Laurean yrittäjyyslinjaukset vuosille 2021-2023

Teksti | Antti Sekki

Syksyllä 2020 Laurealle laadittiin uudet yrityskasvatuslinjaukset. Kyseinen dokumentti toimii ohjenuorana seuraan kolmen vuoden ajan Laurean yrittäjyysopetuksen kehittämisessä ja oivallisena viestintävälineenä yrittäjyysopetustarjonnan jalkauttamisessa eri koulutusohjelmien pariin.

Dokumentin linjaukset tukevat Laurean 2030 strategiaa, jossa itsensä johtaminen ja yrittäjämäinen asenne on nostettu yhdeksi Laurean yleisistä, kaikille tutkinnoille yhteisistä työelämävalmiuksista. Laurean yrittäjyyskasvatuslinjaukset ottavat kantaa erityisesti siihen, millaisia opintokokonaisuuksia Laureassa tulee kehittää, jotta itsensä johtamisen ja yrittäjämäisen asenteen strategiset tavoitteet tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.

Katsaus tulevaisuuden työelämään

Ulkoistamisen trendi jatkaa vahvistumistaan. Liiketoiminnan riskejä ja kausivaihteluita siirretään aiempaa hanakammin yksittäisten työntekijöiden kannettavaksi. Tämä synnyttää uutta yrittäjyyttä. Samaan aikaan digitalisaatio muokkaa työmarkkinoita kiihtyvällä tahdilla ja mahdollistaa aivan uudenlaisen työn tekemisen ja työn tarjoamisen ”alustojen” kautta. Puhutaan alustatyöstä, jossa organisaatiot tai yksityishenkilöt jakavat alustan kautta kertaluonteisia tehtäviä palkkiota vastaan. Työn suorittajia ovat muut organisaatiot tai yksityishenkilöt. Verkon välityksellä tarjottava online-työ voidaan tehdä missä päin maailmaa tahansa. Työtehtävien kirjo ulottuu yksinkertaisista ja lyhyistä ”klikkaustehtävistä” (mikrotehtävistä) hyvinkin vaativiin asiantuntijatehtäviin.

Tämänkaltaisen työn tekemisestä ei ole vielä tarkkaa kuvaa. Boston Consulting Groupin (2019) laatiman raportin mukaan Yhdysvalloissa 4 prosenttia ja Isossa-Britanniassa 3 prosenttia tutkimukseen vastanneista hakee pääasiallisen toimeentulon alustatyön kautta. Sivutoimisesti, lähinnä lisätulojen hakemisen näkökulmasta, alustatalouden kokeiluja oli tehnyt yli 10 prosenttia kyselyyn vastaajista. Se, saadaanko koskaan tarkkaa tietoa siitä, paljonko alustojen kautta työtä tehdään, taitaa lopulta riippua tekijöiden omasta rehellisyydestä.  Mikäli työ tehdään alustan kautta ja maksetaan virtuaalivaluuttana, on verottajan erittäin vaikea seurata tapahtumia.

Kehittyvissä maissa alustatyöstä on tullut monelle merkittävä, jopa pääasiallinen ansioiden lähde. Boston Consulting Groupin (2019) tekemässä selvityksessä jopa 12 prosenttia tutkimukseen vastanneista kiinalaisista hankki pääasiallisen elantonsa alustojen kautta. Kiinassa alustatyötä oli kokeillut jopa 30 prosenttia tutkimukseen vastaajista. Alustatyön kokonaismäärää arvioitaessa on huomioitava, kuinka tuoreesta ilmiöstä on kyse. Valtaosa alustoista on perustettu vasta 2010-luvulla. Alustojen käytön on arvioitu kasvaneen viime vuosina maailmanlaajuisesti noin neljänneksen vuosivauhtia, ja niille on rekisteröitynyt useita kymmeniä, jollei satoja miljoonia työn tekijöitä.

2010-luvulla perustetut alustat ovat valtaosin keskittyneet matalapalkkatyöhön. 2020-luvulla myös asiantuntijatyön ennustetaan siirtyvän alustoille ja muokkaavan työelämää entistä voimallisemmin. Kyseisistä muutosvoimista johtuen tulevaisuuden tutkijat ovat ennustaneet, että 2030-luvun loppuun mennessä jopa 60 prosenttia suomalaisesta työvoimasta on yrittäjiä tai freelancereita ja vain 40 prosenttia perinteisiä palkansaajia.

Tulevaisuuden näkökulmasta on hyvin ilmeistä, että yrittäjyys ja palkkatyö lähestyvät toisiaan ja niiden välimaastoon sijoittuville työn muodoille on entistä enemmän kysyntää. Jatkossa palkansaajatyötä ja yrittäjätyötä tehdään peräkkäisinä ja päällekkäisinä jaksoina. Päätoiminen palkansaaja voi olla sivutoiminen yrittäjä – ja päinvastoin. Palkkatyötä, osinkotuloa, tai laskutusta vastaan tehtyä työtä voi olla vaikea erotella päätyöksi ja sivutyöksi, sillä henkilö saattaa kokea ne samanarvoisiksi.

Manpowerin Mika Wilen ja Ilkka Lindroos ovatkin esittäneet mielenkiintoisen kysymyksen:

”Tuleeko työstä vain keikkojen huutokauppaa, jossa pärjäävät ne, joilla on erityisosaamista ja kyky nopeasti omaksua uusimmat trendit mutta myös valmius elää jatkuvassa epävarmuudessa ja epätietoisuudessa toimeentulosta?”

Opiskelijoiden kohtaama työn murros tulee olemaan valtava ja edellyttää jokaiselta uusia taitoja ja kykyjä synnyttää itsenäisesti uusia työmahdollisuuksia. Tästä syystä jokaiselle opiskelijalle tulisi tarjota riittävä tietotaito oman osaamisen ja/tai liikeidean muuttamiseksi liiketoiminnaksi.

Yrittäjyyskasvatuksen määritelmä

Käsitteellisesti yrittäjyyskasvatus on äärimmäisen laaja kokonaisuus. Virallisesti yrittäjyyskasvatus tarkoittaa kaikilla kasvatus- ja opetushallinnon aloilla varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle tehtävää laaja-alaista työtä, jolla pyritään vahvistamaan eri-ikäisten oppijoiden (oppilaat, opiskelijat) yritteliäisyyttä, yrittävyyttä ja yrittäjyyttä. Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena ovat myönteisten asenteiden lisääminen, yrittäjyyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittäminen, uuden yrittäjyyden aikaansaaminen, yrittäjien ja yrityksissä olevan henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä yrittäjämäinen toimintatapa työpaikoilla ja kaikessa muussakin toiminnassa.

Paula Kyrö (1998) on jakanut yrittäjyyskasvatuskokonaisuuden astetta pienempiin palasiin ja ryhtynyt puhumaan i) omaehtoisesta yrittäjyydestä, ii) sisäisestä yrittäjyydestä ja iii) ulkoisesta yrittäjyydestä.

  1. Omaehtoisen yrittäjyyden tavoitteena on auttaa yksilöä oppimaan yritteliästä ajattelu- ja toimintatapaa. Perimmäinen tavoite on, että oppija osaa paremmin johtaa itseään, toimia vastuullisena ja aktiivisena kansalaisena.
  2. Sisäisen yrittäjyyden tavoitteena on lisätä oppijoiden yhdessä tekemisen ja vuorovaikutuksen osaamista. Sen avulla opitaan työskentelemään yritteliäästi yhdessä toisten kanssa yhdessä asetettujen tavoitteiden aikaansaamiseksi.
  3. Ulkoisen yrittäjyyden tavoitteena on antaa oppijalle tietoja ja taitoja yrityksen perustamiseen, johtamiseen ja omistamiseen. Se auttaa oppijaa ymmärtämään yrittäjyyttä ammattina ja mahdollisuutena toteuttaa omia intohimojaan ja osaamistaan.

Yhteiskunnallisesti katsottuna yksi yrittäjyyskasvatuksen tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin se, että oppija ymmärtää yrittäjyyden merkityksen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäjänä ja työpaikkoja luovana rakenteena (Paasio K. & Nurmi P.)

Laurean yrittäjyyskasvatuslinjauksen rajaus

Lähes jokainen maakunta ja moni kaupunki on tehnyt oman yrittäjyyskasvatusstrategian. Usean yrittäjyyskasvatusstrategian mukaan korkeakoulujen rooli liittyy voimallisemmin ulkoisen yrittäjyyden tukemiseen. Yrittäjyyskasvatuslinjauksia pohdittaessa on tärkeätä ymmärtää myös Laurean LbD-pedagogiikan (Learning by Developing) ydin, jonka lähtökohtana ovat autenttiset työelämän kehittämis- ja ongelmatilanteet yhteistyössä työelämän kanssa. Kyseinen pedagogiikka sisältää sisäisen- ja omaehtoisen yrittäjyyden osa-alueet ja siksi kyseisessä yrittäjyyskasvatuslinjauksessa keskitytään ulkoisen yrittäjyyden pariin.

Laureassa ulkoista yrittäjyyttä opitaan osana ydin- ja täydentäviä opintoja. Ydinopinnoissa yrittäjyysopintojen määrä ja sisältö vaihtelevat tutkinnosta riippuen. Täydentävät yrittäjyysopinnot ovat jokaiselle samat, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Kyseinen linjaus ottaa ensisijaisesti kantaa Laurean täydentäviin yrittäjyysopintoihin. Kyseisellä linjauksella pyritään kuitenkin tarjoamaan näkemyksiä ja sisältöehdotuksia eri koulutusohjelmien ydinopintojen yrittäjyysosioihin ja hahmottamaan uudenlaisia rajapintoja ydinopintojen ja täydentävien yrittäjyysopintojen suhteen.

Ulkoinen yrittäjyys

Laureassa on keskusteltu pitkään yrittäjyyden eri muodoista. Tällä hetkellä tunnistettuja yrittäjyyden muotoja ovat:

  1. Alustatalousyrittäjä hankkii osan- tai koko elannon alustojen kautta ja osaa hyödyntää eri alustoja omissa yrittäjyyskokeiluissa sekä lisätulojen hankkimisessa.
  2. Freelance-yrittäjä keskittyy oman osaamisen kaupallistamiseen. Hän voi toimia palkkatyön ja yrittäjätyön rajapinnassa ja hyväksyy sen, että oma elanto tulee useammista eri lähteistä (perinteiseen palkkatyöhön verrattuna).
  3. Myyntiagenttiyrittäjä keskittyy olemassa olevien tuotteiden ostamiseen ja myyntiin oman yrityksen kautta. Myyntiagenttiyrittäjä voi keskittyä perinteiseen myyntiin tai digitaaliseen myyntiin, jotka myös edellyttävät hyvin erilaisen osaamisperustan.
  4. Omistajanvaihdosyrittäjä ostaa toimivan yrityksen ja ryhtyy sitä kautta yrittäjäksi.
  5. Start-Up-yrittäjä kehittää omia ideoita ja innovaatioita ja koittaa saada niistä aikaan liiketoimintaa.

Kuvio 1 havainnollistaa yrittäjyyden eri ilmentymät ja niiden haasteellisuustason toistensa suhteen.

kuvio yrittäjyyden eri muodoista: alustatalousyrittäjyys, freelanceyrittäjyys, myyntiagenttiyrittäjyys, omistajanvaihdosyrittäjyys, startupyrittäjyys.
Kuvio 1: Yrittäjyyden eri ilmentymät (Sekki 2020)

Yrittäjyyttä opetettaessa on tärkeätä ymmärtää eri yrittäjyysmuotojen osaamistavoitteet. Esimerkiksi uuden alustan perustaminen edellyttää täysin erilaisia yrittäjyyden taitoja kuin olemassa olevalla alustalla toimiminen. Oman alustan perustajaa voidaan luonnehtia startup-yrittäjäksi, kun alustalla toimivaa henkilöä voidaan kutsua alustatalousyrittäjäksi. Näiden kahden ääripään väliin mahtuu monia yrittäjyyden muotoja, jotka edellyttävät toisistaan poikkeavia osaamisalueita ja erilaisia toimenpiteitä yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Eri yritysmuotojen välinen eroavaisuus on tärkeätä ymmärtää ja suunnitella opiskelijan yrittäjyyskasvatuspolku niin, että ulkoisen yrittäjyyden oppiminen alkaa mahdollisimman realististen askelmerkkien kautta ja vasta osaamisen ja kyvykkyyden kasvaessa siirtyy haasteellisempien yrittäjyysmuotojen pariin. Kyseisten yrittäjyysmuotojen pariin on vuosien varrella kehitetty taulukon 1 mukaista opetustarjontaa. Nämä kurssit on rakennettu EQF6 näkökulmasta. Tarkempi kurssikuvaus, opetusajankohta ja -kielet löytyvät opiskelijaintrasta sekä Laurean nettisivuilta.

taulukko.
Taulukko 1: Laurean täydentävät yrittäjyysopinnot (Sekki 2020)

Laurean kehittämislinjaukset eri yrittäjyysmuotojen suhteen

Ulkoisen yrittäjyyden kokonaisuus on laaja, eikä kaikkia yrittäjyyden muotoja ole mahdollista kehittää yhtäaikaisesti. Tästä syystä dokumentoidun yrittäjyyskasvatuslinjauksen tekeminen nähtiin Laureassa tarpeellisena. Käsillä olevassa linjauksessa päätetään yrittäjyyskasvatuksen painopiste vuosille 2021-2023 ja otetaan konkreettisesti kantaa siihen, millaisin askelmerkein ulkoisen yrittäjyyden eri muotoja tullaan kehittämään.

Alustatalousyrittäjyys

Freelance-sivustot ja digitaaliset alustat ovat paikkoja, joissa lyhytkestoista työtä etsivät ihmiset sekä työtä tarjoavat tahot kohtaavat toisensa. Nämä digitaaliset alustat ovat hyvä tapa muuttaa oma osaaminen tai harrastuksen kautta syntynyt tietotaito rahaksi.

Kyseisten verkkosivujen- ja digitaalisten alustojen käyttäminen mahdollistavat ensimmäisten asiakkaiden löytämisen helposti ja kehittävät opiskelijoiden taitoja erilaisten projektien ja työtehtävien löytämiseksi. Kyseiset palvelut auttavat henkilöitä synnyttämään ensimmäiset askeleet freelance-yrittäjyyden uralle. Jokaisen tulee kuitenkin muistaa, että yhden jakelukanavan parissa toimiminen on iso riski yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Alustat ovat yksi keino oman osaamisen tai tuotteiden kaupallisiin kokeiluihin, mutta pidempiaikaista yritystoimintaa ei yksinomaan niiden päälle kannatta rakentaa.

Nykytila

Tällä hetkellä alustatalousyrittäjyyteen liittyvä opetustarjontaa ei Laureassa ole juuri tarjolla.

Kehittäminen 2021 – 2023

Alustatalouden teema kehittyy kovaa vauhtia ja siksi siihen liittyvää tarjontaa tulee kehittää. Kyseisen teeman ympärille on mahdollista suunnitella ulkoisesti rahoitettuja hankkeita. Tulevaa rakennerahastokautta (2021-2027) kannattaa seurata erityisen tarkasti myös tästä näkökulmasta.

Ulkoisesti rahoitetusta hankkeesta riippumatta kyseisen teeman ympärille tulee rakentaa uutta opintosisältöä, joka perehdyttää opiskelijan alustatalouden moninaisiin mahdollisuuksiin lisäansioiden hankkimisen- ja kevyiden yrittäjyyskokeilujen muodossa. Kyseinen sisältö (1-2 opintopistettä) tullaan istuttamaan osaksi yrittäjyys osana uraa – opintokokonaisuutta.

Freelance-yrittäjyys

Itsensä työllistäjää kutsutaan usein freelancer-yrittäjäksi. He ovat vailla vakituista työsuhdetta työskenteleviä henkilöitä ja tekevät samanaikaisesti töitä useammalle eri toimeksiantajalle. Freelancer-yrittäjä voi toimia y-tunnuksen kautta tai freelance-verokortilla. Jos freelancer-yrittäjä laskuttaa y-tunnuksen kautta, voi hänet mieltää myös yksinyrittäjäksi. Tyypillistä freelancer-yrittäjälle on, että he myyvät omaa osaamista pienissä palasissa.

Nykytila

Yrittäjyys osana uraa – kurssi perehdyttää opiskelijan freelance-yrittäjyyden pariin ja antaa työkaluja tulevaisuuden työelämässä selviytymiseen itsensä työllistäjän roolissa. Tämä on Laurean yrittäjyyskasvatuksen pääpainopisteenä ja kyseistä sisältökokonaisuutta kehitetään jatkuvasta.

Tämän lisäksi yrittäjyyden monimuotoisuutta ja oman osaamisen kaupallistamisteemaa on ryhdytty jalkauttamaan osana Laurean ydinopintoja. Eri koulutusohjelmien alaisuudessa on tunnistettu ydinopintoja, kuten RO213 Asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen, A9128 Palveluyrityksen liiketoiminta ja markkinointi, RO205 Yrittäjyys, joiden alaisuudessa yrittäjyyden monimuotoisuutta on ryhdytty käsittelemään ja opiskelijan yrittäjyyspolkua rakentamaan helpompien yrittäjyysteemojen kautta. Yrittäjyyden eri muodoista on tehty videoita, joita jokainen opettaja voi omassa opetuksessaan hyödyntää.

Kehittäminen 2021 – 2023

Kokonaisuuden näkökulmasta on järkevää, että yrittäjyyden kurssisisältöjä kehitetään Laureassa keskitetysti ja näitä sisältöosia hyödynnetään eri kurssien alaisuudessa. Canvas tarjoaa tähän erinomaisen mahdollisuuden ja tätä filosofiaa kannattaa edistää erityisesti yrittäjyysopintojen saralla. Kyseinen ajattelumalli tuo tehokkuutta ja parantaa yrittäjyysopintojen laatua yksittäisen opiskelijan näkökulmasta.

Vuoden 2021 aikana keskustellaan ainakin sosiaali- ja terveysalan yrittäjyysopintojen kehittämisestä ja erityisesti siitä, kuinka yrittäjyys osana uraa – kurssisisältöä voisi hyödyntää paremmin kyseisten tutkintojen yrittäjyysopintojen parissa.

Yrittäjyys osana uraa kurssi on valmis skaalattavissa isommalla joukolle väyläopintojen ja avoimen AMK:n kautta. Kyseisen rajapinnan suhteen tehdään töitä ja koitetaan saada sitä kautta viedä Laurean kehittämiä yrittäjyyssisältöjä laajempaan levitykseen.

Myyntiagenttiyrittäjä

Myyntiagentti on kauppaedustaja eli henkilö tai yritys, joka edustaa tavaran valmistajaa tai palvelun tuottajaa (päämiestä) ja myy tämän tavaroita tai palveluita tämän nimissä.

Myyntiagenttitoiminta on suoraviivaista yritystoimintaa, ja tie markkinoille on nopea ja suhteellisen edullinen, koska myyntiagenttiyrittäjän ei itse tarvitse vastata tuotekehitys- / valmistuskustannuksista. Myyntiagenttiyrittäjyyteen liitetään hyvin tiiviisti myös maahantuontiagentuuri. Myyntiagentti voi toimia päämiehen maahantuojana ja edustajana tietyllä maantieteellisellä alueella.

Nykytilanne

Laureassa on ollut viime vuosina useita ulkoisesti rahoitettuja hankkeita myyntiagenttiyrittäjyyden kehittämiseksi.

Vuoden 2019 kuluessa liiketalouden opiskelijoille on rakennettu erilaisia opintopolkuja, joista myyntipolku on yksi konkreettinen osoitus.  Kyseinen polku on valmis ja sen alaisuudessa voi opiskella myyntiagenttiyrittäjyyteen liittyviä osaamisalueita. Erikoistuminen on mahdollista toteuttaa joko perinteisen- tai digitaalisen myyntityön parissa. Yhteistä opintotarjontaa kyseisen aihepiirin suhteen löytyy hyvin, mutta kehittävää löytyy etenkin verkkokauppateeman ympärillä.

Kehittäminen 2021-2023

Maailmalta löytyy iso määrä toimivia myyntialustoja, joiden kautta omien tuotteiden myyntikokeilut on mahdollista toteuttaa melko vaivattomasti. Esimerkiksi Amazon-, eBay- tai Alibaba ovat alustoja, joiden kautta suomalaiset pk-yritykset voisivat kokeilla omien tuotteiden myyntiä kansainvälisesti. Markkinaehtoisesti pk-yritykset eivät näitä kokeiluja helposti tee, mutta ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden (EAKR) kautta kyseiset kokeilut olisi mahdollista toteuttaa. Näiden hankkeiden kautta Laureaan syntyisi uutta tietotaito ja opetustarjontaa, joka voisi hyödyntää myös opiskelijoita.

Kyseisen teeman suhteen seurataan tiiviisti uuden rakennerahastokauden linjauksia ja pyritään saamaan ulkoisesti rahoitettuja hankkeita Laurean verkkokauppaopetuksen kehittämiseksi.

Omistajavaihdosyrittäjä

Henkilöä, joka aloittaa oman yrittäjäuran ostamalla toimivan yrityksen, kutsutaan omistajanvaihdosyrittäjäksi. Tätä tapahtuu paljon perhepiirissä, sukupolvenvaihdosten yhteydessä, mutta myös muut yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt ostavat toimivia yrityksiä.

Omistajanvaihdoksen kautta aloitettava yritystoiminta on kiinnostava siinäkin mielessä, että yrityksen hengissä säilymisen todennäköisyys on huomattavan suuri. Joidenkin selvitysten mukaan jopa 90 prosenttia ostetuista yrityksistä on elossa kahden vuoden jälkeen yrityksen ostosta. Suurta elonjäämisprosenttia selittää erityisesti se, että uudella yrittäjällä on toimiva liiketoiminta ja asiakkaat olemassa. Rahoituksellisesti omistajavaihdos voidaan toteuttaa osittain velkarahalla, johon on mahdollista saada Finnveran takaus. Yritystoiminnan jatkumisen edellytykset ovat hyvät, jos yrityksestä ei ole maksettu liian suurta hintaa ja kapulanvaihto toteutetaan suunnitelmallisesti.

Nykytilanne

Laureassa oli vuosina 2015 – 2017 omistajavaihdosyrittäjyyteen liittyvä hanke (hyvinvointialan yritykset kiertoon), jonka alaisuudessa kyseisen osa-alueen suosiota testattiin ja kehitettiin opintosisältöä. Tällä hetkellä opiskelijat voivat tehdä projektiopintoja omistajavaihdosyrittäjyyteen liittyvissä toimeksiannoissa.

Kehittäminen 2021-2023

Kyseinen osa-alue mahdollistaa helpon ja turvallisen liikkeelle lähdön oman yritystoiminnan suhteen. Tämän lisäksi yhteiskunnassa on iso paine jatkajien löytämiseksi. Kansallisesti on käynnissä omistajavaihdosteemaan liittyviä hankkeita, jotka tekevät tärkeätä työtä kyseisen yrittäjyysmuodon tietoisuuden levittämiseksi. Kyseisestä aihealueesta keskustellaan niin paljon, että se saattaa heijastua myös uuden rakennerahasto-ohjelman (2021-2027) teemoihin. Tästä syystä rakennerahastohakuja seurataan tiiviisti ja analysoidaan hankemahdollisuudet kyseisen teeman suhteen.

Tämän lisäksi Laureaan tullaan rakentamaan 1-2 opintopisteen sisältökokonaisuus, jonka kautta jokainen opiskelija voi halutessaan perehtyä kyseisen teeman pariin astetta syvällisemmin ja kartuttaa osaamistaan tulevaisuuden työelämän näkökulmasta. Sisältökokonaisuus rakennetaan erityisesti siitä näkökulmasta, kuinka liittyä osaksi omistajavaihdostiimiä, ei kokonaisen yrityksen ostamisen ja haltuunoton näkökulmasta. Kyseinen sisältökokonaisuus tullaan istuttamaan osaksi yrittäjyys osana uraa opintokokonaisuutta.

Startup-yrittäjä

Startup-yrittäjyydelle löytyy monia eri määritelmiä, kuten ”tiimi, joka kehittää uutta tuotetta”, ”väliaikainen organisaatio, joka työskentelee äärimmäisen epävarmoissa olosuhteissa” tai ”tiimi, joka etsii toistettavaa ja skaalautuvaa liiketoimintamallia”.

Hyvin usein startup-yrityksellä tarkoitetaan kasvuhakuista yritystä, joka vasta kehittää ensimmäistä tuotetta eikä tee vielä voittoa tai edes liikevaihtoa. Usein startup-yritysten liikeideat ovat niin radikaaleja, että markkinat eivät ole niille valmiita tai yrityksen omistajat eivät löydä riittävää rahoitusta niiden viemiseksi markkinoille asti. Tästä syystä jopa 90 prosenttia startup-yrityksistä kuolee pois kolmen vuoden sisällä niiden perustamisesta. Onnistuessaan nämä yritykset voivat kuitenkin tehdä omistajista äärimmäisen rikkaita, ja siksi kyseinen yrittäjyyden muoto on niin tavoiteltua ja haluttua, vaikka se sisältää kaikkein suurimmat riskit.

Startup-yrittäjyys on sen verran haasteellinen ja riskipitoinen yrittäjyyden muoto, että se ei sovellu kaikille. Olisi suositeltavampaa harjoitella liiketoimintaa ensin ”helpommilla” yrittäjyyden konsepteilla, ja tietotaidon ja osaamisen kartuttua siirtyä tähän kaikista haasteellisempaan kategoriaan, ”yrittäjyyden mounteverestiin”.

Nykytilanne

Start-up yrittäjyyden suhteen Laureassa on pitkät perinteet. Historian saatossa on olut useita ulkoisesti rahoitettuja hankkeita ja toimivia kurssikokonaisuuksia, joista Cambridge Venture Camp ja Hatch incubator program ovat edelleen toiminnassa. Tämän lisäksi Laurea Entrepreneurship Society (LaureaES) järjestää vuosittain noin 10-20 tapahtumaa, joiden perimmäisenä tarkoituksena on innostaa Laurean opiskelijoita yrittäjyyden parin. Nämä tapahtumat painottuvat startup-yrittäjyyden pariin. LaureaES:n toiminta on turvattu vuoden 2022 loppuun ulkoisesti rahoitetulla hankkeella (3AMK:n 3*ES-hanke).

Kehittäminen 2021-2023

Opetuksellisesti kyseinen osa-alue käsittää pisimmät perinteet ja siksi kehittämistarpeet ovat aika rajalliset. Pääsääntöisesti kyseistä tematiikkaa kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hatch incubator – ohjelman ja Cambridge Venture Campin ohella opiskelijoille tarjotaan toisten pyörittämiä start-up ohjelmia. Näiden ohjelmien alaisuudessa opiskelijat voivat kehittää omia yritysideoita eteenpäin.

Laurean toimesta kehitetään kaikille yhteinen, 1-2 opintopisteen sisältökokonaisuus start-up yrittäjyyden pariin, jonka painopiste on tiimiyrittäjyydessä. Kurssin alaisuudessa kehitetään opiskelijoiden osaamista siihen, kuinka liittyä osaksi toimivaa tiimiä. Monesti toimivaan tiimiin liittyminen on helpompi tie startup – yrittäjyyden pariin kuin oman innovaation keksimiseen ja sen eteenpäin vieminen. Kyseinen sisältökokonaisuus tullaan tarjoamaan yrittäjyys osana uraa – kurssin alaisuudessa.

Ulkoisesti rahoitettujen hankkeiden näkökulmasta Laurean kannattaa analysoida kaikki tulevat yhteydenotot. Jos niiden avulla kyseistä tematiikkaa kyetään ylläpitämään tai kehittämään LaureaES:n toimintaa, silloin hankkeisiin kannattaa osallistua.

Yhteenveto

Kuvio 2 havainnollistaa Laurean täydentävien yrittäjyysopintojen tarjonnan vuoden 2022 alkaessa.

aikana yrittäjyysopintojen kulusta.
Kuvio 2: Laurean yrittäjyysopinnot Sekki 2020)

Keskeisin ero nykytilanteeseen on se, että yrittäjyys osana uraa-kurssin verkkototeutus tulee kasvamaan 10 opintopisteen kokoiseksi. Uusia sisältökokonaisuuksia tullaan rakentamaan i) alustatalousyrittäjyyden (1-2 op), omistajavaihdosyrittäjyyden (1-2 op) ja start-up yrittäjyyden (1-2 op) pariin, dokumentissa aiemmin linjatuilla fokuksilla.

Tämän lisäksi yhteistyötä tullaan tekemään eri koulutusohjelmien tutkintovastaavatiimien kanssa ja rakentamaan koulutusohjelmakohtaisia polkuja siihen, kuinka nämä täydentävät opinnot tukevat koulutusohjelmien ydinopintoja ja identifioimaan opetussuunnitelman paikkoja, kuinka yrittäjyys osana uraa kurssisisältöä voidaan paremmin hyödyntää eri tutkintojen yrittäjyystavoitteiden täyttämisessä.

Lähteet:

  • Kyrö, Paula, 1998. Yrittäjyyden tarinaa kertomassa. Helsinki, WSOY.
  • Paasio K. & Nurmi P, 2006. Yliopistolliset yrittäjyysopinnot Suomessa. Teoksessa Kyrö,. P. & Ripatti, A. (toim.), Yrittäjyyskasvatuksen uusia tuulia, s. 32-56.
  • Sekki, A & Härkönen O, 2020, Kevytyrittäjyys – opas sivutoimiseen yrittäjyyteen, Kauppakamari, 9789522466501.
  • TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2019 Work Up! Tulevaisuuden työ ISSN 2342-7922 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-327-416-7, Julkaisun ovat toimittaneet Tuomo Alasoini & Pia Houni.
  • Wallenstein J, de Chalendar A, Revees M, Bailey A (2019) The New Freelancers – Tapping Talent in the Gig Economy, Boston Consulting Group tutkimusraportti.
URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202101192096

Jaa sivu