Luovia menetelmiä voidaan hyödyntää ja soveltaa monipuolisesti erilaisten kohderyhmien kanssa ja vastaamaan erilaisiin tarpeisiin. Tässä artikkelissa esitellään kolme hanketta, Elossa!, Eloisa ja Talent Vantaa, joista jokaisessa on hyödynnetty luovia menetelmiä eri lähtökohdista käsin. Hankkeiden toiminnalla on saatu aikaan hienoja tuloksia ja laajemminkin hyödynnettäviä tuotoksia. Uudessa Lempeä hoiva -hankkeessa hyödynnetään aikaisempia oppeja.

Mitä ovat luovat menetelmät?

Termillä luovat menetelmät tarkoitetaan toimintaa, jossa pyritään lisäämään taiteen ja kulttuurin keinoin yksilön hyvinvointia ja terveyttä, ja jossa taiteen avulla etsitään uusia näkökulmia vaikeasti lähestyttäviin ilmiöihin (Känkänen 2013: 75). Nivala & Ryynänen (2019) määrittelevät luoviksi menetelmiksi kaiken sellaisen toiminnan, jossa käytetään tunteita, aisteja, kehollisuutta ja kokemuksellisuutta ja irrottaudutaan rationaalisen ajattelun valta-asemasta. Usein kuulee puhuttavan myös esimerkiksi taidelähtöisistä menetelmistä, soveltavasta taiteesta tai luovasta ryhmätoiminnasta.

Käytetystä termistä riippumatta yhteistä näillä kaikille on pyrkimys vaikuttaa toimintaan osallistuvien ajatteluun, käyttäytymiseen tai toimintaan (Korhonen 2013). Luovien ja toiminnallisten menetelmien työtavoissa painotetaan muun muassa elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja toiminnallisuutta. Erilaisilla menetelmillä tavoitellaan esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen lisäämistä, arjen vahvistamista, itsetunnon nostamista, yhteisöön kuulumisen tunnetta tai tekemisen riemua. (Nietosvuori 2008, 135–141.)

Konkreettisesti luovat menetelmät ovat usein erilaisia harjoituksia, joissa käytetään ja hyödynnetään kuvallista, kehollista tai sanallista ilmaisua, musiikkia tai kädentaitojen menetelmiä, tai näiden yhdistelmiä. Käytännössä luovan toiminnan tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi erilaista kuunneltavaa musiikkia, lauluja tai musisointia, runoja, kortteja, valokuvia tai tauluja. Hyödyntää voi myös liikettä, tanssia tai sirkusta, kädentaitoja, esineitä, luontokappaleita ja -ympäristöjä sekä tunto- ja hajuaistiin perustuvia toiminnallisia harjoituksia. Työskentelyn tavoitteena ei ole luova lopputulos, vaan itse prosessi, joka etenee kokemusten ja niiden reflektoimisen kautta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023.)

Luovia menetelmiä voidaan käyttää ja soveltaa hyvinkin monipuolisesti ja erilaisten ryhmien kanssa. Seuraavaksi esitellään lyhyesti kolme erilaista hanketta ja kohderyhmää, joiden kanssa on hyödynnetty luovia menetelmiä.

Osana hoivakotien arkea – case Elossa!

Elossa! Luovaa alaa ja hoivakoteja elvyttämässä yhteiskehittämällä -hankkeen (2021–2023) tavoitteena oli luoda toimintamalli hoivakotien ja luovien alojen väliselle yhteistyölle. Osana hanketta toteutettiin monipuolisia luovia työpajoja hoivakotien asukkaille ja työntekijöille sekä sparrattiin luovan alan toimijoita oman liiketoimintasuunnitelmansa osalta. Hankkeessa tuotettiin LuovaHoiva-yhteistoimintamallin opas luovien alojen ja hoivakotien välisen yhteistyön rakentamiseksi.

Luovat menetelmät ja niiden lisääminen eri tavoin osaksi hoivakotien arkea oli pohjana hankkeen toiminnassa. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä kymmenen luovaa työpajaa hoivakotien asukkaille ja työntekijöille. Työpajoissa hyödynnettiin musiikkia, kuvaa ja draamaa sekä teknologiaa ja mukana toteutuksissa olivat Laurean ja Metropolian luovien alojen lehtorit sekä hankkeeseen mukaan valitut luovien alojen toimijat.

Hankkeen aikana kerättiin sekä työntekijöiden että asukkaiden kokemuksia ja ajatuksia luovista menetelmistä ja niiden hyödyntämisestä osana hoivakotien arkea (ks. Eerola & Rosenström 2022; Eerola & Juvonen 2023). Työntekijät kokivat luovuuden tärkeänä, vaikka hoivakodin arjessa sille jää aikaa liian vähän. Työntekijät kertoivat luovuuden olevan hoivakodin arjessa sallittua ja hyväksyttävää, ja että jokainen saa käyttää luovuutta omalla tavallaan:

”Silloin voin irrottautua perustyöstä ja nauttia elämyksestä tai toiminnasta yhdessä asukkaiden kanssa.”

”Toivoisin, että hoitajille ja johdolle tulisi ymmärrys siitä, että luova toiminta, taide ja kulttuuri monessa muodossaan kuuluu osana asukkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Toivoisin, että ”lupa tehdä luovasti” muuttuisi asenteeksi myös hoitotyössä.”

Työntekijöiden kokemusten mukaan luova toiminta hoitomuotona auttaa päivän kulussa sekä tukee niin asukkaita kuin hoitajia. Myös asukkaat kokivat luovat hetket mielekkäinä. Etenkin yhdessä tekemisen tärkeys korostui:

”Yhdessä tekeminen on aina kaikkein parasta”

”Kun on musiikkia, niin on kiva myös jutella”

Työhyvinvoinnin tukena – Case Eloisa

Eloisa – Luovat menetelmät työyhteisön hyvinvoinnin ja resilienssin edistäjinä -hanke (2021–2023) tuki COVID 19-pandemiasta kärsineiden työyhteisöjen ja työntekijöiden työhyvinvointia sekä henkilöstön kehittämistä tuomalla luovia ja taidelähtöisiä työkaluja yritysten ja heidän työntekijöidensä arkeen. Hankkeen taustakäsitteitä olivat sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi sekä luovat ja taidelähtöiset menetelmät.

Sosiaalinen pääoma perustuu Marja-Liisa Mankan työhyvinvoinnin malliin (2023) ja se koostuu kahdesta ulottuvuudesta: esihenkilön ja työntekijöiden välinen ulottuvuus sekä työntekijöiden välinen ulottuvuus. Sosiaalinen pääoma nähdään yksilön ja koko työyhteisön voimavarana, joka tehostaa tavoitteiden saavuttamista ja kasvaa, kun sitä käytetään (Nyman 2023). Sosiaalinen pääoma, työhyvinvointi ja luovat menetelmät ovat toisiinsa kytkeytyviä tekijöitä, jotka voivat vahvistaa toistensa vaikutuksia ja siten edistää yksilön, työyhteisön ja koko organisaation voimavaroja ja menestystä.

Hankkeen tekemisen perustana olivat luovat ja taidelähtöiset menetelmät ja eri alojen taiteilijat olivat mukana toiminnassa. Hankkeessa toteutettiin yrityksille taidelähtöisiä valmennuksia, testattiin luontopainotteista Elämysnurkka-konseptia, järjestettiin erilaisia tapahtumia ja webinaareja, tuotettiin hyvinvointikortit sekä neljän podcastjakson sarja. Lisäksi opiskelijoille suunnatun innovaatiokilpailun voittajatyö, Hyvän mielen noppa -peli toteutettiin konkreettiseksi työkaluksi. Eri toteutuksista saatujen kokemusten ja oppien perusteella tuotettiin useampi opas työyhteisöjen hyödynnettäväksi.

Taidelähtöisissä valmennuksissa yrityksille tarjottiin kolmen tapaamiskerran paketti, johon kuului yritysten tarpeiden pohjalta rakennettu ja valmentaja-taiteilija-työparin toteuttama valmennuskokonaisuus. Taideosio valmennuksissa oli esimerkiksi lasinpuhallusta tai tarinateatteria (ks. Nyman & Suvitie 2022; Rahmel 2022). Valmennuksissa käytetyistä luovista menetelmistä on koottu tiivis materiaalipaketti kaikkien hyödynnettäväksi. Toiminnallisten menetelmien luonteeseen, niiden haasteisiin sekä mahdollisuuksiin paneudutaan erillisessä blogitekstissä (ks. Linnamäki 2023).

Hankkeen kokemuksiin ja oppeihin pohjautuen on tuotettu myös kaksi opasta. Työpaikoille suunnatusta Taidelähtöisyyttä työhyvinvoinnin tueksi -oppaasta löytyy pikaohjeet taidelähtöisten yritysvalmennusten keskeisiin asioihin sekä ohjeita taiteen hyödyntämiseen organisaatioissa ja työyhteisöissä. Palveluntuottajille, kuten taiteilijoille, suunnatussa oppaassa on pikaohjeet taidelähtöisten yritysvalmennusten keskeisiin asioihin sekä vinkkejä organisaatioiden kanssa työskentelyyn. (Kivistö 2023a, 2023b.)

Pitkälti taidelähtöisten valmennusten ja niistä saatujen kokemusten ja oppien pohjalta toteutettiin myös Taide työssä – kun yritys ja luovuus tapasivat toisensa -podcastsarja. Nelijaksoisessa sarjassa kerrotaan esimerkkejä siitä, miten taide, luovuus ja tarinat olivat mukana yrityksien yhteisöllisyyden rakentamisessa ja työyhteisöjen palautumiskyvyn vahvistamisessa. Jaksoissa pääsevät ääneen niin valmentajat, taiteilijat kuin työyhteisötkin. Sarjassa annetaan myös käytännön vinkkejä siitä, miten yhteistyö voidaan saada alulle ja mitä yhteistyössä mahdollistuu. Jaksot ovat kuunneltavissa muun muassa Spotifysta:

• Jakso 1: Taide tuli töihin
• Jakso 2: Taide yrittäjän apuna
• Jakso 3: Taide työyhteisön tukena
• Jakso 4: Työhyvinvointia päivässä

Laureassa kehitettyyn Aistien-menetelmään perustuvaa Elämysnurkka-konseptia testattiin työyhteisöissä keväällä 2023. Konseptin ajatuksena oli toteuttaa moniaistinen tila työyhteisöjen omiin tiloihin edistämään työntekijöiden työhyvinvointia ja palautumista sekä vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä (ks. Honkonen 2023). Konseptiin kuului kolme erilaista teemaa: metsä, merenranta ja pariisilainen kahvila. Työntekijät saivat valita haluamansa teeman ja Elämysnurkka rakennettiin heille viikon ajaksi vapaaseen käyttöön. Testausten perusteella konseptista toteutettiin pikaopas, jonka avulla työyhteisöt voivat rakentaa itselleen Elämysnurkan.

”Aluksi tuntui, ettei oikein ole aikaa tulla käymään tilassa, kun oli todella hektinen viikko. Mutta sitten kun tähän tuolille istahti ja alkoi kuuntelemaan aaltojen ääniä, niin mieli rauhoittui. Maisema oli ihana ja tunnelma toi itselle rauhallisen fiiliksen. Täällä oleilun jälkeen lähti ihan eri fiilingillä töihin, toi mikrolepohetkiä päivään.”

Syksyllä 2022 järjestettiin kolme tapahtumaa, joissa pohdittiin luovuutta, vuorovaikutus ja luottamusta, tarinoiden voimaa sekä tulevaisuutta eri menetelmillä (kuva 2). Tapahtumissa oli mukana Tarinateatteri-ryhmä, joka tuotti osallistujien tarinoista ja päivän keskusteluista lyhyitä, mutta sitäkin sykähdyttävämpiä esityksiä (ks. Rahmel 2023). Kolmannessa tapahtumassa pohdittiin työhyvinvoinnin tulevaisuutta ja sitä, miten taideperustaiset menetelmät voivat olla sitä luomassa (Kivistö, Linnamäki, Myllyoja & Räty 2023). Tapahtuma toteutettiin osin työpajoina, joissa hyödynnettiin Aistien-menetelmää.

Hyvinvointiin liittyviä käytännön työkaluja ovat myös hankkeessa tuotetut hyvinvointikortit, jotka antavat tilaisuuden keskusteluun ja herättävät yhteistä tietoisuutta hyvinvoinnin tärkeydestä yritystoiminnan arjessa. Kortit myös aktivoivat toimintaan. Korttien ajatuksena on vahvistaa hyvää ilmapiiriä, yhteisöllisyyttä ja yrityksen sosiaalista pääomaa. Hyvinvointikorttien teemoina ovat yksilö, yhteisö, johtaminen ja kehittäminen.

Taide töihin! -innovaatiokilpailun voittajatyöksi valikoitui Hyvän mielen noppa -peli (kuva 3). Nopan toimintaidea perustuu positiiviseen pedagogiikkaan, eli ajatukseen, että hyvä lisää hyvää kierrettä. Pelin ideana on heittää noppaa ja toteuttaa nopan silmäluvun osoittama tehtävä. Työhyvinvoinnin edistämisen pelillistäminen saa työyhteisössä aikaan rentoa ja positiivista kisailua hyvän tuottamisella itselle ja työyhteisölle. Noppa on helposti käyttöön otettavissa erilaisissa tilanteissa ja työyhteisöissä. Lisäksi noppa on muunneltavissa, sillä työyhteisöt voivat laatia myös omia tavoitteitaan vastaavia tehtävä- ja kysymyspattereita.

Oman osaamisen tunnistamisen tukena – Case Talent Vantaa

Kansainvälisten osaajien työllistymisen edistämiseen keskittyneessä Talent Vantaa -hankkeessa (2022–2023) tuettiin työnantajia rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia sekä kehittämään valmiuksia ja käytäntöjä, jotka auttavat entistä paremmin tunnistamaan ja hyödyntämään myös muualla kuin Suomessa hankittua osaamista. Hankkeen toiminnoilla tuettiin myös kansainvälisten osaajien houkuttelua, asettautumista ja työllistymistä Vantaalle.

Yksi yritysten ja osaajien kohtaamista edistävä palvelu oli luoviin menetelmiin pohjautuva valmennus (Boost your professional skills and competences), jossa kartoitettiin ja kartutettiin kansainvälisten osaajien omaa työelämäosaamista. Valmennuksen tavoitteena oli antaa tietoa, työvälineitä, valmiuksia ja vahvistusta

• Oman osaamisen tunnistamiseen, ilmaisuun ja ”paketointiin”
• Itseilmaisu- ja vuorovaikutustaitoihin
• Oman urakehityksen suunnitteluun
• Työhaastattelujen ja videohakemusten toteutukseen
• Omaan luovaan potentiaaliin.

Valmennus koostui kuudesta tapaamiskerrasta, joiden teemat liittyivät itseilmaisun vahvistamiseen, moninaisen osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen ja ilmaisemiseen, vuorovaikutustaitojen vahvistamiseen, tiimityöskentelytaitojen kehittämiseen sekä tulevaisuuden työminän kartoittamiseen. Kaikissa teemoissa ja tapaamiskerroissa hyödynnettiin luovia menetelmiä, kuten kuvallisia, kirjallisia ja osallistavaa draamatyöskentelyä. Osallistavaan valmennukseen osallistuneet kokivat valmennuksen olleen osallistujia arvostava ja tasavertainen ja valmennuksessa olleen vahva keskinäinen luottamus sekä sopivasti huumoria. Osaajat kokivat saaneensa valmennuksesta lisänäkemystä omien kompetenssiensa lisäksi myös esimerkiksi työelämän eri rooleihin. (Bethell & Hagman 2023.)

Katse tulevaan: Lempeä hoiva -hanke yhdistää aikaisempaa tekemistä ja tuloksia

Syyskuussa 2023 alkanut Lempeä hoiva -hanke yhdistelee hieman kaikkia edellä mainittuja näkökulmia. Uudenmaan liiton rahoittamassa hankkeessa luodaan yhteiskehittämällä ja palvelumuotoilun keinoin lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton malli ikääntyneiden muistisairaiden hoivayksiköiden käyttöön. Hankkeen toiminta sisältää osaamisen kartoituksen ja tunnistamisen, yhteiskehittämisen valmennuksia ja työpajoja sekä lääkkeettömien menetelmien toimintakokeiluja, joiden pohjalta malli luodaan.

Lääkkeettömien menetelmien käyttöönoton mallin tarkoituksena on antaa strukturoitu, toistettavissa oleva kuvaus lääkkeettömien menetelmien käyttöönotosta ja siten fasilitoida kehittämistä hoivayksiköissä myös jatkossa. Hankkeen päämääränä on, että muistisairaiden hoivayksikön henkilökunnan tunnistettu ja uusi lääkkeettömien menetelmien osaaminen ja menetelmien käyttöönotto edistävät hoivakotien henkilökunnan ja asukkaiden hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä osaamista, osallisuutta ja uusia käytäntöjä lisäävät toimintatavat voivat edistää sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden työhyvinvointia sekä alan veto- ja pitovoimaa. Hanketta koordinoi Laurea-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina toimivat Metropolian ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulut.

Lähteet:

• Bethell, S. & Hagman, A. 2023. Osallisuutta ja onnistumisia: Luovaa valmennusta työnhaun tueksi kansainvälisille osaajille. Viitattu 7.8.2023.
• Eerola, A-R. & Juvonen, L. 2023. Luovuus Helsingin Seniorisäätiön asukkaiden arjessa – asukkaiden näkemyksiä. Geroblogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.8.2023.
• Eerola, A-R. & Rosenström, M. 2022. Luovat menetelmät hoivakodin arjessa – Seniorisäätiön hoitajien kokemuksia. Geroblogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.8.2023.
• Honkonen, A. 2023. Moniaistinen Elämysnurkka tukemaan työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. Viitattu 21.8.2023.
• Kivistö, M. 2023a. Pieni opas työpaikalle: Taidelähtöisyyttä työhyvinvoinnin tueksi. Eloisa-hanke. Avoimet oppimateriaalit. Viitattu 11.9.2023.
• Kivistö, M. 2023b. Pieni opas palveluntuottajalle: Taidelähtöisyyttä työhyvinvoinnin tueksi. Eloisa-hanke. Avoimet oppimateriaalit. Viitattu 11.9.2023.
• Kivistö, M., Linnamäki, J., Myllyoja, J. & Räty, M. 2023. Taideperustaisin menetelmin kohti työelämän tulevaisuuksia. Laurea Journal. Viitattu 4.8.2023.
• Korhonen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät. Taika-hanke. Viitattu 4.8.2023.
• Känkänen, P. 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Väitöskirja. Tutkimus 109, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos. Viitattu 4.8.2023.
• Linnamäki, J. 2023. Ihanat, kamalat toiminnalliset menetelmät. Viitattu 21.8.2023.
• Manka, M-L. & Manka, M. 2023. Työhyvinvointi. 3. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
• Nietosvuori, L. 2008. Luovat ja toiminnalliset menetelmät sosionomin työssä. Teoksessa Viinamäki, L. (toim.). 2008. 14 puheenvuoroa sosionomien (AMK) asemasta Suomen hyvinvointiasiantuntijajärjestelmässä. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja.
• Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka: kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. 2.painos. Tallinna: Gaudeamus.
• Nyman, J. 2023. Työhyvinvointi ja resilienssi organisaatiossa – sosiaalisen pääoman ulottuvuudet. Teoksessa Honkonen, A., Niemi, J. & Pöyry, P. (toim.) 2023. Luovuuden jyviä, työhyvinvoinnin kasvua. Taide organisaation voimavarana. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 115. Viitattu 11.9.2023.
• Nyman, J. & Suvitie, A. 2022. Taiteilijat mukaan edistämään organisaatioiden resilienssiä. Työterveyshoitaja-lehti 4/2022. Viitattu 4.8.2023.
• Rahmel, P. 2022. Taiteilija yhteisöllisyyden rakentajana. Tikissä-blogi. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 4.8.2023.
• Rahmel, P. 2023. Yritys elävässä peilissä. Teoksessa Honkonen, Niemi & Pöyry (toim.). 2023. Luovuuden jyviä, työhyvinvoinnin kasvua. Taide organisaation voimavarana. Metropolia Ammattikorkeakoulun julkaisuja. TAITO-sarja 115. Viitattu 11.9.2023.
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta. Viitattu 4.8.2023.