Eduskuntavaalit käydään maalis-huhtikuussa, jolloin varsinainen vaalipäivä on 2.4.2023. Tammikuussa opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Sivistyskatsaus 2023 loi kokonaiskuvan ministeriön hallinnonalan kehityksestä viime vuosikymmenten ajalta. Sivistyskatsauksen mukaan 1990-luvulta alkanutta viimeisintä vaihetta leimaavia piirteitä ovat oppimistulosten heikkeneminen, suomalaisten koulutustason nousun pysähtyminen sekä toisaalta julkisten sivistyspanostusten hidas lasku. Viesti ei siten ollut kovin rohkaiseva.
Sivistyskatsauksessa todetaan, että korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän kasvu kiihtyi korkeakoulutuksen laajentuessa 1950-luvulta 1990-luvulle ja alkoi hidastua 1990-luvun lopulta, kun nuorten ikäluokkien koulutustason nousu hidastui ja eläkkeelle jäävien ikäluokkien koulutustaso nousi. Vuodesta 2004 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrän vuosilisäys on ollut pienempi kuin se oli missään vaiheessa 1900-luvun loppuvuosikymmeninä. Viime vuosina korkea-asteen tutkinnon määrän kasvu on ollut noin kolmanneksen 1990-luvulla tapahtuneesta kasvusta. Korkea-asteen koulutuksen aloittamisen lisääntyminen 2010-luvulla sekä mahdolliset 2020-luvulla toteutettavat korkeakoulutuksen laajennukset voivat nostaa 2000-luvulla syntyneiden koulutustason 1970-luvun lopulla syntyneitä korkeammaksi, mutta eivät ehdi muuttaa sitä, että vuonna 2030 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus tulee olemaan korkein 53-vuotiailla. (Kalenius 2023.)
Erityisen huolestuttavalta Suomen tilanne näyttää suhteessa kansainväliseen kehitykseen. Valtioneuvosto julkaisi viime vuoden lokakuussa tiedotteen, jossa kerrottiin korkeakoulutuksen nopeasta laajenemisesta kansainvälisesti. Suomi on valitettavasti jäämässä kehityksessä jälkeen. Vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana korkea-asteen koulutettujen osuus 25–34-vuotiaista nousi OECD-alueella 27 prosentista 48 prosenttiin. Suomi poikkeaa siis kansainvälisestä kehityksestä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on Suomessa pysytellyt vakaana ja noussut 39 prosentista 40 prosenttiin ja Suomen asema OECD-maiden vertailussa on täten muuttunut. Vuonna 2000 korkeasti koulutettujen nuorten aikuisten osuus Suomessa oli OECD-maiden korkeimpien joukossa, Yhdysvaltojen ja Etelä-Korean tasolla, vuonna 2021 selvästi keskitason alapuolella, Chilen ja Turkin tasolla. (OKM 2022.)
Mitkä ovat korkeakoulutuksen näkymät vaalikevään jälkeen? Sitä miettii nyt moni. Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta on kestämätöntä, jos korkea-asteen koulutettujen osuutta ei saada nousuun. Uusi hallitus ja eduskunta ovat tärkeiden ja vaikeiden päätösten äärellä, sillä valtiontalous on velkaantunut pahasti ja kova inflaatio pahentaa tilannetta entisestään. Moni toivoo ratkaisuksi jatkuvaa oppimista, joka voisi nostaa osaamistasoa ilman tutkintoja. Tammikuussa blogikirjoituksessani (Korkeakouluille kansallinen jatkuvan oppimisen strategia, 10.1.2023) kerroin joulukuussa 2022 julkistetusta korkeakoulujen kansallisesti jatkuvan oppimisen strategiasta, jonka tavoitteena on uudistaa jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja tuoda niihin joustavuutta. Siten korkeakoulujen jatkuvan oppimisen tarjontaa on pyrkimyksenä uudistaa nykyistä selkeämmiksi kokonaisuuksiksi, jotta ne tunnistettaisiin paremmin myös työmarkkinoilla. Tällä tavoitellaan sitä, että jatkuvan oppimisen tarjonta voisi kumuloitua asiantuntijana kehittymisen polkuna. Tavoitteeksi strategiassa asetetaan, että avoimen korkeakoulun opintotarjonta on monipuolista ja siihen osallistuttaisiin nykyistä enemmän ja erilaisilla taustoilla.
Paljon on siis ladattu odotuksia jatkuvaan oppimiseen ja sille on toki valtava kysyntä muuttuvassa työelämässä. On hyvä, että siihen panostetaan ja sen avulla osaaminen nousee ja Suomen kilpailukyky myös kehittyy, mutta yksin se ei riitä. On väistämättä saatava korkea-asteen koulutettujen osuus nousuun ja siihen tarvitaan korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tuloksellisuuteen perustuvat rahoitusmallit ja ilman täyttä rahoitusta tehdyt opiskelupaikkojen lisäykset ovat lisänneet suoritettujen korkeakoulututkintojen määrää viime vuosina, mutta ne eivät ole enää kestävä tie, sillä ammattikorkeakoulujen yhdestä tutkinnosta saama hinta on laskenut 45 % viimeisten 12 vuoden aikana (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n tiedote 16.11.2022). Tällä korkeakoulututkintojen halpuuttamisen tiellä ei voida enää jatkaa. Jotta korkeakoulututkintojen määrää voidaan lisätä kestävällä tavalla huolehtien sekä oppimisen että osaamisen eli tutkintojen laadusta, on korkeakoulujen perusrahoitusta vahvistettava. Toivottavasti kuulemme tästä vaalikevään jälkeen, kun Suomen uusi hallitusohjelma julkaistaan.
Lähteet:
