Koulutuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ollut tarkastelun kohteena jo pitkään ja Laureassakin ilmiöstä on tehty systemaattista tiedonkeruuta ja arviointia jo 2010-luvulta lähtien. Monitahoinen ilmiö on saanut uudenlaisen näkökulman: viimeaikainen kehitys korostaa taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmaa yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Tarkastelutapa avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

Korkeakoulutuksen vaikuttavuuden seuranta muodostuu vaikutusketjuista

Laurea-ammattikorkeakoulu korostaa yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta toiminnassaan. Vuodesta 2016 alkaen Laurea on koonnut ja julkaissut yhteenvetoja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toimenpiteistä ja mittaristoista (Laurea 2017). Lähtölaukauksen vaikuttavuuden raportoinnille antoivat yhteiskunnallinen keskustelu korkeakoulutuksen vaikuttavuudesta sekä Laurean auditoinnin yhteydessä saama palaute, jossa suositeltiin korkeakoulun vaikuttavuuden näkyvämmäksi tekemistä (Kainulainen ym. 2016).

Korkeakoulutuksen vaikuttavuus on kompleksi ilmiö, joka sisältää uuden tiedon tuottamista, uusien osaajien kouluttamista, innovaatioita ja uuden tiedon sovelluskohteita. Keskiössä on myös vuorovaikutus, sillä uuden tuotetun tiedon vaikuttavuus syntyy vasta tiedon soveltamisen seurauksena. Tämä yleensä edellyttää yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

Laurean nykyinen tapa seurata yhteiskunnallista vaikuttavuutta perustuu Sitrassa käytössä olevaan IOOI-malliin (Heliskoski, Humala, Kopola, Tonteri & Tykkyläinen 2018). Se kuvaa vaikuttavuuden ketjuna, jossa erotellaan toiminnan panokset, tuotokset, niillä syntyneet vaikutukset sekä pitkän aikavälin vaikuttavuus. Oheinen kuvio 1 havainnollistaa vaikutusketjua.

Toiminnan panoksilla kuvataan toiminnan resurssointia, kuten hankkeeseen saatua rahoitusta. Toiminnan tuotoksilla kuvataan hankkeen aikaansaannoksia, joita voivat olla uudet toimintamallit (esim. tiedonsiirron käytäntö) ja suositukset. Kun panoksilla ja tuotoksilla saadaan aikaan konkreettisia toivottuja muutoksia kohteena olevassa ekosysteemissä, voidaan mallin mukaan alkaa puhua vaikutuksista. Vaikutuksessa kyse on siitä, että hankkeessa tuotettu innovaatio omaksutaan ja se alkaa vaikuttaa kohdeorganisaation tai sektorin toimintaan. Viimeisenä portaana kuvattu vaikuttavuus kuvaa pitkän aikavälin pysyvää muutosta, joka syntyy ketjun päätteeksi. Esimerkissä hankkeen tuottama käytäntö voi vahvistaa Itämeren alueen turvallisuutta lisätessään tiedonvaihdon resilienssiä.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ketjut ovat tyypillisesti pitkiä, usein vuosien mittaisia ja perustuvat vuorovaikutukseen eri toimijoiden kanssa. Lisäksi polku vaikuttavuuteen on harvoin aukoton: ajan kuluessa usein tapahtuu monia ulkopuolisia asioita, jotka joko edistävät tai vaikeuttavat prosessia. Tämä tekee vaikuttavuuden arvioinnista ja todentamisesta vaikeaa.

Usein vaikuttavuuden raportoinnissa painottuvatkin toiminnan panokset ja tuotokset. Laurea-ammattikorkeakoulun yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja vuorovaikutuksen raporttien tarkastelu vahvistaa johtopäätöstä: vaikuttavuuden kuvaaminen on vaikeaa ja edellyttää niin pitkän aikavälin tarkastelua, että vuosittain tehtävässä tarkastelussa siihen ei yleensä päästä.

Siirtymä kohti kestävyyttä ja yhteiskunnan viheliäisten ongelmien ratkaisua

Korkeakoulutuksen vaikuttavuutta koskevassa keskustelussa on löydetty uusia painopisteitä osana laajempaa tietoisuutta kestävyyden ongelmista. Vaikuttavuustarkastelussa on jo pitkään tehty töitä sen eteen, että löydettäisiin keinoja, joilla voidaan luoda positiivisia pitkäkestoisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Kansainvälisesti laajasti näkyvyyttä saanut toimenpide liittyy korkeakoulutuksen vertailuun eli ns. rankingiin. Korkeakoulurankingeista tunnettu Times Higher Education (THE) käynnisti korkeakoulujen vaikuttavuusseurannan ja -vertailun vuonna 2019 pohjautuen Agenda 2030:ssa kuvattuihin kestävän kehityksen tavoitteisiin (Times Higher Education 2025). Se on saanut kansainvälisesti laajaa näkyvyyttä ja mm. Suomessa Opetushallitus julkaisee suomalaisten korkeakoulujen rankingit (OPH 2025).

Vertailu tarkastelee korkeakoulun oman toiminnan jalanjäljen, eli korkeakoulun oman toiminnan kestävyyden lisäksi korkeakoulun yhteiskunnallista kädenjälkeä eli sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta suhteessa kestävän kehityksen tavoitteisiin. Yksinkertaistettuna jalanjäljellä tarkoitetaan organisaation aiheuttamaa kestävyyskuormitusta, kädenjäljellä taas sen positiivista vaikuttamista kestävyyden haasteisiin.

Agenda 2030:n tavoitteena on kuvata maailmaa kuormittavien ongelmien ja puutteiden torjumiseksi vaadittavia toimenpiteitä (YK 2025). Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet näyttäytyvät korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta merkityksellisinä kahdesta syystä: yhtäältä koulutus on keskeisessä roolissa elintason ja hyvinvoinnin parantamisessa. Korkeakoulujen tulisi osallistua kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen omalla toiminnallaan esimerkkiä näyttäen. Toisaalta kestävän kehityksen tavoitteet kattavat valtaosan globaaleista haasteista. Näin niitä voi pitää laajasti hyväksyttynä tapana kuvata asioita, joita yhteiskunnallisella vaikuttavuudella tavoitellaan.

Kestävän kehityksen tavoitteiden tausta ei tietenkään ole korkeakoulutuksen vaikuttavuuden seurannassa, vaan globaaleissa ongelmissa. Kun kuitenkin korkeakoulutuksen vaikuttavuudella on peräänkuulutettu yhteiskunnan vaikeiden ongelmien ratkaisuja, päällekkäisyyttä on helposti tunnistettavissa. Kestävän kehityksen tavoitteet kuvaavat yhteiskunnallisten haasteiden kenttää laajasti ja korkeakoulun vaikuttavuus on verrattain helppo sijoittaa niihin.

Etenkin yliopistoja vertailevia kansainvälisiä rankingeja on julkaistu jo vuosikymmeniä. Niiden lähtökohdat ovat perinteisesti olleet lähinnä markkinoinnilliset. Pääasiallisena tavoitteena on ollut tuoda esiin korkeakoulun saavutuksia hakijoiden ja sidosryhmien kiinnostuksen herättämiseksi. Suurin osa vertailuista keskittyy julkaisuihin ja opetukseen, mutta jättää yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ulkopuolelle (De la Poza, Merello, Barberá & Celani 2021).

Korkeakoulun akateeminen maine ei kuitenkaan välttämättä osoita yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tästä syystä THE Impact Rankings näyttäytyy kiinnostavana välineenä: se ottaa huomioon korkeakoulun panosten ja tuotosten ohella myös yhteiskunnalliset vaikutukset, kuten yhteistyön muiden toimijoiden kanssa sekä ohjelmat, toimenpiteet ja suositukset, joilla korkeakoulu vaikuttaa ympäristöönsä.

Vertailun pohjana oleva mittaristo on vielä uusi, mutta sekundääriaineistojen perusteella eniten kestävän kehityksen näyttöjä keränneet korkeakoulut näyttäisivät menestyvän parhaiten vertailussa (De la Poza ym. 2021). Näin ollen mittaristo näyttäisi toimivan kestävyyden arvioinnissa. Toisaalta, koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus on vain yksi osa mittaristoa, sijoittuminen vertailussa ei suoraan kerro korkeakoulun onnistumisesta juuri yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suhteen: tulokset heijastavat aina kokonaisuutta, joka sisältää myös tutkimustoiminnan, opetuksen, operatiivisen toiminnan sekä hallinnon arvioinnin.

Kohti kestävyyspohjaista vaikuttavuusseurantaa

Korkeakoulutuksen kansainvälisellä kentällä kiinnostus kestävän kehityksen tavoitteiden seuraamiseksi näyttää lisääntyvän. Koska Agenda 2030 kuvaa yhteiskunnan viheliäisiä ongelmia, tarkastelu avaa myös uudenlaisen tavan lähestyä korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tästä näkökulmasta THE Impact Rankings näyttäytyy kiinnostavana mahdollisuutena. Keskeisenä erona kestävyysraportointiin ja jalanjälkiraportointiin verrattuna on sen tuoma yhteiskunnallinen ulottuvuus ja kädenjälki, jolla kuvataan korkeakoulun vaikutuksia toimintaympäristöön. Lähestymistapa sopii myös Laurea-ammattikorkeakoulun Eurooppa-yliopistokonsortion Pioneerin näkökulmasta, sillä sen lähtökohtana ovat Agenda 2030:ssa tunnistetut yhteiskunnalliset haasteet.

Vertailu tarjoaa uudenlaisen tavan jäsentää korkeakoulun yhteiskunnallista vaikuttavuutta laajasti hyväksytyn tarkastelutavan osana. Samalla se voi toimia keinona nostaa yksittäisen korkeakoulun kansainvälisen kunnianhimon tasoa. Kansainväliseen vertailuun osallistuminen tekee oman suorituskyvyn ja parannuskohteet näkyviksi.

Kestävän kehityksen näkökulmat tuovat mielenkiintoisen kehikon vaikuttavuuden pitkän aikavälin tarkasteluihin. Yhteismitallinen tapa dokumentoida vaikuttavuuden tekoja, tuloksia ja ketjuja voisi toimia mahdollisuutena pidentää tarkastelun aikaväliä. Näin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tarkastelu Laureassakin voisi rikastua panosten ja tuotosten ohella myös vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkastelulla.

Lähteet

• De la Poza, E., Merello, P., Barberá, A. & Celani, A. 2021. Universities’ Reporting on SDGs: Using THE Impact Rankings to Model and Measure Their Contribution to Sustainability. Sustainability 2021, 13: 2038.
• Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Tykkyläinen, S. 2018. Vaikuttavuuden askelmerkit. Työkaluja ja esimerkkejä palveluntuottajille. Sitran selvityksiä 130. Helsinki: Sitra
• Kainulainen, S., Pistor, P., Celmer, M., Cooke, C., Vataja, K., Mustonen, K. & Kajaste, M. 2016. Audit of Laurea University of Applied Sciences. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 30:2016
• Laurea 2017. Laurean yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja vuorovaikutus. Viitattu 12.3.2025. https://indd.adobe.com/view/24a7c47a-1bc4-43ee-992e-1d5f7694dc9e
• OPH 2025. Finnish Universities reaching Top 30 in THE Impact Rankings 2024. Viitattu 19.3.2025. https://www.studyinfinland.fi/news-events/finnish-universities-reaching-top-30-impact-rankings-2024
• Times Higher Education 2025. Impact Rankings Methodology 2024 Version 1.0. Viitattu 19.3.2025. https://www.timeshighereducation.com/world-university-rankings/impact-rankings-2024-methodology
• YK 2025. The Sustainable Development Agenda. Viitattu 19.3.2025. https://www.un.org/sustainabledevelopment/development-agenda/