Korona haastoi opiskelijapalvelut palvelumuotoiluun – Opiskeluhyvinvointiin ja tuen tarpeeseen perustuvat opiskelijaprofiilit palveluiden kehittämisen tueksi

Teksti | Maija Hansen , Anna Nykänen

Jotta tiedetään, millaisia tuen tarpeita opiskelijoilla on, tarvitaan ensisijaisesti ymmärrystä opiskelijoiden tilanteesta sekä arjen pulmista, jotka estävät tai hidastavat opintoja. Tätä varten tarvitaan palvelumuotoilua ja sen työkaluja. Yksi palvelumuotoilun työkaluista on asiakasprofiilien luominen (Tuulaniemi 2003, 154–156). Tässä artikkelissa kerromme Laurean OMA OTE -hankkeen aikana kuvatuista asiakasprofiileista, jotka tukevat opiskeluhyvinvointia sekä opintojen etenemistä tukevan palvelujärjestelmämme kehittämistä koronan haastamana. Profiilien avulla voidaan tarkastella opiskelijaa palveluiden käyttäjänä. Profiileja voidaan käyttää palveluiden tarpeen ja kohdentamisen arvioinnissa, palvelupolkujen rakentamisessa sekä tuomassa opiskelijan kokemusta ja ääntä kuuluviin (ks. Tuulaniemi 2003).

Uusien palveluiden ja vanhojen kehittämisen avuksi tilannekuva opiskelijoiden tarpeesta

kuvituskuva.
Kuvaaja Thirdman palvelusta Pexels

Koronan pakottamana opiskelijat joutuivat siirtymään etäopiskeluun. Sillä oli vaikutuksia sekä opintojen etenemiseen, opiskelumotivaatioon, jaksamiseen sekä mielen hyvinvointiin (Laurea 2021a ja 2021 b). Laureassa haluttiin vastata muutoksen tuomiin haasteisiin kehittämällä opiskelijoiden hyvinvointipalveluita.

Opiskelijoiden kokemuksia ja toiveita saatiin kerättyä kyselyistä, työpajoista ja haastatteluista. Tästä datasta koostettiin kehittämistyön tueksi opiskelijaprofiilit. Palvelumuotoilussa asiakasprofiilit ovat tiivistettyjä löydöksiä tarkasteltujen kohderyhmien olennaisista ominaisuuksista ja käyttäytymismalleista (Tuulaniemi 2003). Kootusta datasta häivytettiin yksittäisten vastaajien tunnistamisen riskit mm. yhdistämällä ja teemoittelemalla dataa ja tekemällä tiivistyksistä yleistyksiä. Kootusta datasta havaittiin tiettyjä samankaltaisuuksia tai periaatteita, jotka yhdistävät samanhenkisten ryhmien tarpeita, toiveita ja haasteita. Profiileja rikastettiin myös Laurean tuki- ja ohjauspalveluissa työskentelevien havainnoilla. Opiskelijaprofiilit antoivat kohderyhmälle äänen ja kasvot, ja auttoivat tunnistamaan kohdennetusti ratkaistavia haasteita.

Aineistosta tunnistettiin neljä erilaista käyttäytymis- ja tarveperusteista profiilia. Profiilit jakautuvat kevyimmästä tuen tarpeesta ja vähän opiskeluhyvinvointipalveluita käyttävästä vaativampaan tuen ja ohjauksen tarpeeseen. On tärkeä myös ymmärtää, että tuotetut profiilit ovat ominaisuuksiltaan aikaan sidottuja liikkuvia profiileja. Henkilöä ei voida kategorisoida tiettyyn profiilin pysyvästi kuuluvaksi.

Profiili 1: Itseohjautuva ja pärjäävä

Varovaisen arviomme mukaan tähän profiilin sijoittuu noin 10 prosenttia opiskelijoista. Profiilin mukainen opiskelija on ensisijaisesti yksilö- ja opiskeluorientoitunut. Hän on aktiivinen etsijä ja kysyjä. Hän kaipaa opettajatuutorilta vahvistusta, että hyvin menee ja kaikki tarvittava on tehty. Tähän profiiliin kuuluvat ovat myös tyypillisesti selvillä ryhmän ilmapiiristä ja akuuteista kysymyksistä. He ovat myös oman opiskeluryhmän tsemppareita, WhatsUp -ryhmien hallinnoijia ja ryhmän puolesta kysyjiä sekä viestin viejiä. Profiiliin lukeutuvat eivät juurikaan kaipaa opiskeluhyvinvointiapalveluita. Toisaalta he kaipaavat kannustusta, vaikka kaikki opinnoissa sujuisi hyvin. Opiskelukaverien kanssa voi jutella myös etänä.

Itseohjautuvan ja pärjäävän opiskelijan opiskeluhyvinvointia ja opintoja edistää, kun opiskelija saa itse säädellä ajanhallintaansa. Korona on jopa tukenut tätä entisestään, kun työn, muun elämän ja opiskelun yhteensovittaminen on helpottunut matkustustarpeen vähettyä etäopiskelun takia. Profiiliin siis kuuluu sekä opiskelijoita, jotka ovat valinneet verkko- tai monimuoto-opinnot alkuperinkin, mutta myös päiväkoulutuksen opiskelijoita, jotka ovatkin kokeneet etäopiskelun tuomia hyötyjä.

Osa tähän profiiliin kuuluvista opiskelijoista ei toisaalta kaipaa aktiivista vuorovaikutusta. Hänen sanojensa mukaan “Minulle työ ja omat jo olemassa olevat sosiaaliset piirit ovat tärkeämpiä hyvinvoinnin lähteitä kuin opiskelu ja opiskeluyhteisö.”  Introvertit kokevat luennot helpoiksi osallistua kotisohvalta. Vaikka itseohjautuvuus on osin haastavaa, opiskelija on onnistunut aikatauluttamaan opiskelua ja rytmittämään päiväänsä.

Itseohjautuvalle ja pärjäävälle opiskelijalle yksi stressin aihe onkin normaaliin paluu. Hänelle toimiva opiskelutapa uhkaa muuttua, eikä päiväopintoihin ilmoittautuneen opiskelu enää onnistukaan etänä. Haasteita aiheuttaa myös työn ja perheen tarvitseman ajan kilpailu opiskeluajasta. Toisinaan opiskelija kokee jäävänsä aika yksin opintojensa kanssa.

Tämän profiilin mukainen opiskelija pärjää kevyellä tuella. Pääasiallisesti kysymykset liittyvät opintoihin.

Profiili 2: Oppiminen on etänä kärsinyt ja opiskelija tarvitsee pientä lisätsemppausta

Profiilin mukaisella opiskelijalla opinnot etenevät ja hän on opiskeluorientoitunut, mutta hän ei ole tyytyväinen opiskeluun ja voi olla jumissa opintojensa kanssa. Tällaisten opiskelijoiden määrä näyttäisi kasvaneen Korona-aikana. Haasteena on, että oppiminen on koettu heikompana ja opiskeluolosuhteet ovat laskeneet motivaatiota, vaikka halu oppia on kova. Opiskelu on koettu yksinäiseksi puurtamiseksi, mikä koettelee psyykettä. Tämän profiilin opiskelija voi jäädä ohjaajalta huomaamatta, jos opiskelija purnaa epäkohdista yksin tai muiden opiskelijoiden. Vaihtoehtoisesti opiskelija voi tuoda epäkohdat selkeästi esille.

Ryhmäytymisen epäonnistuminen ja opiskelukavereiden vähäisyys etäopiskelun takia aiheuttaa omat ongelmansa. Avun pyytäminen on tälle opiskelijaprofiilille vaikeampaa, ja epäselvä viestintä aiheuttaa herkästi ongelmia. Opiskeluryhmä ja ystävyyssuhteet ovat opiskelua tukevia voimavaroja. Ajatusten vaihto muiden kanssa olisi mielekästä, ja sen puute johtaa siihen, että opiskelukokemus koetaan vajaaksi. Opiskelijalla voi olla tunne, että muilla menee itseä paremmin, vaikka tosiasiassa samanlaiset kokemukset ovat yleisiä etäajan muutosten takia.

Tällaiset opiskelijat pärjäisivät nykyistä paremmin pienellä lisätuella, ja he hyötyvät selkeistä lisäohjeista ja selkeästä viestinnästä. Opiskelija kaipaa palautetta opinnoistaan ja opettajilta ohjausta. Myös uraohjaus ja tuki opintojen valinnassa auttaisi opiskelijaa eteenpäin. Jotta hän saisi ohjausta oikeisiin asioihin ja oikeilta tahoilta, on tärkeää tunnistaa ongelmien juurisyyt. Etäopiskelu on vahvistanut pakosti itseohjautuvuutta – tämän kanssa opiskelija on joutunut kipuilemaan. Tilanteen hyväksyvä joustava asenne vie opiskelijaa eteenpäin. Opiskelija pääseekin pitkälle, kun hänen voimavarojaan ja minäpystyvyyden tunnettaan edelleen vahvistetaan. Motivaatiota voitaisiin tukea esimerkiksi vertaistukea lisäämällä, pienillä kilpailuilla, opintojen pelillistämisellä sekä maaliviivoja asettamalla.

Opintojen etenemistä ja opiskeluhyvinvointia tukisi myös opiskeluympäristön muutos opintoja tukevampaan suuntaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi oman työpisteen tuunaaminen siten, että vapaa-ajan ja opiskelun rajaa saisi vahvistettua.

Profiili 3: Opinnot takkuavat

Tämän profiilin opiskelijoilla on jäänyt opintojaksoja kesken, koska motivaation ja ajanhallinnan kanssa on ongelmia. Haasteet korostuvat yksin kotona. Opiskelun ja vapaa-ajan raja hämärtyvät molempiin suuntiin. Yleisesti opintojen tai päivän askareiden aloittaminen on vaikeaa ja opiskelija tarvitsisikin neuvoja ja ohjausta, miten edetä. Muilta opiskelijoilta saatu vertaistuki olisi tärkeää. Hän toivoisi, että kampuksella olisi helposti saavutettavissa asiantuntija, jonka kanssa keskustella – toisaalta hän ei jaksaisi matkustaa paikanpäälle. Valmis lukujärjestys, aikataulutettu opetus ja konkreettiset askelmerkit tiettyyn pisteeseen asti auttaisivat arjessa, sillä ne tuovat rytmiä päivään. Pitkiin opetussessioihin ja päiviin keskittyminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Keskittyminen ylipäätään vaatii ponnistelua.

Opintojen järjestelyn kannalta oman ryhmän tuki ja aitojen ystävien saaminen on tärkeää ajatusten vaihtamiseksi. Yksin kotona nämä keskustelumahdollisuudet puuttuvat. Opiskelijan tuskaa lisää se, että opettajaankaan ei saa kovin helposti yhteyttä etänä silloin kun tarvitsisi.

Tuen tarve opintojen etenemiseksi ja jaksamisen tueksi on profiilin mukaisen opiskelijan ajatuksissa usein läsnä. Opiskelijan tarve olisi, että hänestä pidettäisiin kiinni, kuljettaisiin tovi rinnalla, katsottaisiin tilanne ja viitoitettaisiin askeleet eteenpäin. Näin ollen hänen ohjaukseensa tulisi varata aikaa enemmän kuin edeltävään profiileihin kuuluvien kohdalla. Erilaiset palvelut kuten opinto-ohjaus opintojen räätälöimiseksi, opintopsykologin ja erityisopettajan vastaanotto sekä YTHS vastaavat osaltaan tarpeeseen. Tärkeintä olisi kuitenkin, että oma opettajatuutori seuraisi ja ohjaisi opiskelijaa säännöllisesti. Näissä yksilöllisissä ohjauksissa erityisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa.

Opiskelijan voi tunnistaa erilaisista kognitiiviseen toimintaan tai hyvinvointiin liittyvistä haasteista. Myös kielitaito voi olla puutteellinen. Ryhmätöissä muilta jäseniltä voi tulla palautetta, että opiskelija ei tee osuuttaan. Tämä on yksi syy, miksi opiskelijan itsetunto on alentunut, ja hän kokee olevansa ”riippakivi” ja yhteiskunnan resurssien haaskaaja. Opiskelijasta voi näin tulla alisuoriutuja. Opiskelijan potentiaalin esiin saamiseen ja oppimisen tukemiseen tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja.

Profiili 4: En jaksa opiskella

Tämän profiilin opiskelija tarvitsee kohtaavaa moniammatillista ohjauspalvelua, ja ohjausta muihin palveluihin. Hän tarvitsee vahvaa tukea jaksamiseen. Henkilöstöllä tulee olla osaamista ohjata opiskelija eteenpäin tarvittavan tuen piiriin, kuten esimerkiksi oppimiseen liittyvien pulmien selvittämiseen, opintososiaalisten tukien selvittelyyn, kuntoutukseen ja terapiaan. Tämän tuen merkitys on erityisen suuri kansainvälisille opiskelijoille. Opiskelijan kokemus on kuitenkin, että tuen saamisen ja jatkumisen taakka lankeaa liiaksi hänelle, ja voimavarat eivät riitä asioiden selvittelyyn. Palveluiden välinen parempi yhteistyö ratkaisisi tätä ongelmaa. Asioiden etenemättömyys ja joustamattomuus opiskelijan tilanteessa aiheuttavat ärtymystä palveluntarjoajaa kohtaan.

Yhteistä analyysia ohjaajan kanssa tarvitaan siitä, mitkä rakenteet opiskelijan elämässä tukevat häntä ja mikä opiskelijaa motivoi ja mikä antaa hänelle virtaa. Opiskelijan eduksi voi olla myös uraohjaus sen pohtimiseksi, onko alavalinta oikea. Yhdessä voi olla myös joissain tapauksissa tarpeen pysähtyä sen kysymyksen äärelle, olisiko opinnoissa tarpeen ottaa tauko ja keskittyä hoitamaan itseään tai tekemään jotain muuta. Ensin pitää saada toimintakyky kuntoon ennen kuin jaksaa opiskella.

Voimavaroja voi löytyä siitä, että opiskelija voi enemmän käytännön kokemuksen kautta oppiva ja loistaa harjoitteluissa. Harjoittelu voikin olla opiskelijalle tarvittava käännekohta kohti kokemusta, että hän tuleekin selviytymään ja että hänellä on tarvittavaa asiantuntijuutta ja osaamista.

Tuntuma on, että tämän profiilin mukaisten opiskelijoiden määrä on koronapandemian myötä myös kasvanut. Korona on yksi sellainen kriisi, joka voi ajaa opiskelijan kuvattuun tilanteeseen. Tilanne on kuormittanut mieltä tai laukaissut mielenterveysongelmia. Etäopiskelu on pahentanut vielä tilannetta. Energiaa menee enemmän ongelmien, kuten yksinäisyyden pohdintaan, kuin opiskeluun. Tietoisuus omista ongelmista on vahva, ja harkinnassa on opiskelun keskeytys tai välivuosi koronan takia. Etsivällä työllä voimme korkeakoulussakin yrittää auttaa opiskelijaa tarttumaan tilanteensa vakavuuteen.

Lopuksi

Edellä kuvattujen profiilien ominaisuudet ovat siis aikaan ja tilanteeseen sidottuja. Palveluita kohdennettaessa ja kehitettäessä tulee jatkossa miettiä, miten voisimme tukea sitä, että opiskelijan tuen tarve muuttuisi siten, että hän pärjäisi jatkossa kevyemmällä tuella. Tässä avainasemassa näyttää olevan yhteisön tuki.

Haastavin ryhmä tuettavaksi on ”en jaksa opiskella” -profiilin opiskelijat. Ennakoivalla työotteella voimme tukea sitä, että opiskelija ei päätyisi tähän tilanteeseen.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022022821029

Jaa sivu