Ammattikorkeakoulut (24 kpl) muodostavat sangen tiiviin yhteisön, jossa vaikuttaa samaan aikaan lähes 160 000 korkeakouluopiskelijaa ja lähes 10 000 henkilöstön jäsentä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry (Arene) on ammattikorkeakoulujen edunvalvoja ja vaikuttaja sekä ammattikorkeakoulujen yhteistyöfoorumi, joka palvelee ammattikorkeakouluja luomalla edellytyksiä korkeatasoiselle sekä työelämälähtöiselle korkeakoulutukselle että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalle. Kun lähes kaikki ammattikorkeakoulut ovat rakentuneet ja kehittyneet reilussa 30 vuodessa nykymuotoonsa, on myös Arenesta muotoutunut uniikki korkeakoulujen ja ammattilaisten verkosto, jolla on upeat lähtökohdat ammattikorkeakoulutoiminnan yhteiseen kehittämiseen ja sen edellytysten vahvistamiseen.

Rehtorin blogikirjoituksessa (Rehtoriverkosto rehtorin tukena korkeakoulun johtamisessa, 10.11.2020) kolme vuotta sitten totesinkin, että Arenen yhteinen valmistelutyö ja sen organisoima yhteistyö tehostaa korkeakoulujen työskentelyä vähentäen laajemminkin päällekkäistä työtä korkeakouluissa. Näin ammattikorkeakoulujen yhteistyössä luodaan lisäarvoa niin opiskelijoille kuin työelämälle ja kansalaisille laajemminkin.

Opiskelijavalinnan onnistuminen on korkeakoululle erittäin tärkeää, kun vuosittain valitaan suuri määrä uusia korkeakouluopiskelijoita. Iso ponnistus korkeakouluille ovat valintakokeet, joiden järjestämisessä ammattikorkeakoulut tekevät uniikkia yhteistyötä. Viime viikolla järjestettiin ns. AMK-valintakokeet, joilla valitaan korkeakouluopiskelijat suomen- ja ruotsinkielisiin syksyllä alkaviin ammattikorkeakoulututkintoihin tutkintoon johtaviin koulutuksiin.

Kun pääsin osaltani valvomaan valintakokeita korkeakoulumme Vantaan Tikkurilan kampuksella, jäin pohtimaan, miten erinomainen esimerkki ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinta on niiden pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jossa otettiin valtava kehitysaskel, kun syksyllä 2019 otettiin käyttöön ammattikorkeakoulujen yhteinen sähköinen valintakoe. Valvontatilanne on rehtorille joka kerta kovin koskettava. Olen rehtorina toki ylpeä korkeakoulumme korkeasta vetovoimasta ja erittäin motivoituneista opiskelijoita, kuten rehtorin blogikirjoituksessa huhtikuussa kerroin (Ks. Korkeakoulu tarvitsee elinvoiman mahdollistavaa vetovoimaa, 4.4.2023). Kun korkeakoulumme oli kevään toisessa yhteishaussa Suomen vetovoimaisin ammattikorkeakoulu, oli ensisijaisia hakijoita jokaista aloituspaikkaa kohden 4.2. Se tarkoittaa, että yli kolme ensisijaista hakijaa ei pääse Laurea-ammattikorkeakouluun, vaikka he haluaisivat aloittaa opinnot juuri meidän korkeakoulussamme. Valintakokeeseen osallistuessa tämä konkretisoituu, kun valintakoesalissa pohtii, kuinka moni kokelaista pääsee aloittamaan korkeakouluopinnot syksyllä. Kaikille soisi kuitenkin mahdollisuuden päästä opiskelemaan korkeakoulussa.

Valintakoesalissa eivät kaikki toki ole hakemassa samaan tutkintoon johtavaan koulutukseen tai samaan korkeakouluun ja se on juuri ammattikorkeakoulujen valintakoeyhteistyön hienous. Kokelaat tekevät valvotussa valintakoetilanteessa kokeen tietokoneillaan suljetussa verkossa. AMK-valintakoe on rakennettu siten, että siinä on kaikille koulutusaloille yhteiset osiot: Päätöksentekotaidot (40 minuuttia), Opetuskieli (suomi tai ruotsi / 30 minuuttia) ja Englannin kieli (30 minuuttia). Kaikille aloille yhteisten osioiden lisäksi valintakoe sisältää seuraavat koulutusalakohtaiset osiot: Matemaattiset taidot (40 minuuttia): Matemaattis-luonnontieteelliset taidot (35 minuuttia), Eettiset taidot (15 minuuttia) ja Tunneälytaidot (15 minuuttia). Näin kokelaan hakukohteiden mukaisesti hän tekee eri osioista kootun valintakokeen, joka toteutetaan samaan aikaan kaikissa ammattikorkeakouluissa.

Yhteinen AMK-valintakoe, joka on räätälöity eri koulutusalojen tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mahdollistaa sen, että hakija voi tehdä saman kokeen niin Rovaniemellä kuin Helsingissä. Tämän ansiosta vuosikymmeniä jatkunut tarve ”valintakoematkailun” päättyi. Nyt hakijoiden ei tarvitse enää matkustaa pitkiä matkoja osallistuakseen eri ammattikorkeakoulujen valintakokeisiin. Se oli kuitenkin hakijoille merkittävästi niin aikaa vaativaa kuin kustannuksia aiheuttavaa ”turhaa matkailua”.

Ammattikorkeakoulujen valintakoeyhteistyö luo näin merkittävää lisäarvoa hakijoille ja on nykymuodossaan myös kestävää kehitystä edistää yhteistoimintaa. Jotkut asiat on vain parempi tehdä mieluummin yhdessä kuin yksin. Ehkä tulevaisuudessa ammattikorkeakoulut tunnistavat vielä lisää arvokkaita yhteistyöalueita, joissa ne voivat luoda uutta lisäarvoa niin opiskelijoille, työelämälle kuin kansalaisille ja yhteiskunnalle laajemmin.

Lähteet:

• AMK-valintakoe.
• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry.