Kuluvan vuoden rehtorin blogikirjoituksissa olen lukuisia kertoja käsitellyt korkeakoulun strategiaprosessin eri vaiheita, kun käynnistimme Laurea-ammattikorkeakoulussa strategian uudistamistyön vuoden alussa. Käynnistin blogikirjoitusten sarjan tammikuussa (24.1.2023) blogikirjoituksella: Korkeakoulun kehityssuunnat. Vaihtoehtoja kehityssuunniksi ja painopistealueiksi on riittämiin ja niitä voisi ajatella olevan jopa liikaakin. Korkeakoulun on välttämättä tehtävä valintoja. Odotuksia korkeakoulun valinnoiksi myös riittää ja vähiten niitä ei toki oikeutetustikin kohdisteta korkeakouluihin valtion suunnasta, sillä se pääosin rahoittaa korkeakoulujen toiminnan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että korkeakoululla ei olisi riittävää autonomiaa ja sijaa strategisiin valintoihin.

Elokuun lopulla rehtorin blogikirjoituksessa (Hallitusohjelma uudistaa korkeakoulutusta ja ohjaa korkeakoulun strategiatyötä, 29.8.2023) syvennyin näihin odotuksiin, joita kohdistuu korkeakouluihin erityisesti Suomen uuden hallitusohjelman myötä. Siinä totesin, että ei olisi parempaa hetkeä syventyä korkeakoulun vaikuttavuuden lisäämiseen strategiaprosessissa, kun uusi hallitusohjelma kirittää korkeakoulua uudistamaan strategiaansa ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin rakentuminen konkretisoi hallitusohjelmatavoitteiden toteutumista. Vaikka ne eivät ainakaan kaikilta osin suoraan muovaudu korkeakoulun kriittisiksi muutostarpeiksi ja strategisiksi valinnoiksi, ne luovat reunaehtoja tunnistettaville kehityssuunnille.

Kun pohdin korkeakoulumme nykyistä eli kesäkuussa 2019 vahvistettua Laurea 2030 -strategiaa ja sen onnistuneisuutta, arvioin sen huomattavasti kehittyneemmäksi kuin korkeakoulun edellisen strategian, joka ulottui vuoteen 2025. Laurea 2030 -strategiassa asetettiin korkeakoululle viisi kriittistä muutostarvetta strategisiksi tavoitteiksi. Näihin muutostarpeisiin vastaamiseksi rakennettiin korkeakoulun muutoshankkeet, mikä osoittautui tulokselliseksi ratkaisuksi. Keväällä rehtorin blogikirjoituksessani (Kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kasvu tukee alueen elinvoiman ja osaamisen kehittämistä ammatillisessa korkeakoulutuksessa, 16.5.2023) käsittelin erityisesti tuloskehitystä viidennessä kriittisessä muutostarpeessa:

1. Osaamisperusteisuuden, oppimisen laadun ja opintotehokkuuden vahvistaminen tutkintoon johtavassa koulutuksessa.
2. Muun kuin tutkintoon johtavan koulutuksen lisääminen vastaamaan yhteiskunnan jatkuvan oppimisen haasteeseen.
3. Korkeatasoisten avointen digitaalisten opintojen lisääminen ja saatavuuden laajentaminen.
4. Strategisen alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen kumppaniverkoston laajentaminen ja syventäminen.
5. TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen.

Koska Laurea oli jo pidempään ollut ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osalta niin sanotusti kokoaan pienempi, oli TKI-toiminnan vaikuttavuuden ja kilpaillun rahoituksen kasvattaminen erityisen perusteltu strategisena tavoitteena. Viides kriittinen muutostarve ulkopuolisen tutkimusrahoituksen kasvattamiseksi on sittemmin toteutunut peräti yli odotusten, vaikka sekä johtaminen että työskentely strategisen tavoitteen toteutumiseksi on toki ollut määrätietoista. Vuonna 2022 Laurean saama ulkopuolinen tutkimusrahoitus (7,3 miljoonaa euroa) jakautui tutkimusohjelmien kesken seuraavasti: Yhtenäinen turvallisuus 1,4 M€ (20 %), Kestävä ja monipuolinen sosiaali- ja terveysala 2,7 M€ (36 %) sekä Palveluliiketoiminta ja kiertotalous 3,2 M€ (44 %). Kasvu on jatkunut edelleen tänä vuonna ja korkeakoulun ulkopuolinen tutkimusrahoitus tulee ylittämään 8 M€ tason vuonna 2023. Rehtorina en ole pelkästään myötäylpeä henkilöstöstämme TKI-toiminnan volyymin ja ulkopuolisen tutkimusrahoituksen voimakkaan kasvun takia vaan myös siitä, että samaan aikaan korkeakouluyhteisössä on kyetty kehittämään toiminnan laatua. Laurean TKI-toiminta palkittiin Recognised by EFQM -tunnustuksella Suomen Laatupäivässä marraskuussa 2022.

Kun viime viikolla oli tilaisuus käydä keskustelua yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen ja korkeakoulun johtoryhmän jäsenten kanssa näiden kriittisten muutostarpeiden toteutumisesta sekä vuonna 2019 strategiassa asetettujen strategisten valintojen osuvuudesta ja kestävyydestä, oli keskeinen johtopäätökseni, että kriittiset muutostarpeet ohjaavat tehokkaasti korkeakoulun kehittymistä. Nyt käynnissä olevassa strategiaprosessissa olisi erityisen tärkeää tunnistaa riittävän huolellisesti nämä kriittiset muutostarpeet uudelleen, sillä ne todellakin ilahduttavasti myös toteutuvat ja ohjaavat aidosti korkeakoulun toimintaa ja tuloksia. Mitkä ne tulisi korkeakoulussamme tulevaisuudessa olla opiskelijoidemme, yhteiskunnan ja kansalaisten parhaaksi? Siitä kuulen mielelläni erilaisia näkemyksiä!