Kansainvälisen tason strategiset kumppanuudet ovat Laurea-ammattikorkeakoululle edellytys osaamislähtöisen koulutuksen tarjoamiseen ja osaavan työvoiman tuottamiseen kansallisille ja globaaleille työmarkkinoille. Ilman kansainvälistä yhteistyötä ei olisi korkeatasoista, kilpailukykyistä, vetovoimaista ja uutta tietoa luovaa ammattikorkeakoulua. Laureassa kansainvälisyys nähdäänkin keskeisenä tekijänä kaiken toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen tukemisessa. Sen vuoksi kansainvälisyys on olennainen osa Laurean päivittäistä tutkimus-, kehittämis-, innovaatio-, opetus- ja palveluliiketoimintaa sekä monialaista verkosto- ja ekosysteemiyhteistyötä. Kansainvälisiä strategisia kumppanuuksia tarkastellaan tässä artikkelissa Laurean johdon näkökulmasta. Niillä yleisesti viitataan syvälle edenneeseen yhteistyöhön, joka perustuu kumppaneiden vahvaan keskinäiseen luottamukseen ja laajaan molemminpuoliseen hyötymiseen yhteistoiminnasta.

Koko 2000-luvun on Suomessa ollut tavoitteena lisätä korkeakoulujen kansainvälistä kilpailukykyä ja vetovoimaa sekä vahvistaa niitä kansainvälisillä strategisilla kumppanuuksilla (OKM 2017, OKM 2022). Kansainvälisellä kilpailukyvyllä tarkoitetaan yleisesti korkeakoulujen taloudellista ja akateemista kykyä menestyä globaaleilla koulutusmarkkinoilla opetuksen ja tutkimuksen alueilla sekä yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. ”Menestyminen globaalilla tasolla edellyttää yksittäiseltä korkeakoululta vahvaa strategista johtamista sekä tehokkuutta, innovatiivisuutta ja jatkuvaa uudistumista sekä luotettavia yhteistyötahoja”, toteaa Laurean rehtori Jouni Koski.

Aktiivinen osallistuminen eurooppalaisella korkeakoulualueella (EHEA) ja eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA) tehtävään kehittämistyöhön palvelee Laurean pitkän aikavälin strategisia tavoitteita. Kansainvälisyys ei ole Laurealle mikään itseisarvo sinänsä, vaan se on sille ennen kaikkea väylä opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen sekä toiminnan laadun vahvistamiseen maiden rajat ylittävän verkostoitumisen ja sen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Kansainvälistymisestä seuraa monia laadullisia vaikutuksia, kuten Laurean osaamispääoman laajeneminen, tiedon ja innovaatioiden levittäminen ja hyödyntäminen, akateemisen laadun ja vaikuttavuuden lisääntyminen sekä globaalin tietotaidon kasvaminen. Laurean tekemä pitkäjänteinen yhteis- ja kehittämistyö kansainvälisissä strategisissa kumppanuuksissa ja verkostoissa palvelee sen opiskelijoita ja henkilöstöä, mutta hyödyttää myös sen alueellisia toimijoita Uudellamaalla sekä samalla lisää koko suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja moninaisuuden ymmärrystä (Ylikoski et al. 2018).

Rehtori Kosken mukaan Laurea tunnetaan Suomessa ja maailmalla kansainvälisesti verkostoituneena ammattikorkeakouluna, joka yhdistää oppimisen työelämään. Laurean tahtotilana on olla opiskelijakeskeinen, työelämään ja alueelliseen kehittämiseen integroitunut kansainvälinen korkeakoulu (Laurea 2019).  Laurean erottautuminen muista korkeakouluista perustuu ennen kaikkea sen vahvaan ja tunnustettuun brändiin, johdonmukaiseen kohde- ja sidosryhmäviestintään sekä keskeisiin vetovoimatekijöihin (Ylikoski et al. 2018). Laadukas vieraskielinen opetustarjonta, tulevaisuussuuntautunut soveltava tutkimus, sidosryhmiä osallistava kehittämis- ja innovaatiotoiminta, hyvä infrastruktuuri ja toimivat palvelut sekä kansainväliset yhteydet ja verkostot ovat Laurean keinoja houkutella opiskelijoita, tutkijoita ja yhteistyökumppaneita eri maista ja maanosista.

Laurean johdon näkemys kansainvälisistä strategisista kumppanuuksista

Vaikka Laurea on jo pitkään ollut mukana kansainvälisissä strategisissa kumppanuuksissa, tarvitaan yhteistä pohdiskelua siitä, mitä näillä kumppanuuksilla tarkalleen ottaen tarkoitetaan ja mitä niiltä odotetaan. Siksi Laurean johto on lukuvuonna 2022–2023 käynyt keskustelua siitä, mitkä ovat kansainvälisen strategisen kumppanuuden tunnusmerkit ja lähtökohdat sekä miten kumppanuuden käsite ymmärretään.

Laurean TKI-vararehtori Mari Vuolteenaho sanoo, että lähtökohta kansainvälistä yhteistyötä edistäville strategisille kumppanuuksille tulee suoraan ammattikorkeakoululaista, jonka 6§:ssä mainitaan ulkomaisten korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö (Finlex 2014). Laurean vuoteen 2030 ulottuvassa strategiassa (Laurea 2019) linjataan se, että korkeakoulun alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason strategista kumppanuusverkostoa laajennetaan ja syvennetään määrätietoisesti. Kumppanuuksilla vahvistetaan Laurean osaamisalueita, tutkimus- ja kehittämis- ja liiketoimintaa sekä lisätään kaiken toiminnan vaikuttavuutta.

Vuolteenahon mukaan kansainväliset strategiset kumppanuudet vahvistavat Laurean asemaa nyt ja tulevaisuudessa. Aivan erityisesti ne tukevat Laureaa sen haluamaan suuntaan ja tärkeisiin tavoitteisiin pääsyssä. Laurean strategiset kumppanuudet lähtökohtaisesti syntyvät joko tietoisen valinnan tai aiemman tuloksellisen yhteistyön seurauksena. ”Koska eurooppalaisen ja globaalin korkeakouluyhteistyön arvioidaan lisääntyvän Laurean toiminnassa lähivuosina, tarkoittaa se samalla kansainvälisten strategisten kumppanuuksien merkityksen kasvua Laureassa”, Vuolteenaho sanoo.

Kansainvälisen strategisen kumppanuuden ajatuksena korkeakoulusektorilla on tuoda vahvat instituutiot eri maista yhteen edistämään yhteisesti tärkeinä pidettyjä päämääriä. Monenväliset kumppanuudet perustuvat korkeakoulujen välisiin sopimuksiin, joissa ne yhdistävät voimavaransa ja osaamisensa tavoitteiden saavuttamiseksi. Kukin osallistuva korkeakoulu säilyttää juridisesti itsenäisen asemansa osana kansainvälistä strategista kumppanuutta.

Vuolteenahon mukaan Laurea haluaa strategisilla kumppanuuksillaan varmistaa sen, että se sitä kautta onnistuu saamaan jotain sellaista, mitä sillä ei yksin toimiessaan olisi. Koko kumppanuuden näkökulmasta tarkoituksena on tietenkin turvata kaikkien osapuolten menestys. Se edellyttää luottamuksellisia, avoimia ja toimiva yhteistyösuhteita. ”Kansainvälisissä strategisissa kumppanuuksissa on aina kyse instituutioiden välisistä pitkäkestoisista suhteista, ei siis yksittäisen laurealaisen asiantuntijan verkostokontakteista”, Vuolteenaho sanoo.

”Vaikka paljon korostetaankin kansainvälisen kumppanuuden strategisuutta, on hyvä muistaa, että iso osa yhteisestä kehittämisestä tapahtuu kuitenkin operatiivisella tasolla. Operatiivinen toiminta on strategian toteutusta, jossa eri maiden korkeakoulujen asiantuntijat tekevät konkreettista yhteistyötä. Strategisuus korostuu enemmänkin organisaation tahtotilana ja korkeakoulujohdon puheissa julkisuuteen päin”, sanoo Tiina Päivärinne, Laurean kansainvälisten asioiden johtaja. Hän kysyykin, mitä keinoja meillä on varmistua siitä, että kansainvälisen kumppaniehdokkaan operatiivinen toiminta on riittävän laadukasta, joustavaa ja sujuvaa, eikä suomalaisittain liian byrokraattista ja kankeaa. Erilaisista työkulttuureista maiden ja instituutioiden välillä voi seurata hidasteita ja tehottomuutta kansainvälisessä yhteistyössä.

Laurean opetuksesta vastaava vararehtori Katri Ojasalo painottaa sitä, että kansainvälisten strategisten kumppaneiden valinnassa painavat monet seikat. Hänestä aivan olennaista on se, että partnerit tuntevat toisensa ja hallitsevat perustehtävänsä hyvin. Tämä on edellytys sille, että kumppanit yhteistyössä voivat parantaa kykyään luoda lisäarvoa omille asiakkailleen ja sidosryhmilleen. ”Mielestäni opiskelijat ovat kaiken toiminnan ja kehittämisen keskiössä. Korkeakoulut ovat olemassa heitä varten. Niinpä hyödyt kansainvälisestä yhteistyöstä pitää kanavoitua suoraan heille. Parempaa pedagogiikkaa, kiinnostavampia kursseja, monipuolisempia ulkomaanvaihtomahdollisuuksia, toimivia palveluita ja paljon muuta. Tässä voidaan onnistua vain sillä, että henkilöstön osaamista jatkuvasti päivitetään ja kehitetään”, Ojasalo jatkaa.

Lopuksi Vuolteenaho mainitsee vielä, että kansainvälisen strategisen kumppanuuden tärkein ulottuvuus on selkeän päämäärän asettaminen sekä siihen sitoutuminen. Kumppaneiden tulee kyetä sanoittamaan se, mitä ne haluavat tulevaisuudelta sekä mikä kenenkin rooli on yhteisen päämäärän saavuttamisessa. Kun kaikki katsovat samaan suuntaan ja omistautuvat pitkäkestoiselle yhteistyölle, on yhdessä mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia asiantuntemusta, voimavaroja, tietoa, kokemuksia, verkostoja ja ideoita avoimesti jakamalla. ”Pelisäännöt – siis kunkin osapuolen vastuut ja velvoitteet – pitää tietenkin sopimuksella määritellä”, Vuolteenaho kiteyttää.

PIONEER on yksi Laurean kansainvälisistä strategisista kumppanuuksista

”Koska Laureassa olemme päättäneet vahvemmasta integroitumisesta eurooppalaiseen korkeakouluyhteistyöhön, olemme mukana kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun PIONEER-yhteenliittymässä. Sille on talvella 2023 haettu rahoitusta Euroopan komissiosta. Päätöstä asiassa odotamme toukokuun loppuun mennessä. Jos rahoitus myönnetään, saamme silloin European University -statuksen”, kertoo rehtori Koski ja lisää: ”Toki jatkamme ja tiivistämme yhteistyötämme PIONEER-korkeakoulujen kanssa muutoinkin.”

PIONEER liittyy Eurooppa-neuvoston vuonna 2017 Euroopan komissiolle antamaan tehtävään vahvistaa strategisia kumppanuuksia korkeakoulutuksessa kaikkialla EU:ssa (Eurooppa-neuvosto 2017). Tämä Eurooppalaiset yliopistot -nimellä tunnettu aloite on myös osa eurooppalaista yliopistostrategiaa (Euroopan komissio 2022). Strategian tavoitteena on vuoden 2024 puoliväliin mennessä perustaa 60 eurooppalaista korkeakouluyhteenliittymää, joihin osallistuisi yhteensä yli 500 yliopistoa ja korkeakoulua kaikista EU-maista sekä Islannista, Norjasta, Serbiasta ja Turkista. Näiden yhteenliittymien tarkoituksena on edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä, vahvistaa niiden kansainvälistä kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, lisätä korkeakoulutuksen laatua ja laajuutta Euroopassa sekä tarjota opiskelijoille mahdollisuus suorittaa tutkintoja yhdistämällä opintoja eri EU-maiden korkeakouluista.

Mikäli PIONEER-yhteenliittymä saa rahoituksen, käynnistyy siihen kuuluvilla korkeakouluilla ennennäkemätön institutionalisoitu ja rakenteellinen yhteistyö loppuvuodesta 2023. PIONEER:ssa on kyse opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä ekosysteemiyhteistyön vahvemmasta sitomisesta tulevaisuuden kaupunkien strategiseen kehittämiseen. Tiivistetysti tavoitteena on PIONEER:ssa luoda kaikille osallistuville korkeakouluille yhteinen pitkän aikavälin tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan perustuva koulutusstrategia sekä eurooppalainen korkea-asteen kampus, joka tarjoaa opiskelijoille, tohtorikoulutettaville ja henkilöstölle mahdollisuuden opintoihin ja ammatilliseen kehittymiseen. Lisäksi tehdään monitieteistä kehittämistyötä kaupunkien kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Alueelliset ekosysteemit ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat keskeinen osa PIONEER-korkeakoulujen toimintaa.

Ainutlaatuiset ja kestävät kumppanuudet ovat Laurealle elinehto

Laurean menestyminen tämän päivän muuttuvassa globaalissa toimintaympäristössä edellyttää vahvoja kumppanuuksia yli maiden rajojen. Ilman niitä Laurean ei ole korkeakouluna mahdollista saavuttaa potentiaaliaan täysimääräisesti. Hyvin toimivia ja omaa toimintaa täydentäviä institutionaalisia kumppanuuksia pidetään Laureassa elinehtona tulevaisuuden korkeakoulutuksen kannalta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, että kansainväliset strategiset kumppanuudet ovat ainutlaatuisia, dynaamisia sekä aikaa ja muutoksia kestäviä. Laurealla on mahdollisuus vaikuttaa eurooppalaisen ja kansainvälisen korkeakoulutuksen suuntaan, kun tulevaisuutta luodaan ja inhimillistä kestävyyttä vahvistetaan yhdessä luotettavien kumppanien kanssa.

Kirjoittajatiedot:

FT, KTM Mika Launikari toimi Laureassa talvella 2022–23 PIONEER-hankehakemuksen vastuuvalmistelijana läheisessä yhteistyössä Laurean rehtoraatin sekä kansainvälisten asioiden johdon ja asiantuntijoiden kanssa.

Artikkelissa on tukeuduttu kirjoittajan loppuvuodesta 2022 käymiin keskusteluihin kansainvälisistä strategisista kumppanuuksista Laurean rehtorin Jouni Kosken, vararehtoreiden Mari Vuolteenaho ja Katri Ojasalo sekä kansainvälisten asioiden johtajan Tiina Päivärinteen kanssa.

Lähteet:

• Euroopan komissio 2022. Komission tiedonanto eurooppalaisesta yliopistostrategiasta. Viitattu 17.2.2023.
• Eurooppa-neuvosto 2017. European Council meeting (14 December 2017) – Conclusions. Viitattu 20.2.2023.
• Finlex 2014. Ammattikorkeakoululaki. Viitattu 14.2.2023.
• Laurea 2019. Laurea-ammattikorkeakoulun strategia. Viitattu 17.2.2023.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2022. Kohti korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjausten päivitystä. KV-foorumin väliraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:1. Viitattu 20.2.2023.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017. Yhteistyössä maailman parasta. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämisen linjaukset 2017–2025. Viitattu 14.2.2023.
  Ylikoski, T., Hirvikoski, T., Koski, M., Kuivalainen, R., Lahtinen, H., Majakulma, A., Meristö, T., Männikkö, A-L. & Poutanen, M. 2018. Globaalisti kestävällä polulla. Kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimenpiteet. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea julkaisut 97. Viitattu 21.2.2023.