Nuorten talousosaamisen vahvistamiseen keskittynyt WorryEscape-hanke on lyhyehköstä toteutusajastaan huolimatta onnistunut monella mittarilla: talouspakopeli yhteiskehitettiin monialaisen tiimin toimesta vuodessa, testaajia löytyi jokaiselle versiolle ja nuorten talousosaamisen vahvistamiseen saatiin helposti käyttöön otettava työkalu. Tähän artikkeliin on koottu keskeiset tekijät, jotka mahdollistivat sujuvan kehitysprosessin ja onnistuneen lopputuloksen.

Uudenlainen lähestymistapa ajankohtaiseen aiheeseen

Suomessa tavoitellaan maailman parasta talousosaamista vuoteen 2030 mennessä (Oikeusministeriö 2024, 9). Kyse on ennen kaikkea siitä, että ihmiset tiedostavat talousosaamisen tärkeyden ja osaavat soveltaa taitojaan arjen rahankäytössä. Oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan nuorten talousosaaminen on melko hyvällä tasolla, mutta kokonaisuutena he jäävät aikuisväestöä jälkeen, ja osaaminen vaihtelee esimerkiksi koulutustason mukaan. (Wilska, Nyrhinen & Ranta 2024.) Takuusäätiön talousasiantuntijan Virpi Muilun mukaan (2025) monien nuorten rahatilanne on tällä hetkellä heikko, eivätkä tulot riitä kattamaan elämisen perustarpeita ja taloudellista puskuria on mahdotonta kerryttää.

Nuoret oppivat taloustaidoista kotona, koulussa ja sosiaalisen median kautta, ja oppimista tukevat erityisesti henkilökohtainen neuvonta, avoin rahapuhe ja käytännön esimerkit. (Wilska, Nyrhinen & Ranta 2024.) Perinteisestä opetuksesta erottuva tapa asioiden käsittelyyn ovat pedagogiset pakopelit, joissa voidaan yhdistää tarinallisuus, monipuoliset tehtävät, luova ongelmanratkaisu, nuorten arkea koskettavat teemat ja tilanteet sekä pelillisyys. Pakopelit toimivat myös kulttuurisessa nuorisotyössä, jossa ne nähdään paitsi merkittävänä osana nuorisokulttuuria, myös itse työn mahdollisuutena ja resurssina eli käytännön työkaluna ja keinona käsitellä eri asioita nuorten kanssa (Hernesniemi & Huttunen 2014, 82–83.)

Talousosaaminen on nykypäivän perustaito, jota kannattaa vahvistaa nuorille sopivalla ja innostavalla tavalla. WorryEscape-hankkeessa tätä teemaa lähestyttiin pelillisesti, mikä teki oppimisesta osallistavaa ja houkuttelevaa. Hankkeen keskeinen sisältö eli nuorten taloustaitojen vahvistaminen, loi perustan koko kehitys- ja toteutusprosessille. Tällaisen sisällön kehittäminen ja testaus edellytti tiivistä monialaista yhteistyötä ja suunnitelmallista työskentelyä hanketiimin kesken.

Monialainen asiantuntijatiimi

Moniammatillisuutta voidaan tarkastella ja määritellä yhteistoiminnan, dialogisuuden, moniäänisyyden, yhteisen tiedonmuodostuksen ja diversiteetin eli monimuotoisuuden käsitteiden kautta (Mönkkönen, Kekoni & Pehkonen 2019). WorryEscape-hankkeen arki oli moniammatillista parhaimmillaan: tiimi työskenteli yhdessä yhteisen tavoitteen eteen, keskusteli avoimesti ja toi pöytään erilaisia näkökulmia ja osaamista. Yhteisen tiedon rakentaminen ja monimuotoinen ajattelu veivät kehittämistyötä eteenpäin.

WorryEscape -hanketiimissä on ollut mukana eri alojen asiantuntijoita, joista jokainen on tuonut hankkeeseen ja pelin kehitystyöhön oman osaamisensa. Näkökulmia ja tietotaitoa on ollut muun muassa sosiaalialalta, nuorisotyöstä, opetuksesta, kotitaloudesta, talousasioista, viestinnästä, tutkimuksesta, projektinhallinnasta, saavutettavuudesta ja tietenkin tärkeimpänä pakopeleistä ja pelillisyydestä. Hanketiimi kasattiin hankehakemusvaiheessa mukana olleista tekijöistä, erikseen hankkeeseen palkatuista uusista osaajista ja muun erityisosaamisen vuoksi sopivista asiantuntijoista.

Pelkkä asiantuntijuus ei kuitenkaan riitä. Tarvitaan halua ja taitoa toimia yhdessä kohti yhteistä päämäärää sekä yhteisen kielen ja työskentelyrytmin löytämistä. Olennaista on myös kyky sietää keskeneräisyyttä ja tietynlaista epämääräisyyttä sekä rohkeutta hypätä hieman tuntemattoman asian pariin. Huumori ja luottamus ovat myös tärkeitä hanketiimin yhteen liimaajia ja auttoivat kantamaan hanketta myös tiukoissa kohdissa. Kun jokainen tietää tehtävänsä tiimissä ja hankkeen edistämisessä, soljuu hanke osittain kuin itsestään. Tällaisen ilmapiirin syntyminen mahdollistuu muun muassa selkeillä rakenteilla ja pelisäännöillä sekä säännöllisellä keskustelulla tiimin toiminnasta, tavoitteista ja onnistumisista. Myös yksilön omilla ominaisuuksilla ja taidoilla on suuri merkitys, samoin kuin hanketiimin vetäjän tuella ja esimerkillä.

Jatkuva opiskelijayhteistyö

Yhteiskehittäminen on yksi innovoinnin toteuttamistapa. Se ei ole yksittäinen menetelmä, vaan kahdensuuntainen toimintatapa, jossa kehitetään yhdessä jotakin uutta ja kaikki osapuolet oppivat. Yhteiskehittäminen on luovaa ja osallistavaa, keskustelevaa ja energisoivaa työpajatyöskentelyä. Se tuo myös esille piileviä tarpeita ja mahdollistaa syvällisen asiakasymmärryksen rakentamisen. (Keränen 2022a, 2022b.)

Monialaisuus ja yhteiskehittäminen ulottui WorryEscape-hankkeessa myös opiskelijayhteistyöhön. Hankkeen integroiminen niin sosiaalialan kuin kotitalouden opintojaksoihin oli tärkeä tekijä pelin kehityksen ja testauksen kannalta. Opiskelijoita osallistettiin systemaattisesti niin pelin ideointiin ja kehittämiseen kuin eri versioiden testaukseen. Opiskelijat eivät olleet vain lopputuotoksen kokeilijoita, vaan tärkeitä teemojen, tarinan ja tehtävien kehittäjiä, kuten myös muun materiaalin tuottajia ja viestinnän sekä markkinoinnin edistäjiä.

Pelin kehitys olikin aitoa yhteiskehittämistä ja testauksien kautta saatiin jokaiseen pelin kehitysversioon aina uutta näkökulmaa ja rehellistä palautetta suoraan pelin lopulliselta käyttäjäryhmältä. Suuri opiskelijatestaajien joukko toimi ikään kuin omana pelilaboratoriona hankkeelle. Pelin eri kehitysversioita testasi hankkeen aikana yhteensä yli 300 sosionomi- ja kotitalousopettajaopiskelijaa sekä pienempi joukko muiden alojen opiskelijoita. Testaajat rekrytoitiin mukaan erilaisten opintojaksoyhteistöiden kautta. Opiskelijoiden osallistamisesta tässä hankkeessa on kirjoitettu erillinen artikkeli (ks. Honkonen, Pirinen & Hakamäki 2025).

Tiivis työelämäyhteistyö

Hanketiimin ja opiskelijoiden lisäksi pelin testaukseen osallistui laaja ammattilaisten joukko muun muassa nuorisotyön, peruskoulun opettajien ja talousasioiden parista. Heiltä saatiin arvokasta palautetta ja hyviä kehitysideoita pelin sisältöön ja toteutukseen sekä käytännön kokemuksia siitä, miten peli toimisi erilaisten ryhmien kanssa ja erilaisissa ympäristöissä. Työelämäkumppaneilta saatiin myös vinkkejä valmiin pelin levittämiseksi.

Työelämäkumppaneilta saatu kannustus motivoi jatkamaan pelin kehittämistä ja loi positiivista energiaa koko hanketiimiin. Palaute ja kannustus olivat meille tärkeitä, koska haluamme, että pelin löytävät ja ottavat käyttöön oikeat kohderyhmät ja että he näkevät pelin mahdollisuudet omassa työssään. Hankkeen ja työelämän tiivis yhteistyö on nähdäkseni tehnyt pelistä sellaisen, jota voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa nuorisotyön palveluissa ja opetuksen puolella.

Jatkuva kehittäminen ja hyvä aikataulutus

Pakopeli ei syntynyt kerralla. Valmis peli on käynyt läpi yhteensä seitsemän kehitys-testaus-sykliä (kuva 1). Jokaista peliversiota muokattiin saadun palautteen ja testauskokemusten perusteella. Iteratiivinen, jatkuva kehittäminen teki lopputuloksesta hiotun ja erilaisissa tilanteissa toimivan pelin.

Kuva 1. Talouspakopelin kehityskulku ideasta valmiiksi peliksi (kuva: Anniina Honkonen 2025).

Jatkuva kehitystyö ja testauksien toteutus vaati myös hyvää aikataulutusta ja saumatonta yhteistyötä hanketiimin kesken. Peliversioiden suunnitelmallinen ajoitus varmisti sen, että hanke eteni rytmikkäästi ja että jokaiselle peliversiolle saatiin aina riittävä määrä testaajia. Eri opintojaksojen ja kurssien sekä ulkopuolisten testaajien integrointi vaatii oman suunnittelunsa ja toisaalta joustavuutensa, sillä kehitystyön aikataulutus muokkaantui pitkälti sovittujen testauskertojen aikataulun mukaan. Hankkeen alussa ei tiedetty, montako eri versiota pelistä tulee tai missä kohdin testaukset tehdään, vaan toteutus eli tietyllä tavalla testauskerrasta toiseen. Pelin kehitysvastuu oli pääosin yhdellä henkilöllä, testaus ja palautteen keruu kolmella, näin saatiin vastuuta jaettua tasaisemmin. Uusien versioiden kehitys ja testaus pitivät myös hanketiimin hyvällä tavalla vireessä ja motivoituneena – aina mentiin eteenpäin.

Aktiivinen viestintä

Hankeviestintää ei ole koskaan liikaa. Hankkeesta ja pelistä voi kertoa hyvin monella tavalla ja eri näkökulmista, eri kanavissa ja eri kohderyhmille. Aina löytyy uusi ryhmä, jolle peli on tuntematon. Viestinnän tavoitteena oli paitsi kertoa pelistä ja sen vaiheista sekä käyttömahdollisuuksista, myös nostaa esiin nuorten talousosaamisen tärkeyttä sekä madaltaa kynnystä raha-asioista puhumiseen pelillisyyden avulla.

Hanke-esittelyt ja pelin testaukset niin opiskelijoille kuin työelämän edustajille olivat tärkeä ja iso osa hanketyötä. Sen lisäksi hankkeessa on tehty somejulkaisuja ja kirjoitettu artikkeleita ja blogitekstejä eri alustoille ja eri kohderyhmille, esimerkiksi eri alojen opettajille sekä sosiaalialan ja nuorisotyön ammattilaisille. Valmiista pelistä tuotettiin myös markkinointivideo ja pidettiin kaksi pakopeliwebinaaria. Hanke osallistui myös aktiivisesti erilaisiin tapahtumiin ja hanketiimi vei tietoa eteenpäin myös omien koulutusorganisaatioidensa sisällä. Myös opiskelijat toimivat viestinviejinä omina viiteryhmissään testatessaan peliä itse tai esitellessään sitä työelämälle.

Useamman tekijän ja jatkuvien kehityssyklien hankkeessa täytyy olla aktiivista kommunikaatiota myös tiimin sisällä. Näin jokainen hanketiimin jäsen tietää missä mennään ja mitä kukakin tekee. Samalla varmistetaan, että saadaan kaikkien ideat kuuluviin.

Hanke on osiensa summa

WorryEscape -hanke on hieno esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun opiskelijat tuodaan kehitystyön ytimeen, monialainen asiantuntijatiimi puhaltaa yhteen hiileen ja työelämä toimii aktiivisena testausympäristönä. Hanke on todistanut, mikä merkitys on palautteella ja siihen reagoinnilla sekä aidosti monialaisella ideoinnilla, testauksella ja monipuolisella viestinnällä. Hanke on myös osoittanut, että itse pelin sisältö – nuorten talousosaamisen ja arjen päätöksenteon teemat – ja pelillinen toteutustapa toimivat vetovoimana, jotka motivoivat opiskelijoita ja asiantuntijoita osallistumaan ja jakamaan näkemyksiään monialaisesti.

Kuva 2. Hankkeen onnistumisen kuusi kulmakiveä (kuva: Anniina Honkonen 2025).

Hanke on monien tekijöiden ja osien summa (kuva 2). Tuloksena on oppimista ja oivalluksia sekä WorryEscape-talouspakopeli, joka tukee nuorten talousosaamisen vahvistamista. Näin hyvää lopputulosta ei olisi syntynyt ilman jaettua osaamista ja vahvaa yhteiskehittämisen kulttuuria.

Kirjoittajatiedot

Kirjoittaja toimi WorryEscape-hankkeen projektipäällikkönä. Hanke toteutettiin 1.8.2024-31.12.2025 Oikeusministeriön (nyk. Oikeuspalveluviraston) rahoituksella. Toteuttajina olivat Laurea-ammattikorkeakoulu (koordinaattori) ja Itä-Suomen yliopisto (osatoteuttaja). Ulkopuolisena asiantuntijana toimi Kilpailu- ja kuluttajavirasto.

Lähteet

• Hernesniemi, S. & Huttunen, T. 2014. Pelit nuorisotyössä ja ryhmätoiminnassa. Teoksessa Harviainen, J.T., Meriläinen, M. & Tossavainen, T. (toim.) 2014. Pelikasvattajan käsikirja. 2. painos. Tampere: Pelikasvattajien verkosto.
• Honkonen, A., Pirinen, A. & Hakamäki, H. 2025. Opiskelijoiden osallistaminen on hanketyöskentelyn rikkaus. UAS Journal 2/2025. Viitattu 2.12.2025.
• Keränen, K. 2022a. Mitä on yhteiskehittäminen? Video. PamuRobo-hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2025.
• Keränen, K. 2022b. Yhteiskehittämisen periaatteet. Video. PamuRobo-hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.12.2025.
• Muilu, V. 2025. Taloustaidot ovat avain taloudelliseen hyvinvointiin – Nuorten tilanne Takuusäätiön pienlainahakemuksissa. Blogiteksti 26.8.2025. Takuusäätiö. Viitattu 4.12.2025.
• Mönkkönen, K., Kekoni, T. & Pehkonen, A. (toim.) 2019. Moniammatillinen yhteistyö: vaikuttava vuorovaikutus sosiaali- ja terveysalalla. Verkkoaineisto. Tarvitsee tunnukset.
• Oikeusministeriö. 2024. Talousosaamisen strategian tavoitteet ja toteuttajat. Toimintasuunnitelma vuosille 2022–2026. Viitattu 3.12.2025.
• Wilska, T-A., Nyrhinen, J., & Ranta, M. 2024. Selvitys nuorten talousosaamisesta. Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2024:29. Viitattu 4.12.2025.