Lööpit vievät luovan alan tulevaisuuteen

Teksti | Tarja Meristö , Jukka Laitinen

Luovien alojen toimijoilla on muuttuvassa maailmassa kilpailuetuna monialaisuus ja visualisointitaidot. On uskallettava kuvitella uusia mahdollisuuksia ja sanoitettava ne. Lööpit kertovat tulevaisuudesta, mutta ne myös muokkaavat sitä. Luovien alojen toimijoiden kannattaa ottaa tulevaisuuden tutkimuksen työkalut käyttöön oman alansa tulevaisuuden turvaamiseksi.

Tulevaisuuksien tutkimisesta

Tulevaisuutta koskevaa tietoa voidaan luokitella epävarmuuden asteen mukaan varmuuksiin, todennäköisyyksiin ja epävarmuuksiin. Varmuuksien ja todennäköisyyksien erottaminen toisistaan voi olla haasteellista; kyse on sen tiedostamisesta, onko olemassa muitakin, vaikkakin epätodennäköisiä vaihtoehtoja vai onko todella olemassa vain yksi vaihtoehto. Kun tehdään tulevaisuutta koskevia valintoja, on oltava selvillä tarjolla olevista vaihtoehdoista (Meristö 1991).

Tulevaisuutta koskeva tieto on epävarmaa ja se on usein vasta erilaisten toimijoiden aikeissa ja aikomuksissa. Tulevaisuuden tutkimuksen tehtävät kattavat kolme hyvin erilaista tehtävää, jotka ovat kuvittelu, analyysi ja osallistuminen (Amara 1981). Tärkein tehtävä on myös vaikein tehtävä: Miten kuvitella sellaista, mitä ei vielä ole tai mistä ei ole aikaisempaa kokemusta?

Tulevaisuuden tutkimuksen parissa puhutaan usein villeistä korteista, heikoista signaaleista tai mustista joutsenista, jotka yllättävät (Taleb 2006). Niihin ei tavanomaisilla analyysimenetelmillä pääse käsiksi, vaan tarvitaan muuttujien tunnistamisen lisäksi toimijakentän kartoitustyötä ja yksittäisten toimijoiden tunnistamista. Osallistuminen tulevaisuuden tekemiseen tuo tarkasteluun toimijat, joiden intressit ja vaikutusmahdollisuudet on pyrittävä selvittämään. Toimijoilla on usein taustalla kokemuksia ja historiaa, johon liittyvät tabut. Tabut toimivatkin yleensä selittäjinä yllätyksille paremmin kuin ajatus siitä, että ei oikeasti olisi olut ennusmerkkejä ilmassa. Tabut estävät toimijoita havaitsemasta tai vastaanottamasta itselleen epämieluisaa informaatiota. Ne voivat lukita ajatusmaailmoja niin että toisenlaisten todellisuuksien kuvitteleminen käy mahdottomaksi (Kettunen ja Meristö 2010).

Tulevaisuuden tekeminen on myös viestintää

Tulevaisuutta koskevaa tietoa kerätään monialaisesti eri tietolähteistä. Dokumentoitua tietoa saadaan tilastoista, erilaisista tutkimuksista ja selvityksistä sekä patenttitietokannoista, tieteellisten konferenssien proceedings-kirjoista tai erilaisten tutkimuslaitosten julkaisemista megatrendilistoista.

Kuvitteellista tietoa etsitään myös taiteesta kuten kaunokirjallisuudesta, kuvataiteesta tai scifikirjallisuudesta. Uutisvirran seuraaminen kertoo parhaillaan menossa olevista asioista tai asioista, joita halutaan nostaa keskusteluun. Sosiaalisen median keskustelupalstat ja vaikuttajayksilöiden teemaseuranta tuovat myös uusia aiheita osaksi tulevaisuutta koskevaa tietoa.

Näiden lisäksi jokaisessa tulevaisuustyössä myös luodaan itse uutta tietoa osallistavien menetelmien avulla, törmäyttämällä eritaustaisia osallistujia sekä tunnistamalla ja kyseenalaistamalla vanhat perususkomukset.

Tulevaisuutta koskeva tieto voidaan jakaa olemassa olevaan tietoon ja sen tulkintaan ja tulossa olevaan tietoon ja sen kuvitteluun, mitä kaikkea on vasta tulossa. Näkemyksellinen tieto saadaan yhdistämällä kuviteltavissa oleva tieto olemassa olevaan tietoon. Tulevaisuutta koskevien tietojen julkistamisella kerrotaan tulossa olevasta tulevaisuudesta, mutta sillä pyritään myös vaikuttamaan todella toteutuvaan tulevaisuuteen. Mediaseuranta yhtenä tulevaisuutta koskevan tiedon lähteenä on tärkeä, sillä se tuo esille paitsi tietoa tulevaisuudesta, myös eri toimijoiden intressejä: Kuka julkaisee, missä julkaisee ja mitä julkaisee?

Tulevaisuustyön tekeminen on myös viestintää. On tärkeätä oppia lukemaan muiden tekemiä viestejä, mutta myös tekemään itse viestintää niin että sillä on toivottu vaikutus. Lööpit ja uutisotsikot kertovat pääasian, mutta niistä välittyy myös sävy, jolla asiasta halutaan kertoa. Negatiivissävytteinen otsikko voi provosoida karttamaan asiaa, mutta myös nostaa tunteet pintaan ja saada aikaan kansanliikkeen, kun taas myönteiseen sävyyn kerrottu juttu voi helpommin houkutella toimimaan asian edistämiseksi, vaikka toisaalta myönteinen juttu voi tuudittaa liiankin myönteiseen käsitykseen asioiden tilasta ja passivoida. Mediaseurannasta kerättyä tietoa voi jalostaa myös erilaiksi tulevaisuuden aihioiksi, mahdollisiksi, vaikka ei välttämättä todennäköisiksi tulevaisuusskenaarioiksi (Liu 2000).

CityDrivers-hankkeen lööpit skenaarioina

Laurean koordinoimassa CityDrivers –hankkeessa tulevaisuus linkittyy luoviin aloihin ja erityisesti palvelumuotoiluun: millaisia palveluita tulevaisuudessa tarvitaan? Hankkeessa on keskitytty siihen, mitä arvokasta annettavaa erilaisilla luovan alan osaajilla voisi olla yritysten liiketoiminnan kehittämiselle ja millaisia uudenlaisia työmahdollisuuksia luoville tekijöille voisi avautua esim. palvelumuotoilun ja tulevaisuuden ennakoinnin osaamisesta. Laurean lisäksi hanketta on ollut toteuttamassa Tampereen ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulut sekä Teollisuustaiteen Liitto Ornamo. Rahoitusta hanke on saanut Euroopan sosiaalirahastosta 2017-2019 (Santonen 2019).

Laurean Lohjan kampuksella toimiva tulevaisuuden tutkimuksen tutkimusryhmä FuturesLab CoFin vastuulla hankkeessa oli ennakointisosaamiskoulutus luovien alojen toimijoille neljässä eri toteutuksessa: kaksi pääkaupunkiseudulla Espoossa (syksy 2017, kevät 2019), yksi Tampereella (kevät 2018) ja yksi Kouvolassa (syksy 2018). Osallistujat edustivat laajasti erilaisia luovan alan osaajia, kuten graafikoita, näyttelijöitä, elokuvantekijöitä, käsi- ja taideteollisia aloja tai muotoilijoita. Osallistujat valittiin mukaan hakemusten perusteella ja kullakin alueella oli oma hakuprosessinsa ja kaikkiaan koulutukseen osallistui yhteensä 100 luovan alan osaajaa.

Osallistujajoukko teki osana ennakointiosiota erilaisia harjoitteita tulevaisuuden tutkimuksen ja ennakoinnin työkaluilla. Samalla kun osallistujat oppivat käyttämään ennakointia osana oman ja osalleen tulleen casen toiminnan suunnitteluun, saatiin osallistujilta näkemyksiä luovien alojen tulevaisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Yksi tehtävä oli laatia positiivisia ja negatiivisia lööppejä CityDrivers-osallistujien tunnistamien tabujen pohjalta. Tässä artikkelissa nämä lööpit ovat lähtöaineistona ja luovan alan tulevaisuutta tutkitaan lööpeistä rakennettujen erilaisten skenaarioiden avulla. Positiivisista lööpeistä erottuvat sekä toimintaympäristöön että alaan liittyvät tekijät, jotka voivat muokata luovan alan tulevaisuutta myönteiseen suuntaan ja vastaavasti negatiivisista lööpeistä löytyy alaa ei niin suotuisaan suuntaan vieviä tekijöitä. Lööppien avulla on rakennettu neljä erilaista skenaariota (kuva 1).

Tarkasteluaikajänne oli annetussa lööppitehtävässä vuoteen 2025. Tarkasteluaikajänne oli siten suhteellisen lähellä. Aika ei kuitenkaan kulu skenaarioissa lineaarisesti, vaan sitä mukaa, kun skenaariolle ominaiset tapahtumat tapahtuvat. Todellisuudessa aika voi siis olla kauempanakin tulevaisuudessa tai asiat voivat tapahtua ”pikakelauksena” alun perin asetettua aikajännettä nopeammin.

Lööppien pohjalta laaditut skenaariot voi tiivistää nelikentän muotoon, jossa akseleina ovat sekä alan että toimintaympäristön kehitys ja sen suotuisuus, mitä seuraava kuva havainnollistaa.

Kuva 1. Lööppiaineiston pohjalta laaditut skenaariot luovien alojen tulevaisuudesta.

Luovan alan osaajat eivät ole yhtenäinen joukko

Kun tarkastellaan CityDrivers –osallistujajoukkoa ydinpätevyyspuun avulla, voidaan ryhmästä tunnistaa useita erilaisia luovan alan toimijoita. Osa tekee luovan alan työstä taidetta ja käsityötä, osa taas hyödyntää tekemisessään digitalisuutta kaupunkiympäristössä. Osa on valjastanut osaamisensa liiketoimintaan myyntiä edistämään, kun toinen osa luo uutta kyseenalaistamalla entistä. Osa tekee luovaa työtä visualisoiden ja toinen osa puolestaan ihmisten kanssa innostaen. Kaikille on yhteisenä osaamisalueena monialaisuus, luova ongelmanratkaisukyky, asiakaslähtöisyys, ihmissuhdetaidot ja visuaalisuus, vaikka omassa profiilissa niiden painotus vaihteleekin.  Seuraavassa kuviossa tunnistetut tyypit on kuvattu yhteisessä luovan alan ydinpätevyyspuussa oksina. Rungossa on kaikille yhteiset osaamisalueet, ns. ydinpätevyydet ja juurissa vielä eriteltynä osaamisalueittain jaoteltuna tiedot, taidot; arvot, asenteet; kontaktit, kokemukset.

Kuva 2. Synteesi luovien alojen ydinpätevyyspuusta (Laitinen & Meristö 2019).

Luovan alan toimijat eri skenaarioissa

Kaikilla luovan alan tyypeillä on työtä ja tekemistä ykkösskenaariossa ”Suomi – muotoilun kärkimaa”, jossa rahaa riittää hyvinkin erilaisiin kokeiluihin ja palkkatyötä kaipaavat löytävät taiteilijatyötä yrityksistäkin, kun taas esim. Digisti urbaani -brändimuotoilijoille tarjoutuu vaurastumisen mahdollisuuksia toimimalla globaalisti maailman metropoleissa.

Kakkosskenaariossa ”Muotoilulla mukavuutta” voivat menestyä Ihmisten kanssa innostajat- ja Luovasti visualisoiden-toimijat, mikäli he saavat mukaan yhteiskehittämiseen laajat joukot palveluiden nykyisiä ja tulevia käyttäjiä. Huonoina aikoina myös Myyntiä edistäen –tyypit ovat kysyttyjä. Huonommassa toimintaympäristössä voi olla tarvetta muuttaa ulkomaille joko lisätienestien takia, mutta myös kasvavaa verotaakkaa pakoon, kuten yksi lööppikin osuvasti kuvasi Runoilija tienasi liikaa – muutti veropakolaiseksi ulkomaille.

Kolmannessa skenaariossa ”Palkitut(kin) muotoilijat ilmaistöissä” Taidetta ja käsityötä –tekijät sekä Luovasti visualisoiden –toimijat voivat joutua tilanteeseen, jossa kovatkaan neuvottelut eivät tuota heille ansaitsemaansa palkkiota ja tiukkoina aikoina yleistyvien narsistijohtajien joukko jyrää työpaikoilla, joissa uupuminen on arkipäivää.

Neljäs skenaario ”Tekoäly romahdutti taiteen hinnan” on johtanut tilanteeseen, jossa kilpailu on kiristynyt ja palkitut gurutkin tekevät huonoa työtä. Tämä on osaltaan ollut vaikuttamassa siihen, että EU:ssa valmistellaan direktiiviä luovuuden kieltämiseksi, mikä aiheuttaa lopullisesti luovien alojen tuhon. Erityisesti Ylösalaisin, uuden luojat –tyyppiset toimijat voivat joutua median hampaisiin, kun taas Digisti urbaani –tyypit voivat olla hyvinkin haluttuja osaajia tässä tekoälyn hallitsemassa maailmassa.

Osaaminen turvaa tulevaisuuden

Tärkeintä on huolehtia omasta osaamisestaan, jotta pystyy joustamaan ja muuttumaan eri skenaarioiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Arvot ja asenteet määrittelevät paljon: Halu oppia uutta, sinnikkyys ja yrittäjämäisyys ovat avainasemassa. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää myös kestävää kehitystä ja eettisyyttä, mutta myös avoimuutta ja positiivisuutta. Taidoista ja tiedoista korostuvat mm. konseptointi ja tuotteistaminen sekä palvelumuotoilu, markkinointi ja viestintä. Verkostoissa on hyvä olla mukana paitsi ammatillista verkostoa kuten työkavereita ja asiakkaita sekä opiskelukavereista, myös erilaisia vapaaehtoisverkostoja järjestö- ja yhdistyspuolelta, virtuaalisestikin.

Luovien alojen toimijoilla on muuttuvassa maailmassa kilpailuetuna monialaisuus ja usein ylivertaiset visualisointitaidot, jotka ovat olennaisia viestinnässä ja sen onnistumisessa. Parannuksia tarvitaan tuotteistamiseen ja kaupallistamiseen, jonka osana myös oman työn hinnoittelu on otettava haltuun. Tärkeätä on uskaltaminen: on uskallettava kuvitella uusia mahdollisuuksia ja kuvitettava ja sanoitettava ne paitsi päättäjille myös suurelle yleisölle. Lööpit paitsi kertovat tulevaisuudesta, ne myös muokkaavat sitä. Luovien alojen toimijoiden kannattaa ottaa tulevaisuuden tutkimuksen työkalut käyttöön myös oman alansa tulevaisuuden turvaamiseksi.

 

Lähteitä
  • Amara, R. (1981) Searching for Definitions and Boundaries. The Futurist, February 1981.
  • Kettunen, J. & Meristö, T. (2010) (toim.) Seitsemän tarinaa ennovaatiosta. Teknova, Helsinki 2010.
  • Laitinen J., Meristö T., (2019). Innovation capabilities in creative industries for the futures needs.
    Proceedings of The XXX ISPIM INNOVATION CONFERENCE 2019 – Florence, Italy., ISPIM.
    Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019073023283
  • Liu, Shuhua (2000) Improving Executive Support in Strategic Scanning with Software Agent Systems. TUCS Dissertations 25. Turku Centre for Computer Science, 2000
  • Meristö, T. (1991) Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa, Acta Futura Fennica.
  • Santonen, T. (2019) CityDrivers –hankkeen loppuraportti (tulossa).
  • Taleb, N.N (2006) The Black Swan: The Impact of the Highly Improbable. Allen Lane.

 

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019101833662

Jaa sivu