Kaura (Avena Sativa) on monipuolinen ja kauan tunnettu ihonhoidon raaka-aine. Ensimmäiset merkit kaurasta ihonhoidossa jäljitetään neljän tuhannen vuoden taakse Egyptiin ja Arabian niemimaalle. Kauran ihoa rauhoittava vaikutus tunnettiin jo silloin. Keskiajalla kaurapuurohauteita käytettiin ärtyneen ihon rauhoittamiseen ja uudistamiseen. (Wickens 2001.) Ihonhoidon lisäksi kauraa käytettiin eri muodoissa unettomuuden ja ahdistuneisuuden hoidossa. (Baumann 2007.) Kauran yhdisteet auttavat taistelussa ihon ikääntymistä vastaan ja tukevat ihon oman suojabarrierin toimintaa. (Gafner, Schweikert ja Dell’Acqua 2008.) Kaura on meille suomalaisille tuttu viljakasvi, jota käytettiin aiemmin paljon ihonhoidossa, mutta synteettisen kosmetiikan nousun myötä sen hyvät ominaisuudet unohdettiin. Kuitenkin kuluttajien kiinnostus luonnonmukaisempaan kosmetiikkaan on nostanut myös kiinnostusta kauraan kosmetiikan raaka-aineena.Kestävän kehityksen trendi ja kuluttajien kiinnostuminen ympäristöstä sekä ilmastonmuutoksesta, on saanut yritykset hyödyntämään tuotannoissaan syntyviä sivuvirtoja. Kaura on tunnettu terveysvaikutuksistaan ja sen hyödyntämiseen kosmetiikan raaka-aineena kiinnostaa.  Vuonna 2015 Fazer lisensoi VTT:n kehittämän ja patentoiman teknologian, jonka avulla kauraa voidaan jatkojalostaa teollisuuden tarpeisiin ja vuonna 2018 se kertoi uuden teknologian mahdollistavan kauran hyödyntämisen kosmetiikan aineosan. Nyt Fazerin Aurora-kauraöljyä käytetään kosmetiikan raaka-aineena ja sellaisenaan ihonhoidossa.  (Biotalous 2015 & Fazer Mylly 2020.) Sen tarjoamia mahdollisuuksia kosmetiikan raaka-aineena tutkittiin myös Enikö Sundbergin estenomi (AMK)-opinnäytetyössä 2018 (Sundberg 2018).Opiskelijoiden kanssa yhteiskehittämällä syntyneellä Kosmetiikkatuoteprojekti-opintojaksolla opiskelijat valmistivat valitsemansa raaka-aineen ympärille tuotteen. He suunnittelivat tuotteelle kohderyhmän, markkinoinnin ja pakkauksen teksteineen. Tässä yhteiskirjoittamisella rakennetussa artikkelissa opettaja ja opiskelijat kertovat kauran mahdollisuuksista ja kaurasta saatavien yhdisteiden käytöstä kosmetiikan raaka-aineina.

Kaurasilkki rauhoittaa ja hellii herkkää ihoa

Kaurasilkki eli kolloidinen kaurajauhe sisältää kauran ytimen ainesosia, sokereita, proteiineja, rasvoja, vitamiineja ja antioksidantteja (Farris 2013). Kolloidinen kaura on hienojakoista vesiliukoista puuteria. Raaka-aineen pH-arvo on 5,5, sama kuin ihon, siksi se sopii hyvin iholle levitettäviin tuotteisiin. Voidetta valmistettaessa kaurauutetta suositellaan käytettävän 1-3% pitoisuudella (Limepop 2020). Kauran tärkkelyksen ja betaglukaanin kemiallisen koostumuksen ansiosta kaurasta tuotetulla uutteella on vettä sitovia ominaisuuksia, joiden avulla se sitoo kosteutta ihoon (Peterson & Brinegar 1985; Kurtz & Wallo 2007). Tärkeimpänä terapeuttisena ainesosana kolloidinen kaurajauhe sisältää erityyppisiä fenoleita, jotka saavat aikaan sen antioksidanttiset, anti-inflammatoriset ja auringon ultraviolettisäteitä sitovat vaikutukset (Reynertson et al. 2015).

Kauran sisältämät saponiinit antavat kolloidiselle kauralle puhdistavia oinaisuuksia (Kurtz & Wallo 2007). Kolloidinen kaura saa iholla aikaan pehmeän, silkkisen ja rasvattoman tunteen. Se sopii raaka-aineeksi kasvoille ja vartalolle käytettäviin voiteisiin, myös herkälle iholle sen sisältämien öljyjen ja ihoa rauhoittavien ainesosien ansioista. Kaurasilkin kerrotaan myös poistavan iholta ylimääräistä rasvaa ja öljyä kuivattamatta ihoa. (Reynertson et al. 2015; 6. 7.)

Antioksidanttinen ja ihoa hoitava kauranversouute

Kauranversouutetta (Avena Sativa Straw Extract) saadaan keräämällä kypsymättömän kauran versoja. Keräämisen jälkeen versot uutetaan etanolilla (Halima ym. 2015.) Kauranversouute sisältää runsaasti välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia, hapettumista estäviä antioksidantteja. Yksi tärkeimmistä kauranverson sisältämistä antioksidanteista on rasvaliukoinen ihon ikääntymisen vaikutuksia ennaltaehkäisevä E-vitamiini.  (Rawri, Bharati & Jayaveera 2013.) Kauranversouutteen sisältämillä rasvahapoilla on kyky ehkäistä ihon luontaista kosteutta haihtumasta. (Rawri ym. 2013; Lin, Zhon & Santiago, 2018.

Kauraöljyn rasvahapot kosteuttavat tehokkaasti

Kauraöljyn sisältämillä pitkäketjuisilla rasvahapoilla tiedetään olevan positiivinen vaikutus ihon suojakerroksen uusiutumiseen. Erityisesti korkean linoleenihappopitoisuuden oletetaan vaikuttavan eniten ihon suojatoimintoon. Kauraöljyllä on ihoa rauhoittavia ominaisuuksia, sen tiedetään muun muassa rauhoittavan ihon ärsytystä ja kutinaa. Tämä johtuu kauran sisältämistä avenantramideista, joiden on osoitettu vähentävän tulehdusreaktioon osallistuvien yhdisteiden synteesiä. (Vaughn, Clark, Sivamani & Shi 2018.)

Kaura on monipuolinen kasvi, jota voidaan hyödyntää kosmetiikassa monin eri tavoin. Kauralla on antioksidanttisia, tulehdusta vähentäviä ja ihoa rauhoittavia ominaisuuksia. Kaurasta saatavia yhdisteitä voidaan myös käyttää kosmetiikkatuotteen koostumusta tukevina aineosina lisäämään tuotteen viskositeettia, rakennetta ja liuottamaan muita raaka-aineita.  Elintarviketeollisuuden sivuvirtana saatavaa kauraöljyä voidaan käyttää ihonhoidossa sellaisenaan. Lisäksi kaura sopii monipuolisesti hiustenhoitotuotteisiin.

Kosmetiikkatuoteprojekti-opintojaksolla kaurasta peräisin olevia raaka-aineita käytettiin tuotteiden ideoinnin ja valmistuksen perustana. Opiskelijat valmistivat kauranversouutetta sisältävän kasvoseerumin ja hoitoaineen ja kolloidista kauraa sisältävän hoitonesteen ja seerumin. Kestävä kehitys on estenomi (YAMK) -opinnot läpäisevä aihe ja tutustumalla kauran käyttöön elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyödyntäen opiskelijat ideoivat kestävän kehityksen mukaiset tuotteet ja markkinointiväittämät. Kauran kotimaisuus ja monipuolisuus vastaavat kuluttajien toiveisiin lähellä tuotetusta ja luonnonmukaisesta kosmetiikan raaka-aineesta.

Laureassa tutkintoja kehitetään tiiviissä yhteistyössä työelämän ja opiskelijoiden kanssa Uusia opintojakoja luodaan ja olemassa olevia kehitetään vastaamaan entistä paremmin työelämän osaamistarpeisiin. (Niinikoski ja Poutanen 2020 ja Poutanen 2018). Estenomi (YAMK)-tutkinnon uusi opintojakso Kosmetiikkatuote, syntyi yhteiskehittämisen tuloksena. Opintojaksolla opiskelijat valmistavat tuotteen valitsemansa raaka-aineen ympärille. He suunnittelevat tuotteen markkinoinnin, kohderyhmän ja pakkauksen teksteineen. Keväällä 2020 toteutetun opintojakson opettajat kirjoittivat yhdessä opiskelijoiden kanssa kuuden artikkelin sarjan opintojakson aiheista. Covid-19 –pandemia muutti opintojakson suunnitelmia ja sekä opintojakson toteutuksessa että kirjoitusten aiheissa. Teksteissä kerrotaan opintojakson toteutuksesta, kosmetiikassa käytettävistä raaka-aineista, trendeistä ja kestävästä kehityksestä. Tervetuloa mukaan Kosmetiikkatuotteen tarinaan! 

• Niinikoski Sanna ja Poutanen Marjo, Yhteiskehittämällä sanoitettua osaamista – opetussuunnitelma suurennuslasin alla. Laurea Journal, viitattu 16.9.2020
  https://journal.laurea.fi/yhteiskehittamalla-sanoitettua-osaamista-opetussuunnitelma-suurennuslasin-alla/
• Poutanen M., (2018). Proudly Presenting, for the first time in Finland, Master’s Degree of Beauty and Cosmetics : Designing the Curriculum with Participative Pedagogy. , ICERI2018 Proceedings., International Academy of Technology, Education and Development. doi:10.21125/iceri.2018.1678

Lähteet

• Baumann, L. S. 2007. Less-known botanical cosmeceuticals. Dermatologic therapy, 20/2007, 330.
• Biotalous. 2015. Fazer panostaa huippuinnovaation myötä kauran jatkojalostukseen. Viitattu 20.1.2020. https://www.biotalous.fi/fazer-panostaa-huippuinnovaation-myota-kauran-jatkojalostukseen/
• Farris, P. K. 2013. Cosmeceuticals and Cosmetic Practice. Hoboken: Wiley.
• Fazer Mylly. 2020. Fazer Mylly mukaan kosmetiikkateollisuuden raaka-ainemarkkinoille Fazer Aurora Kauraöljyllä. (Viitattu 15.4.2020. https://www.fazermills.com/fi/ajankohtaista/fazer-mylly-mukaan-kosmetiikkateollisuuden-raaka-ainemarkkinoille-fazer-aurora-kauraoljylla/ )
• Gafner, F., Schweikert,K., Dell’Acqua IFSCC Magazine, 11 (2008) (3) 217–223
• Halima, B., Saad, B., Khemakhem, B., Fendri, I. & Abdelkafi, S. 2015. Oat (Avena sativa L.): Oil and Nutriment Compounds Valorization for Potential Use in Industrial Applications. Journal of Oleo Science.
• Lin, T., Zhong, L. & Santiago, J. 2018. Anti-Inflammatory and Skin Barrier Repair Effects of Topical Application of Some Plant Oils. International Journal of Molecular Sciences.
• Kurtz E, Wallo W. Colloidal oatmeal: history, chemistry and clinical properties. J Drugs Dermatol. 2007;6(2):167–170.
• Limepop, 2020. Kaurasilkki. https://www.limepop.fi/epages/Limepop.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2014113007/Products/4021/SubProducts/4021-0024. Viitattu 9.2.20
• Peterson DM., Brinegar AC., 1985. Oats storage proteins in proteins: Chemistry and Technology. Webster FH (ed). Association of Cereal Chemist. s.153
• Peterson & Brinegar 1985; Kurtz & Wallo 2007; Cosmetic Ingredient Review Expert Panel, 2015.
• Rawri, R., Bharathi, K., Jayaveera, K. 2013. In Vitro Antioxidant Activities of Avena Sativa (oats) Alcoholic Seed Extracts. International Journal of Pharmaceutical Archive.
• Reynertson KA, Garay M, Nebus J, Chon S, Kaur S, Mahmood K, Kizoulis M, Southall MD. Anti-inflammatory activities of colloidal oatmeal (Avena sativa) contribute to the effectiveness of oats in treatment of itch associated with dry, irritated skin. J Drugs Dermatol. 2015 Jan;14(1):43-8. PMID: 25607907.
• Sundberg, E., 2018.  Kauraöljy kosmetiikassa, Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu, http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018092715486
• Vaughn, A; Clark, A; Sivamani, R; Shi, V. 2018. Natural Oils for Skin-Barrier Repair: Ancient Compounds Now Backed by Modern Science. American Journal of Clinical Dermatology.
• Wickens,E. (2001) Economic Botany: Principles and Practices