassa ryhdyttiin säännöllisesti seuraamaan sidosryhmien kokemusten kehittymistä vuosittain toteutettavalla sidosryhmäkyselyllä. Viime vuonna toteutettu sidosryhmäkysely oli järjestyksessä kahdeksas eli seuranta muodostaa jo sangen pitkän aikasarjan. Laurean sidosryhmien antama yleisarvosana on nyt 4,1 (asteikolla 1–5). Vuonna 2021 kyselyyn vastanneista 224 vastaajasta 83 % on valmis suosittelemaan Laurea-ammattikorkeakoulua lämpimästi, tai on jo suositellut korkeakoulua muille. Laureaan tyytyväisiä on vastaajista 96 %. Vuodesta toiseen sidosryhmäkyselyn perusteella Laurean toimintaa paremmin tuntevat arvioivat Laureaa ja yhteistyötä positiivisemmin. Yhteistyön syventämistä tai laajentamista toivoo peräti 63 % vastaajista.

Tämän vuosikymmenen uusi avaus sidosryhmäyhteistyöhön on Laurean avainkumppanuusmallin käynnistäminen. Avainkumppanuuden kautta Laurea tarjoaa kumppaneille systemaattisen ja laaja-alaisen yhteistyön, jonka avulla kumppanit voivat kehittää liiketoimintaansa sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaansa yhdessä korkeakoulun kanssa. Avainkumppanuus takaa kumppanille vastikkeellisen yhteistyöpaketin (2.500 EUR / vuosi), jonka ytimessä on kumppanin tarpeisiin perustuva vuosisuunnitelma, joka rakennetaan yhteistyössä kumppanin kanssa. Avainkumppanuustoiminnan avulla on pyrkimyksenä systematisoida sidosryhmäyhteistyötä edistäen työelämän kehittymistä ja työelämän uudistumista. Tällä hetkellä Laurealla on yli 70 avainkumppaniyritystä ja niihin pääsee tutustumaan avainkumppanisivuston kautta.

Edellä kuvattuun Laurean sidosryhmäkyselyyn liitettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa avainkumppaneille suunnattu erillinen osio, jolla seurataan avainkumppanien tyytyväisyyttä, kokemuksia ja odotuksia avainkumppanimallista. Loppuvuonna 2021 toteutettuun kyselyyn saatiin 36 avainkumppanin vastaukset. Avainkumppaneiden palaute oli kyselyn mukaan hyvällä tasolla ja muita sidosryhmäedustajia positiivisempaa. Tyytyväisyys avainkumppanimallin toimintaan oli 4,2 (asteikolla 1–5). Avainkumppanimallin sisällöistä tärkeimmiksi koettiin nimetty yhteyshenkilö ja suunnitelmallinen yhteistyön kehittäminen, opiskelijayhteistyö sekä tunnettuuden ja työnantajamielikuvan kehittäminen. Koska avainkumppanimalli on ollut käytössä vasta parin vuoden ajan, sen tunnettuudessa on vielä kehittämistä. 71 % kumppaneista, jotka eivät sidosryhmäkyselyyn vastatessaan olleet Laurean avainkumppaneita, eivät olleet myöskään vielä kuulleet Laurean avainkumppanuudesta.

Viimeisimmässä sidosryhmäkyselyssä saadun rohkaisevan palautteen perusteella avainkumppanuusmalli ja sen kehittäminen vaikuttaa mielenkiintoiselta kehityssuunnalta. Avainkumppanuusmalli on kuitenkin vielä kovin nuori suhteessa korkeakoulun sidosryhmäyhteistyön yli 30 vuoden historiaan. Tavoitteena on edelleen jatkaa säännöllistä sidosryhmäyhteistyön palautteen keräämistä ja pitkäjänteistä kehittämistä saadun palautteen perusteella. Miten voisimme seuraavassa vaiheessa edelleen kehittää korkeakoulumme sidosryhmäyhteistyötä? Siitä olisi hienoa kuulla ajatuksia ja myös konkreettisia kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia! Anna siis rohkeasti palautetta – k i i t o s !

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062047919

Jaa sivu