Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) selvitti 18–85-vuotiaiden suhtautumista elinikäiseen oppimiseen kyselyllä juuri ennen Covid-19-pandemiaa, marraskuussa 2019. Kyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista aikuista. Kyselyn tulosten mukaan oppiminen on suomalaisille aikuisille hyvinvoinnin ja ilon lähde, joka auttaa pärjäämään nopeasti muuttuvassa maailmassa. Laajaa yleissivistystä arvostetaan ja elinikäistä oppimista pidetään perusoikeutena. Kyselyn mukaan elinikäinen oppiminen herättää aikuisissa ensisijaisesti myönteisiä tunteita, ja kaikenikäiset kertovat nauttivansa oppimisesta. Itselle tärkeitä taitoja opitaan perheessä, ihmissuhteissa ja työssä. (Arola, Jämsen & Ryky 2020.)
Vastaajat kertoivat kehittävän osaamistaan ensisijaisesti kokonaisvaltaisen ihmisenä kehittymisen vuoksi, eikä ainoastaan vastaamaan työelämän tarpeisiin. Uuden oppimiseen kyselyyn vastanneita ajavat etenkin ihmisenä kasvamisen ja kehittymisen halu. Tärkeimpänä syynä osaamisen kehittämiseen nähdään maailman muutoksessa pärjääminen. Tärkeimmät oppimisympäristöt ovat kyselyn mukaan perhe ja muut ihmissuhteet sekä työelämä. Myös koulutus, vastoinkäymiset ja harrastukset nähdään oppimisen paikkoina. (Arola, Jämsen & Ryky 2020.)
Vastaajat suhtautuivat elinikäiseen oppimiseen myönteisesti ja oppimisella itsessään nähdään olevan arvoa. Konkreettiset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseksi vaikuttaisivat kuitenkin olevan heikommalla tasolla kuin yleinen suhtautuminen oppimiseen. Saman havainnon tuo myös kyselyn työelämää käsittelevä osio: työyhteisöjen ilmapiiri koetaan oppimismyönteiseksi, mutta konkreettiset mahdollisuudet ja oppimiseen varattu aika tätä vähäisemmäksi. Kyselyn tulosten mukaan korkea koulutustaso korreloi myönteisesti osaamisen kehittämisen mahdollisuuksien kanssa, kun taas matalammin koulutetut vastaajat kokevat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen yleisesti ottaen heikommiksi. (Arola, Jämsen & Ryky 2020.) Mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ei ole yhteiskunnassa koskaan liikaa ja onneksi usealle tukea elinikäiseen oppimiseen löytyy korkeakouluista.
Moni toteuttaakin elinikäistä oppimista juuri korkeakouluissa, joissa niin sanotun jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa on lisätty runsaasti viime vuosina, ja ihmiset ovat myös hyvin nämä opinnot löytäneet. Kysyntää elinikäiselle oppimiselle riittää, kuten Sitran kyselyn vastauksetkin kertoivat. Blogikirjoituksessani (Avoimen jatkuvan oppimisen kehitys korkeakouluissa, 22.2.2022) toin esiin, että kaikille avoin ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opetus on kasvanut vuosikymmenessä merkittävästi sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa. Kymmenessä vuodessa avoimen yliopiston opiskelijamäärä on kasvanut vuoden 2010 72.421 opiskelijasta vuoden 2020 141.806 opiskelijaan ja avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä on kasvanut vastaavasti 9.191 opiskelijasta 74.387 opiskelijaan. Tässä ajassa avoin oppiminen korkeakouluissa on kasvanut opintopisteinä mitattuna vuoden 2010 noin 400.000 opintopisteestä (avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritetut 49.542 op ja avoimessa yliopistossa suoritetut 349.985 op) vuoden 2020 noin miljoonaan opintopisteeseen (1.028.499 op), joista avoimessa yliopistossa suoritettiin 561.224 ja avoimessa ammattikorkeakoulussa 467.275.
Tämä jatkuvan oppimisen kasvu ja elinikäisen oppimisen vahvistuminen on ollut myös yhteiskunnan tahtotila ja viime vuoden lopulla Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla valmistui korkeakouluille myös kansallinen jatkuvan oppimisen strategia, jota käsittelin blogikirjoituksessani (Korkeakouluille jatkuvan oppimisen kansallinen strategia, 10.1.2023) tammikuussa. Yhdellä neljästä toimenpidekokonaisuuksista jatkuvan oppimisen strategiassa tavoitellaan työyhteisöjen oppimisen uudistamista korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI-toiminnalla), joka nivoo yhteen oppijoiden ja organisaation kehittämisen tavoitteita. Tämä on mielestäni tämän uuden strategian hienous, jolla jatkuvaa oppimista voidaan yhteiskunnassa tehokkaasti lisätä ja monipuolistaa entisestään.
Kuten otsikoin tämän blogikirjoituksen, korkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta mahdollistaa osaamisen kehittämisen. Tämä tunnistetaan ammattikorkeakouluissa hyvin, missä ammattikorkeakoululain (4 §) mukaan sen yksi perustehtävistä on harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa TKI-toimintaa. Kun TKI-toimintaa korkeakoulussa tehdään, se tarjoaa niin henkilöstön jäsenille kuin korkeakoulun opiskelijoille upeita mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Sen merkitys on korkeakoulun henkilöstön osaamisen kehittämisessä yhä kasvava, vaikka toki edelleen osaamista kehitetään monimuotoisesti muun muassa täydennyskoulutuksessa erilaisissa epäformaaleissa koulutuksissa ja myös tutkinnon osia suorittamalla.
Jos kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian toteutuksessa onnistutaan nivomaan yhteen oppijoiden ja organisaation kehittämisen tavoitteet, vapauttaa se valtavan potentiaalin työyhteisöjen oppimisen uudistamiseen korkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Sitä kannattaa ehdottomasti tavoitella, jotta Suomi voisi strategian mukaisesti olla maailman osaavimman ja sivistyneimmän kansan kotimaa, jossa elinikäinen oppiminen kukoistaa yhä enemmän vaalien yhteiskunnan kansainvälistä kilpailukykyä ja ihmisten hyvinvointia
Lähteet:
