Vaikuttava korkeakoulu 7.2.2022

Laurean opiskelijoiden hyvinvointia tuettava – keskiöön yhteisöllisyyden vahvistaminen

Teksti | Anna Nykänen , Pauliina Nurkka , Jutta Meuronen

Laurea on toteuttanut korona-aikana kolmesti opiskelijoille kyselyn, jolla on kartoitettu opiskelijoiden näkemyksiä opintojen edistymisestä, hyvinvoinnista, opiskelumotivaatiosta ja tuen tarpeesta poikkeustilanteessa. Mitä kuuluu -kyselyn tulosten mukaan erityisesti yhteisöllisyyden kokemus etäaikana on monella heikkoa. Osa on kaivannut enemmän ohjausta ja aktiivisempaa yhteydenpitoa opettajatuutorin suunnalta. Moni opiskelija on kokenut opiskelumotivaation ja henkisen hyvinvoinnin kanssa haasteita.

kuvituskuva.
Kuvaaja cottonbro palvelusta Pexels

Opiskelumuodoittain tarkasteltuna poikkeusajan vaikutukset näkyvät erityisesti päiväopiskelijoiden vastauksissa. Toisaalta tuloksista nousee esiin kuitenkin myös se, että osa opiskelijoista on kokenut etäopintojen helpottaneen omaa opiskeluaan ja arjenhallintaansa, ja toivoo etäopiskelun olevan mahdollista myös pandemian jälkeen.

Syksyn 2021 kyselyn tuloksia käsiteltiin OMA OTE -hankkeen järjestämässä työpajassa, johon osallistui hanketoimijoiden lisäksi hanketta neuvova asiantuntijaryhmä sekä Laurean Opetuksen ja ohjauksen kehittämisryhmä sekä opiskelijakunnan edustaja. Tilaisuus oli avoin kaikille kiinnostuneille ja näin mukana oli myös muutama opiskelija.

Tukea on jo tarjolla, mutta tarvitseva ei osaa sitä aina hakea

Mitä kuuluu -kyselyn tuloksien perusteella olemme onnistuneet vuoden 2021 aikana vaikuttamaan opiskelijoiden tietoisuuteen opiskeluhyvinvointia koskevista palveluista. Toisaalta samaan aikaan on koettu hyvin vaikeaksi tavoittaa opiskelijat pääviestintäkanavaa eli opiskelijaintraa käyttäen. Tästä syystä opiskeluhyvinvointia koskevista asioista koottiin erillistä sähköpostitse toimitettavaa uutiskirjettä Hyvinvointi-infoa¸ jonka julkaiseminen jatkuu.

Edelleen osa opiskelijoistamme ei koe tietävänsä saatavilla olevasta tuesta, vaikka olemme jakaneet tietoa eri kanavilla. Tämä herättää kysymään, mitä viestintäkanavia he seuraavat ja toisaalta mistä he hakevat tietoa palveluista. Syksyn 2021 Mitä kuuluu -kyselyssä päädyttiinkin lisäämään kysymyksiä tiedonhausta. Lopputulemana voimme todeta, että se, mistä tietoa haetaan vaihtelee suuresti. Ensimmäinen haasteemme vuodelle 2022 onkin kirkastaa Laurean viestintäsuunnitelmaa sekä eri viestintäkanavien tarkoitusta paitsi itsellemme, myös opiskelijoiden suuntaan.

Toinen haasteemme onkin, miten voimme tavoittaa ja tarjota tukea apua tarvitseville.  Tähän liittyy etsivän toiminnan kehittäminen ja toteuttaminen vuoden 2022 aikana, mihin on OMA OTE -hankkeessa kehitetty jo monipuolisia dataan perustuvia toimintamalleja (Martikainen, Nykänen, Mäkelä & Aho 2021; Nykänen, Pyykkö, Viitala ja Martikainen 2022; Hämäläinen, Martikainen, Nykänen, Pyykkö & Viitala 2022).

Yksi keskeinen kysymys tilaisuuden alussa kyselytulosten esittelyn jälkeen oli, missä meidän Laureassa tulisi onnistua vuonna 2022 tuloksien perusteella. Tähän kysymykseen kirjattiin yhdessä ajatuksia Miroa hyödyntäen. Jokainen kirjasi yhden keskeisenä pitämänsä ajatuksen. Tässä artikkelissa kiteytämme nämä onnistumistarpeet. Tätä tilannekuvaa on rikastutettu hankkeen aikana saadulla asiakasymmärryksellä opiskelijoiden tarpeista palvelumuotoilun työpajoja pitäen.

Opiskelijakokemus vaihtelee ja yksilöiden väliset erot pärjäämisessä suuria

Kolmas haasteemme liittyy opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin ja odotuksiin sekä siihen, millaista opiskelija-arkea he ovat eläneet ja elävät tänä aikana. Tuloksien mukaan meidän tulee kyetä parantamaan erityisesti päiväopiskelijoiden sekä loppuvaiheen opiskelijoiden opiskelukokemusta. Ensimmäiset ovat joutuneet mukautumaan siihen, että ovat saaneet enimmälti etäopetusta lähiopetuksen sijaan, mikä ei vastaa heidän odotuksiaan. Yhä enemmän on myös sellaisia opiskelijoita, joilla lähiopetusta on ollut varsin vähän koko pandemian ajan. Kun opiskeluyhteisökin hajaantuu opiskelijan opintojen edetessä kunkin valitessa itseään kiinnostavia osaamista syventäviä tai laventavia täydentävän osaamisen opintoja, voi opiskelija tuntea olevansa yksin. Erityisesti loppuvaiheen opiskelijoiden motivointi on asia, johon tulisi kiinnittää huomiota.

Kun toisille pandemia-ajan etäopiskelu on aiheuttanut epämukavuutta ja horjuttanut mielenterveyttä, niin osalle opiskelijoistamme taas lisääntynyt verkko-opetus on tuonut sellaisia etuja, joista he eivät haluaisi luopua: opintotarjontaa on enemmän ja etäopiskelussa säästyy niin matka-aika kuin -kustannukset. Opiskelu on ollut helpompi sovittaa opiskelijan arkeen perheen ja työn vaateisiin. Erityisesti toivottuja toimintamalleja ovat olleet etäopetuksen tallentaminen sekä hybridiopetus eli osallistumismahdollisuus etänä lähiopetukseen. Kun toivottavasti siirrymme taas tulevaisuudessa normaaliin koulutusmuodon mukaiseen opetukseen, tässä ryhmässä on niitä, jotka toivoisivat edelleen joustavia toimintamalleja. On odotettavissa, että toiveita verkko-opintoihin siirtymisestä esitetään ja meidän tulisi tähän valmistautua. Toki siirtymätoiveita voi olla myös toiseen suuntaan, sillä lähiopetus tuo monen kaipaamaa yhteisöllisyyttä.

Ohjaustarpeet osin suuria ja työaikaamme vaativia

Mitä kuuluu -kyselyjen tuloksista käy ilmi, että emme ole pystyneet kaikilta osin vastaamaan opiskelijoiden odotuksiin yksilöllisen ohjauksen osalta. Pandemia on työllistänyt monin tavoin opettajia ja ohjaustoimijoita. Tästä näkökulmasta ministeriöltä saatu erityisrahoitus tuen järjestämiseksi sekä vuodelle 2021 ja 2022 on ollut tärkeää, mutta ei ainakaan vuoden 2021 aikana ole kyennyt paikkaamaan opiskelijoiden odotuksia siitä, että juuri oma opettajatuutori ottaisi yhteyttä.

Neljäs haasteemme liittyykin yksilöllisen tuen tarjoamiseen. Meidän tulee kyetä entistä paremmin ennakoimaan ja tarjoamaan varhaista tukea. Yksilöllistä tukea täytyy pystyä tarjoamaan sitä tarvitseville. Tähän liittyy yhden luukun periaatteen kehittäminen, jossa tukipalveluiden roolia on pyritty lisäämään neuvonta ja ohjaustyössä tarjoamalla Poikkeamon tukea Zoomissa (Akiola, Martikainen & Niemi 2021) sekä erilaisia työpajoja ja infoja. Uudistamalla tukipalveluita voimme pyrkiä keventämään opettajatuutorien työkuormaa siten, että heille vapautuu enemmän aikaa yksilöllisiin kohtaamisiin niitä tarvitseville. Ohjausta meidän tulee kohdentaa erityisesti heihin, jotka sitä eniten tarvitsevat. Moni kaipaa apua opintojen suunnitteluun ja yksilöllisen opintopolun rakentamiseen. Eniten meitä haastavat ne opiskelijat, joiden tulisi ensin saada opiskelukykyynsä vahvistusta, jotta voivat taas ryhtyä opiskelijan työhön eli opiskelemaan. Tarvitsemmekin uudenlaista työnjakoa ja uusia toimintatapoja opiskelijan tueksi siten, että ohjaustyö ei ole yksin opettajatuutorin harteilla. Vuonna 2022 Poikkeamo tukee tätä ajatusta toteuttamalla edelleen etsivää toimintaa.

Ministeriöltä saatu erityisrahoitus mahdollistaa myös sen, että vuonna 2022 opintojen loppuvaiheessa opinnoissaan jälkeen jääneitä opiskelijoita tuetaan yksilöllisellä opintoihin liittyvällä ohjauksella. Pyrimme tarjoamaan tarvittaessa opintojen loppuvaiheessa oleville opiskeleville ns. omaohjaajan, joka tulee tarvittaessa opettajatuutorin avuksi ohjaamaan opiskelijan opinnot loppuun kunkin yksilöllisiä tarpeita kunnioittaen.

Tärkeintä on yhteisöllisyyden luominen – mitä voimme asian eteen tehdä?

Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi, jossa meidän tulee onnistua, nostettiin yhteisöllisyyden lisääminen.  Kun muita asioita mainittiin muutamia kertoja, tämä asia mainittiin kaiken kaikkiaan yksitoista kertaa. Yhteisöllisyyden tukeminen koskettaa kaikkia opiskelijoitamme, vaikka erityisesti 2. ja 3. vuoden sekä verkko-opiskelijat mainittiin erikseen. Laurean Mitä kuuluu -kyselyn tuloksia tukee esim. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (2021), jonka perusteella poikkeusolojen aikana jopa 30 % opiskelijoista on kokenut olonsa yksinäiseksi. Lukuisat muutkin selvitykset vuosina 2020–2021 ovat osoittaneet, että yhteisöllisyyden tunne on vähentynyt ja yksinäisyys on lisääntynyt (Nyyti 2021, 9).

Jotta yhteisöllisyystavoitteet eivät jäisi juhlapuheeksi, tavoitteen saavuttaminen tarvitsee tekoja kaikilta yhteisön toimijoilta. Kuten Nyyti ry:n julkaisemassa Opas yhteisöllisyyden edistämiseksi korkeakouluissa -julkaisussa (Nyyti 2021, 4) todetaan, yhteisöllisyys rakentuu sisältä päin ja arjen pienissä käytännöissä ja kohtaamisissa. Näin ollen jokaisen korkeakouluyhteisön jäsenen tulee osaltaan edistää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyskulttuurin vahvistuminen edellyttää, että yhä useampi oivaltaa, että pienillä omilla teoilla voi vaikuttaa kanssaihmisten työ- ja opiskeluarkeen. Kun yhteisöllinen toimintakulttuuri toteutuu korkeakoulussa, opiskelijoiden ja henkilöstön poissaolot ovat pienemmät ja opinnot etenevät sujuvammin. Aidon yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeä lähestymistapa. Kyse on siis ennen kaikkea siitä, että saamme tuotua jokaiselle opiskelijalle yhtäläisen mahdollisuuden kokea itsensä arvokkaaksi, hyväksytyksi ja merkitykselliseksi omana itsenään. (Nyyti 2021, 4–22.)

Yksi yhteisöllisyyden rakentumisen keinoista on ryhmäytyminen. Opiskelijan hyvinvoinnin ja sitä myötä opintojen sujuvan etenemisen varmistamiseksi on tärkeää, että opiskelijat tuntevat kuuluvansa joukkoon ja voivat luottaa saavansa tukea toisiltaan. Yhteisöllisyyden tunne alkaa parhaimmillaan syntyä ensimmäisissä orientaatiopäivissä hyvillä ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta ohjaavilla harjoituksilla, mutta tätä tunnetta on syytä tietoisesti ylläpitää ja vahvistaa kaikessa pedagogisessa toiminnassa. Yhteisöllisyyden rakentuminen ei ole siis vain yksittäinen opettaja- tai opiskelijatuutorin vastuulle kuuluva toimi opintojen alussa. Harjoituksia ja neuvoja korkeakouluopiskelijoiden ryhmäytymiseen ja yhteisöllisyyden tukemiseen löytyy esimerkiksi Nyyti ry:n julkaisusta Opas yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakouluissa (2021) ja siellä erityisesti sivuilla 37–38, 42–77. Neuvoja löytyy eriteltynä niin opetus- ja ohjaustyötä tekeville, tuutoreille kuin opiskelijajärjestötoimijoillekin, verkossa tapahtuvaa ryhmäytymistä tukemaan sekä korkeakoulun rakenteilla ja toimintatavoilla vaikuttamiseen. Julkaisun sivuilla 90–92 on listattu myös muita valmiita materiaaleja ja näkökulmaa avaavia blogeja.

Pedagogisten prosessien lisäksi perinteisiä keinoja yhteisöllisyyden lisäämiseen ovat mm. kampuksilla järjestettävät tapahtumat. Näitä toivottiin vuonna 2022 voitavan järjestää. Vuonna 2021 tällaisia ei juuri voitu järjestää, vaan tarjolla oli pienimuotoisempia tilaisuuksia etäyhteyksin. Kehitimme myös erityyppistä vertaistukitoimintaa Laureassa (ks. Akiola, Niemi & Kallionpää 2021) ja tätä toimintaa jatketaan vuonna 2022.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022020717875
henkilökuva.
Anna Nykänen
anna.nykanen(at)laurea.fi
suunnittelija
henkilökuva.
Pauliina Nurkka
pauliina.nurkka(at)laurea.fi
johtaja
henkilökuva.
Jutta Meuronen
jutta.meuronen(at)laurea.fi
laatukoordinaattori

hyvinvointi laatutoiminta ohjaus opiskelijapalaute yhteisöllisyys

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu