Laurealaista varhaiskasvatuksen osaamista Kiinaan – opettajien kokemuksia koulutusviennistä

Teksti | Kati Rintakorpi

Koulutusvienti on kasvava osa Laurea-ammattikorkeakoulun liiketoimintaa. Viime vuosina sitä on järjestetty tilauskoulutuksena ja lyhyinä koulutusvierailuina Suomessa sekä lyhytkursseina verkossa erityisesti varhaiskasvatuksen, sairaanhoidon ja fysioterapian aloilla. Syksystä 2023 lähtien olemme toteuttaneet sosiaalialan koulutusta kiinalaisissa korkeakouluissa verkko- ja lähiopintojen yhdistelmänä. Koulutus vastaa kolmasosaa opiskelijoiden kiinalaisesta lastentarhanopettajatutkinnosta.

Selfiekuvassa on kaksi Laurean opettajaa hymyilemässä kampuksella tunneille taivaltavan opiskelijavirran keskellä.
Kuva 1. Laurean opettajat aloittelemaansa työpäivää kampuksella. Kuvaaja: Johanna Holmikari

Taustaa

Kansainvälinen suuntaus kohti oppijakeskeistä opetusta on vaikuttanut myös Kiinan tavoitteeseen uudistaa koulutusta kaikilla asteilla. 2000-luvun alussa alkaneen Kiinan kansallisen koulutusuudistuksen tarkoituksena oli kehittää koulutuksen laatua kansainvälisyyden aikakaudella (Ministry of Education [MOE] 2001). Kiinassa haluttiin siirtyä ”vaikeasta, monimutkaisesta, puolueellisesta ja vanhanaikaisesta opetussuunnitelmaperinteestä” (Tan & Hairon 2016) kohti koulutusta, joka vastaa entistä paremmin oppijoiden tarpeisiin. Kiinan apulaisopetusministeri Wang Dinghua lausui vuonna 2010, että koulutuksen tulee kohdata uudistuminen, maailma ja tulevaisuus (Asia Society 2024).

Uudistuksen seurauksena maakunnille, oppilaitoksille ja opettajille listattiin käytännön suosituksia:

  • vahvistetaan opetussuunnitelman sisältöjen yhteyttä oppilaiden elämään ja nykyaikaiseen sosiaaliseen ja teknologiseen kehitykseen;
  • keskitytään oppijoita kiinnostavaan oppimiseen ja kokemuksiin; ja
  • valitaan huolellisesti elinikäisen oppimisen näkökulmasta perustavanlaatuiset tiedon ja osaamisen alueet.

Lisäksi viranomaiset muovasivat käytössä olevia opetusmenetelmiä. Ylikorostuneen passiivisen ulkoa opettelun ja mekaanisen toistamisen sijaan tavoiteltiin oppijoiden aktiivista osallistumista, tutkivaa ja toiminnallista oppimista, tiedon keräämisen ja käsittelyn taitoja, ongelmaratkaisukyvyn kehittymistä sekä vuorovaikutuksellista ja yhteistoiminnallista oppimista. Oppijoiden ja opettajan välinen yhteys nähtiin tärkeänä. (MOE 2001; Tan & Hairon 2016). Ainakin hallinnon tasolla oivallettiin, että perinteiset opettajakeskeiset, behavioristiset opetuksen tavat eivät tuota tarvittavaa osaamista, mikäli maailman kehityksessä ja taloudessa aiotaan pysyä mukana (Asia Society 2024).

Varhaiskasvatus Kiinassa

Vuonna 2010 Kiinassa päätettiin määrätietoisesti kehittää myös varhaiskasvatusta. Valtioneuvoston ja talousministeriön julkilausumien myötä (UNESCO; State Council 2010; Zhang 2012) lisättiin varhaiskasvatuksen saatavuutta kaupunkien lisäksi myös syrjäseuduilla. Varhaiskasvatuksen merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnistettiin ja sen laatuun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Maakunnat saivat valtiolta rahoitusta varhaiskasvatuksen kolmivuotissuunnitelmien kehittämiseksi valtion linjausten mukaisesti. (Qi & Melhuish 2016).

Kehittämistyön sanotaan toteutuneen nopeasti niin maakunnissa, alueellisesti kuin paikallisestikin (Qi & Melhuish 2016). Toinen kolmivuotinen kehittämisjakso käynnistettiin vuonna 2014 (MOE 2014). Siinä keskityttiin edelleen varhaiskasvatuksen saatavuuden parantamiseen ja lisäksi rakenteiden ja päiväkodin johtamisen vahvistamiseen sekä varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen. Vuonna 2016 Kiinan opetusministeriö julkaisi koulutuslakiin perustuvan asiakirjan ”Päiväkodin työsäännöt”, joka on tärkein varhaiskasvatusta määrittävä dokumentti. (Qi & Melhuish 2016; Cai 2018).

Kaksi kiinalaista opiskelijaa hymyilee pöydän ääressä toisilleen, kyynärpäät yhdessä kuin toisiaan tervehtien. Taustalla näkyvät heidän luokkatoverinsa työn touhussa.
Kuva 2: Parityöskentely auttoi innovoimaan varhaiskasvatukseen suunnattuja toiminnallisia tehtäviä. Kuvaaja: Kaisa Salminen

Laurean rooli kiinalaisen korkeakoulun yhteistyökumppanina

Tällä hetkellä Kiinassa suhtaudutaan myönteisesti ja tiedonhaluisesti ulkomaiseen koulutukseen. Suomalainen koulutusjärjestelmä on Kiinan opettajapiireissä tunnettu ja arvostettu ja Suomea ihaillaan monista muistakin syistä. Varhaiskasvatuksen koulutusten avulla kehitetään kiinalaisten korkeakouluopettajien ja tulevien lastentarhanopettajien ammattitaitoa vastaamaan koulutusuudistusten tavoitteisiin.

Laurea aloitti yhteistyön Pekingiä ympäröivässä Hebein maakunnassa sijaitsevan korkeakoulun kanssa keväällä 2021. Yhteistyö alkoi kiinalaisen välittäjän kautta, joka oli perusteellisesti perehtynyt suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja varhaiskasvatukseen. Rakensimme korkeakoulun varhaiskasvatuksen opettajia varten verkkokurssin (10 op), joka kesti 20 viikkoa. Koulutuksessa yhdistyivät itsenäinen opiskelu ja verkkoluennot. Kokonaisuudessaan toteutuskertoja tuli neljä ja osallistujia oli noin 300, koska naapurikorkeakoulunkin opettajat ja päiväkotien johtajat halusivat päästä mukaan. Samaan aikaan toteutimme varhaiskasvatuksen verkkokoulutusta myös hieman etelämpänä Shangdongin maakunnassa sijaitsevan korkeakoulun opettajille ja kumppaneille.

Verkkokoulutuksesta tuli väylä syvempään yhteistyöhön. Laurealaista osaamista arvostettiin, ja vuonna 2022 haimme yhdessä yhteistyökorkeakoulujen kanssa maakuntien opetusvirastojen kautta Kiinan opetusministeriöltä luvan ns. Joint Degree -ohjelmien toteutukseen kyseisissä korkeakouluissa. Hakuprosessi oli ensikertalaisille varsin monimutkainen ja aikaa vievä, mutta hyvässä yhteistyössä kiinalaisten välittäjien, korkeakoulujen hallinnon ja Laurean monialaisen tiimin kanssa hakemukset saatiin jätettyä. Myönteiset päätökset tulivat keväällä 2023 ja lokakuussa matkasimme Kiinaan aloittamaan koulutukset.

Ohjelmassa Laurea kouluttaa kolmanneksen kiinalaista lastentarhanopettajatutkintoa opiskelevien henkilöiden tutkinnosta. Käytännössä se tarkoittaa Laurean opetussuunnitelman mukaisia varhaiskasvatuksen teoriaopintoja, joitakin opiskelutaitoihin liittyviä opintoja, luovuus- ja toiminnallisuus -opintojakson opintoja ja / tai dialogi- ja vuorovaikutusopintoja, yhteensä 32–37 eurooppalaista opintopistettä. Koulutus toteutetaan opiskelijoiden kolmivuotisten opintojen aikana siten, että kaksi Laurean lehtoria matkaa Kiinaan kahden viikon lähiopetusjaksoille kolmesta neljään kertaa ja lisäksi opiskelijat opiskelevat itsenäisesti, palauttavat tehtäviä ja osallistuvat verkkotapaamisiin. Ohjelmat kestävät useamman vuoden ja joka syksy saamme uudet, yhteensä n. 150 opiskelijan aloitusryhmät. Kun useita vuosikursseja on opetettavana samaan aikaan, Laurean varhaiskasvatuksen ja sosiaalialan lehtorit reissaavat lähivuosina runsaasti.

Opiskelijat hakeutuvat maksullisiin Joint Degree -opintoihin siinä vaiheessa, kun he hakevat kiinalaiseen korkeakouluun opiskelijoiksi. Opintojen päätyttyä he saavat tutkintotodistuksen omasta korkeakoulustaan. Laurea antaa suoritusmerkinnät / arvosanat tuottamistaan opinnoista. Mikäli opiskelijalla on kiinnostusta sosionomiopintojen jatkamiseen Suomessa kiinalaisten korkeakouluopintojensa jälkeen, hän voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillisen Laurean valintakokeen kautta.

Tunnelmia ja pohdintaa

Suomalainen varhaiskasvatus vastaa erinomaisesti Kiinan julkilausuttuihin kehittämistavoitteisiin, ja Laurean toteuttamat koulutukset vievät niitä konkreettisemmalle ja syvemmälle tasolle. Meillä on tietotaitoa kokonaisvaltaista hyvinvointia ja laaja-alaista osaamista kehittävästä opetuksen, kasvatuksen ja hoidon kokonaisuudesta (Opetushallitus 2022). Leikkimällä ja tutkimalla oppiminen, luovuus, lapsilähtöisyys ja osallisuus ovat suomalaisittain vahvoja teemoja, joista kouluttaminen on tärkeää ja erityisen merkityksellistä Kiinassa, jossa opiskelijoillamme ei ole vastaavia kokemuksia. Mikäli opetuksemme synnyttää opiskelijoissa uudenlaista ajattelua ja johtaa innovatiiviseen toimintaan, voi sillä olla suuria vaikutuksia tuhansien lasten varhaiskasvatuksen laatuun tulevaisuudessa, kun sadat opiskelijamme aloittavat uransa lastentarhanopettajina.

Selfiekuva, jossa etualalla näkyy innostunut Laurean opettaja ja taaempana toinen opettaja keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. Yksi opiskelijoista on nostanut käden iloiseen tervehdykseen, kuvassa näkyy tekemisen meininki.
Kuva 3: Opettajat työn tiimellyksessä opiskelijoiden kanssa.

Kahden viikon koulutusjaksoja on nyt takana kolme ja neljäskin toteutetaan lähiaikoina. Olo alkaa korkeakouluissa olla kotoisa ja yhteistyö kiinalaisten opettajien ja 18–19-vuotiaiden opiskelijoiden kanssa sujuu hienosti. Tunneillamme toimii tulkkeina ja avustajina kaksi korkeakoulun englannin kielen opettajaa, mikä on edellytys opetuksen onnistumiselle. Osalla opiskelijoista on heikko englannin kielitaito, ja he ovat tulkkauksen ja tunneilla käyttämämme automaattisen tekstikäännöksen varassa. Myös kaikki opetusmateriaalit ja verkko-oppimisympäristö on käännetty englannin lisäksi kiinan kielelle.

Kulttuurien, arvojen ja koulutusjärjestelmien erilaisuus näkyy jatkuvasti. Yhteistä tarttumapintaa ei aina löydy, sillä erot suomalaisen ja kiinalaisen yhteiskunnan välillä ovat niin suuria. Joitakin meille tavanomaisia käsitteitä tai ideoita, kuten ”arvot” tai ”sisäinen motivaatio” joutuu määrittelemään ja havainnollistamaan useita kertoja esimerkiksi piirtäen tai näytellen. Sitten kuitenkin keskusteluiden kautta syntyy oivalluksia ja yhteys ihmisten välille, hämmästys, ihmettely, ihailu, innostus, kiitollisuuskin.

Kiinassa työskenteleminen on vaativaa monesta muustakin syystä. Pitkät matkat, aikaero, verkkoyhteyksien takkuaminen, lukuisat uudet kasvot ja nimet ja englanniksi opettaminen edellyttävät sitkeyttä ja ratkaisukeskeistä asennetta. Ulkomaalaisia opettajia kohdellaan kunniavieraina, joita kutsutaan maakunnan, koulun ja ohjelmien johtajien muodollisiin ja vähemmän muodollisiin tapaamisiin. Opettaja saattaa löytää itsensä pitämästä illallispuhetta pyöreän pöydän arvovaltaiselle seurueelle tai leipomasta kiinalaisia taikinanyyttejä jonkun kotona. Omaa roolia on rajattava, jotta opetuksen, edustamisen ja levon välillä säilyy tasapaino. Toisaalta vaativuuden vastapainona on valtavia onnistumisen kokemuksia, opettajien välistä hengenheimolaisuutta, yhteisopettajuutta, ratkaisujen etsimisen ja löytämisen ilotulitusta. Oma osaaminen kehittyy ja ammatillinen itsetunto vahvistuu: tuntuu, että kun osaa opettaa Kiinassa, osaa missä vain.

Jo ensimmäisellä matkalla heräsi uudenlainen ymmärrys siitä, mitä olemme tekemässä. Emme ole vain kouluttamassa opiskelijoitamme, vaan kaikki kohtaamiset tuovat muutosta. Ulkomaalaisia näkee harvoin niissä kaupungeissa, joissa työskentelemme. Monet hallinnon edustajat muistelevat englannin kielen perusteita meidät kohdatessaan ja tapaamisen edetessä rohkaistuvat käyttämään kielitaitoaan yhä enemmän. Apulaispormestari latasi englannin kielen sovelluksen älypuhelimeensa ensitapaamisemme jälkeen ja nyt esittelee joka tapaamisella, mitä on oppinut. Illallispöydissä keskustellaan luetuista tieteellisistä artikkeleista, esimerkiksi siitä mitä on kulttuuri, tai mitähän Kirsti Lonka tarkoitti kirjassaan ”Phenomenal Education from Finland”. Viimeisimmässä tapaamisessa paikallinen poliisipäällikkö kiitti meitä sanoen, että olemme tuoneet toivon heidän kaupunkiinsa. Aika paljon sanottu.

Kirjoittajatiedot

Kati Rintakorpi (KT, varhaiskasvatuksen opettaja) työskentelee Laureassa viidettä vuotta varhaiskasvatuksen hankkeiden, kotimaan liiketoiminnan, koulutusviennin ja koulutuksen kehittämisen parissa. Hänellä on pitkä yrittäjäkokemus, jonka aikana rakentuivat ensimmäiset varhaiskasvatuksen koulutukset ja verkostot Kiinaan ja Malesiaan. Väitöskirja ”Varhaiskasvatuksen tallentamisesta kohti pedagogista dokumentointia” (Helsingin yliopisto) ilmestyi vuonna 2018.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024032713279

Jaa sivu