Opetushallinnon tilastopalvelun (Vipunen.fi, luettu 7.5.2023) mukaan ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut vuodesta 2018 (106 003 495 euroa) vuoteen 2022 (148 162 322 euroa) yli 42 miljoonalla eurolla (42 158 827 euroa). Samaan aikaan Laurea-ammattikorkeakoulun ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 3 538 387 eurosta 7 255 120 euroon. Ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 39,8 % viidessä vuodessa ja Laurea-ammattikorkeakoulussa se on peräti kaksinkertaistunut samassa ajassa. Pelkästään vuodesta 2021 vuoteen 2022 ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus on kasvanut 134 016 858 eurosta 148 162 322 euroon eli 14 145 464 eurolla, mikä tarkoittaa 10,6 % kasvua. Laurean ulkopuolinen tutkimusrahoitus nousi vuonna 2022 7,3 miljoonaa euroon (4,7 Meur vuonna 2021), mikä tarkoittaa peräti 51,0 % kasvua edellisvuoteen verrattuna.
Ammattikorkeakoulujen ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvuluvut ovat huikeita ja yhteiskunnan näkökulmasta rohkaisevia, sillä kasvava tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI-toiminta) tukee sekä osaamisen että kilpailukyvyn kehittämistä. Koko Suomen kattava ammattikorkeakouluverkko vahvistaa alueiden elinvoimaa ja tukee TKI-toiminnallaan niiden elinkeinojen kehittymistä ja tuottavuuden parantamista eri toimialoilla.
Ammattikorkeakoulujen ulkopuolinen tutkimusrahoitus ei ole kasvanut sattumalta ja näin ei ole tapahtunut Laurea-ammattikorkeakoulussakaan. Kun korkeakoulujen rahoitusmalleja uudistettiin 1.1.2021 alkaen Valtioneuvoston päätöksellä tammikuussa 2019, ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kokonaisrahoitusosuus nousi kahdella prosenttiyksiköllä. Nykyään ammattikorkeakoulu saa hankkimansa ulkopuolisen tutkimusrahoituksen euron perusteella lisäksi n. 0,7 euroa lisää perusrahoitusta. Kilpailu ulkopuolisen tutkimusrahoituksen saamiseksi on näin kovaa ja korkeakouluilla on selkeä insentiivi sen hankkimiseen. Kun Laurea uudisti keväällä 2019 strategiaansa, määritettiin korkeakoululle kriittiset muutostarpeet. Saavuttaakseen tahtotilansa olla vuonna 2030 työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla Laurealle määritettiin seuraavat viisi kriittistä muutostarvetta:
- Osaamisperusteisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
- Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen.
- Korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen.
- Strategisen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen.
- TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen.
Koska Laurea oli jo pidempään ollut ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osalta niin sanotusti kokoaan pienempi, oli kilpaillun rahoituksen kasvattaminen erityisen perusteltu strategisena tavoitteena. Viides kriittinen muutostarve ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseksi on sittemmin toteutunut peräti yli odotusten, vaikka sekä johtaminen että työskentely strategisen tavoitteen toteutumiseksi on toki ollut määrätietoista. TKI-toiminnan kasvua ja kehittämistä on jäntevöittänyt kolme tutkimusohjelmaa: 1. Yhtenäinen turvallisuus, 2. Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala ja 3. Palveluliiketoiminta ja kiertotalous.
Laurean turvallisuuden tutkimusohjelman TKI–toiminta tarjoaa kansalaisturvallisuuden toteutumista tukevia kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja innovaatioratkaisuja yhteistyössä viranomaisten, yritysten, alueiden ja tutkimustoimijoiden sekä järjestöjen kanssa. Vastaavasti sosiaali- ja terveysalaan keskittyvä tutkimusohjelma vastaa terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämis- ja tutkimustoiminnasta niin kansallisen kuin kansainvälisen toiminnan avulla. Se vahvistaa osallisuutta yhteiskunnassa ja huomioi eettisiä näkökohtia, moniammatillista yhteistyötä, tulevaisuuden tarpeita SOTE-palveluissa sekä kestävää kehitystä. Lisäksi Palveluliiketoiminnan ja kiertotalouden tutkimusohjelman TKI-toiminta tarjoaa alustan liiketoimintaekosysteemien ja palveluinnovaatioiden tutkimukseen, yhteiskehittämiseen ja toteuttamiseen. Vuonna 2022 Laurean saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus (7,3 miljoonaa euroa) jakautui näiden tutkimusohjelmien kesken seuraavasti: Yhtenäinen turvallisuus 1,4 M€ (20 %), Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala 2,7 M€ (36 %) sekä Palveluliiketoiminta ja kiertotalous 3,2 M€ (44 %). Tutkimusohjelmilla on vahva kytkentä korkeakoulun osaamisalueisiin ja tutkintoon johtavaan koulutukseen sekä jatkuvan oppimisen laajaan opintotarjontaan. Ne kehittävät näin jatkuvasti korkeakoulun koulutusta vahvistaen korkeakoulun aluekehitysvaikutusta alueella. Ne tukevat siten hyvin korkeakoulua tahtotilansa saavuttamisessa eli olla työelämäosaamisen ja elinvoiman kansainvälinen kehittäjä Uudellamaalla.
Rehtorina en ole pelkästään myötäylpeä henkilöstöstämme TKI-toiminnan volyymin ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen voimakkaan kasvun takia vaan myös siitä, että samaan aikaan korkeakouluyhteisössä on kyetty kehittämään toiminnan laatua. Laurean TKI-toiminta palkittiin Recognised by EFQM -tunnustuksella Laatupäivässä marraskuussa 2022. Arviointipalautteessa todetaan, että TKI-toimintaan liittyvät strategiset valinnat, kuten esimerkiksi valitut tutkimusohjelmat sekä alueellisen kehitystoiminnan konseptoiminen avainkumppanimalliksi, ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi. EFQM-arvioinnissa nostettiin vahvuutena esiin myös opetuksen ja TKI:n integraatio sekä dialogi kumppaneiden kanssa. Laurean pedagoginen malli LbD (Learning by Developing) tukee oppimisen ja TKI-hankkeiden integrointia sekä dialogia Laurean kumppaneiden, kuten alueellisten toimijoiden, rahoittajien ja alumnien kanssa. Myös toiminnan ja talouden suunnitteluprosessi (TTS) sai kiitosta, sillä se konkretisoi strategiset tavoitteet osaksi vuosisuunnittelua ja henkilöstön työnkuvien suunnittelua. TKI-toiminnan näkökulmasta esimerkkejä onnistuneista ilmenemistä ovat esimerkiksi hankevalmistelu- ja seurantaprosessit.
Laurea-ammattikorkeakoulun henkilöstö ja koko korkeakouluyhteisö ansaitsee lämpimät kiitokset korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioiminnan kasvun rakentamisessa ja laadun kehittämisessä. Näin korkeakouluyhteisö luo vaikuttavalla tavalla alueelle elinvoimaa ja kehittää osaamista ammatillisessa korkeakoulutuksessa.
Lähteet:
