Kolmen pöydän ympärillä innostunut puheensorina täyttää ison kokoustilan 20 minuuttia kerrallaan, kunnes on aika vaihtaa pöytää. Lyhyeiden teema-alustusten jälkeen kolmen pöydän ympärille kokoontuneet ryhmät saivat keskusteltavakseen MUUVO muutosvoimaa osaamisesta -hankkeessa työstettyjä teemoja: jatkuva oppiminen, kestävä kehitys ja vastuullisuus sekä muutosjohtaminen pienten ja keskisuuren yritysten toiminnassa. Sidosryhmille ja hankkeessa mukana oleville yritysedustajille suunnattu Round table-keskustelutilaisuus järjestettiin 16.3.2023.

Kuhunkin teemaan pysähdyttiin lyhyeksi hetkeksi ja näin innostettiin miettimään uusia toimintatapoja, ajatuksia ja kehittämismahdollisuuksia.

Olisi voinut ihan hyvin keskustella näistä teemoista pidempäänkin, iltapäivän keskusteluihin osallistujat sanoittivat tunnelmiaan.

Jatkuvan oppimisen merkitykseen pk-yrityksissä johdatteli Tampereen yliopiston jatkuvan oppimisen professori Päivi Hökkä. Keskustelua jatkuvasta oppimisesta ja sen merkityksestä voidaan käydä monella eri tasolla: EU, kansallinen, yritykset, tiimit ja yksilö. Kun osaamisesta puhutaan, niin se liittyy usein osaamisen rakenteisiin. Silloin keskustelua käydään niiden tietojen ja taitojen kautta, joita pitäisi yleisesti osata tietyssä työtehtävässä. Kuitenkin nopeasti muuttuvassa maailmassa on oleellisempaa tarttua oppimista tukevan kulttuurin rakentamiseen niin, että osaamista kehitetään osaksi ammatillista identiteettiä. Jokaisessa työtehtävässä on tänä päivänä oltava valmis oppimaan uutta, jotta ammattitaito vastaa nopeasti muuttuvia vaatimuksia.

Jatkuvan oppimisen teeman pöytäkeskusteluissa työssäoppimisen merkitys nostettiin esille. Pohdittiin: Miten osaamisen kehittymistä voidaan tukea silloin, kun oppiminen tapahtuu työpaikalla? Entä miten osaamisen kehittymistä ja oppimista voidaan tunnistaa ja tunnustaa? Oppilaitoksilla olisi oleellinen tehtävä miettiä omaa rooliaan työssäoppimisen tukijana ja mahdollistajana. Yksilötasolla on myös tärkeää tunnistaa oppimisongelmat, jotka saattavat häiritä oppimisprosessia. Keskusteluissa nousivat esille myös ammatillisen ja osaamisidentiteetin erot ja, kumpi näistä on tärkeämpi.

Kestävän kehityksen työkalut yritystoiminnassa -teemaan johdattelivat lehtori Perttu Pohjonen Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja yritysvalmentaja Kari I. Mattila Laurea-ammattikorkeakoulusta. Alustusmateriaali sytytti rikasta ja avointa keskustelua vastuullisuuden ja kestävän kehityksen toimenpiteistä ja merkityksestä eri yrityksissä.

Pöydässä pohdittiin käsitteistön tulkintojen erilaisuutta ja sitä, että monissa yksin- ja mikroyrityksissä vastuullisuuden käsitteistöä tunnetaan huonosti. Työsuojelua koskevat asiat on laajimmin huomioitu yrityksissä. Konkreettisina vastuullisuuden esimerkkeinä yrityskentältä nostettiin aineettomien oikeuksien kunnioittaminen asiakasyrityksissä, työssä käytettävät materiaalit ja yrityksen työntekijöiden toiminta esimerkkinä vastuullisesta käyttäytymisestä jätteiden käsittelyssä.  Pohdinnoissa nostettiin esille myös vastuullisuusosaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen tavat kuten vastuullisuusosaamisen jakaminen yrityksissä. Miten osaaminen tunnistetaan ja tuodaan näkyväksi? Entä miten tuodaan esille vastuullisuusosaamisen tuoma lisäarvo yritykselle?

Muutosjohtamisen problematiikkaan johdatteli asiantuntija Eeva Kiiskinen, CCEA Oy:stä. Alustuksessa Kiiskinen totesi, ettei muutosta pysty hallitsemaan, vaan toimenpiteiden pitäisi kohdistua johtamiseen muutostilanteissa. Teema on oleellinen tämän päivän johtamisessa. Pöytäkeskusteluissa tuotiin esille se, että muutoksessa usein onnistutaan teknisessä muutoshallinnassa, mutta ihmisten johtaminen epäonnistuu. Luottamuksen ja avoimen viestinnän merkitys johtajuudessa korostuu, kun erilaiset kriisit ja muut tekijät lisäävät epävarmuutta. Digitalisaatio luo haasteita työpaikoille – pelkkä uuden järjestelmän käyttöönotto ei riitä, vaan työntekijöille on sanoitettava ymmärrettävästi myös sen käyttöönoton tarkoitus ja merkitys työssä. Esille nostettiin myös kysymys siitä, miten diversiteettiä johdetaan, kun nyt työelämässä on mukana eri sukupolvien edustajia, joilla on erilaisia näkemyksiä työelämästä.

Pohdinnoissa nostettiin esille, mihin muutoshallintaa ylipäätään tarvitaan. Samalla korostettiin toisilta oppimisen, kuuntelemisen ja väärässä olon myöntämisen merkitystä kaikissa työrooleissa. Keskusteluissa todettiin, että työpaikkojen arjessa tarvitaan ketteryyttä ja taitoa muuttaa yrityksen suuntaa kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Tapahtuma vahvisti oletusta, että jatkuvan oppimisen, kestävän kehityksen ja vastuullisuuden sekä muutosjohtamisen teemat vaativat avointa keskustelua ja näkökulmien vaihtoa pk-yrityksissä, jotta niiden käsitteistö avautuu ja niiden soveltaminen eri työpaikoilla onnistuisi yrityksissä.

MUUVO muutosvoimaa osaamisesta -hankkeessa edistetään uusimaalaisten pk-yritysten vihreän siirtymän ja osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia hyödyntää liiketoiminnassa itsenäiseen opiskeluun mikrokursseihin ja yritysvalmennuksiin perustuvassa toimintamallissa.

MUUVOn tarjoamaan koulutus- ja valmennuspolulle ehtii kevään 2023 aikana – ilmoittaudu mukaan: muuvo@laurea.fi.

Lisää MUUVOsta hankkeen sivuilta.

Kirjoittajat:

Mira Rajalakso työskentelee Laurea-ammattikorkeakoulussa TKI-ryhmässä (E-yksikkö) ja koordinoivana projektipäällikkönä MUUVO muutosvoimaa osaamisesta-hankkeessa.

Laura Mattila työskentelee liiketalouden osaamisalueella projektiasiantuntijana ja MUUVO muutosvoimaa osaamisesta-hankkeen projektipäällikkönä Metropolia Ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

• Jatkuvan oppimisen merkitys pk-yrityksissä, jatkuvan oppimisen professori Päivi Hökkä, Tampereen yliopisto
• Kestävä kehitys ja vastuullisuus pk-yrityksissä, lehtori Perttu Pohjonen, Metropolia Ammattikorkeakoulu ja yritysvalmentaja Kari I. Mattila, Laurea-ammattikorkeakoulu
• Muutoshallinta pk-yrityksissä, asiantuntija Eeva Kiiskinen, CCEA Oy