Hallitus antoi vuonna 2021 eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon, jolla luodaan tilannekuva koulutuksen nykytilasta sekä tavoitetilasta Suomessa. Vaikka selonteossa tarkastelu kohdistuu toki koko koulutusjärjestelmään, asetetaan siinä korkeakouluille yhä vahvempi rooli suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä. Ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää osaavaa työvoimaa ja korkeakoulujen odotetaan lisäävän laajapohjaisella yhteistyöllä ulkomaalaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden rekrytointia suomalaisiin korkeakouluihin.
Koulutuspoliittisessa selonteossa asetetaan selkeä tavoite, että korkeakoulujen uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä kolminkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Toinen tavoite korkeakouluille on koulutuspoliittisessa selonteossa asetettu vaade, että tutkinnon suorittaneista ulkomaalaisista opiskelijoista 75 prosenttia työllistyy suomalaisille työmarkkinoille. Vaikka asetettu tavoite on kova, se on perusteltu, sillä koulutusperäisen maahanmuuton edut jäävät saavuttamatta, jos kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ei onnistu.
Koulutuspoliittisessa selonteossa nähdään, että korkeakoulut integroivat kansainväliset osaajat korkeakouluihin, suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään yhteistyössä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin työnantajien kanssa. Kun uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän on tavoitteena kasvaa 15.000 opiskelijaan vuodessa vuoteen 2030 mennessä, on selvää, että heistä 11.250 työllistyminen suomalaisille työmarkkinoille on iso haaste. Vaikka yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien tahtotila palkata heidät olisi riittävän suuri, on korkeakoulujen kyettävä houkuttelemaan sellaisia ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita, jotka valmistuttuaan haluavat myös jäädä Suomeen työskentelemään ja elämään elämäänsä.
Työllistymistavoitteessa onnistumisen takeena ei ole vain työmahdollisuudet vaan suomalaisen yhteiskunnan kyky vastaanottaa ulkomaalaistaustaiset opiskelijat tervetulleiksi Suomeen, missä emme tähän asti onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Koulutuspoliittisessa selonteossa luvataan nyt ottaa käyttöön opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi kansallinen D-viisumi opiskelijoille sekä selvitetään ulkomaalaislainsäädännön uudistamista siten, että se tukee tutkinnon suorittaneiden pysyvää Suomeen jäämistä. Nämä toimenpiteet eivät yksin riitä. Korkeakouluilla on iso rooli suomen kielen kouluttajina ja suomalaiseen yhteiskuntaan tutustuttamisessa, jotta ulkomaalaistaustaiset opiskelijat ymmärtävät riittävästi suomalaista elämäntapaa ja työskentelykulttuuria.
Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitun Talent Boost -palvelulupauksen ja koulutuspoliittisessa selonteossa kuvatulla tavalla korkeakoulut ovat ratkomassa Suomen työvoimapulaa kansainvälisillä osaajilla. Talent Boost –palvelulupaus rakentuu korkeakoulukohtaisista toimenpiteistä, joilla korkeakoulu vahvistaa kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja Suomen työmarkkinoille siirtymistä. Korkeakoulujen palvelulupauksen toteutukseen tarvitaan myös vahvaa alueellista yhteistyötä kaupunkien, julkisten toimijoiden ja alueen elinkeinoelämän kesken. Liikaa ei voi korostaa sitä, että yksin korkeakoulut eivät tässä onnistu, vaikka tavoitteen saavuttamisessa paljon vartijoita ovatkin. Tavoitteen tulee olla yhteinen niin korkeakouluilla, viranomaisilla, maakunnilla, kunnilla kuin yksityisen ja julkisen sektorin työnantajilla eli koko suomalaisella yhteiskunnalla!
Lähteet:
