Olemme Laureassa etsineet uutta portfolioalustaa käyttöömme. Portfolio on yksinkertaisuudessaan koonti erilaisista ja erityyppisistä sisällöistä. Koonnin aihe voi olla oma osaaminen tai jokin aiheteema, josta haluaa koota materiaalia joko itselle tai jakaakseen sitä muille.

Oppimisen näkökulmasta kyse on henkilökohtaisesta oppimisympäristöstä. Portfolioalustalle voi esimerkiksi tallentaa omia muistiinpanoja, pohdintoja ja oppimistehtäviä. Näin oppimistaan voi tehdä näkyväksi (ks. Lehtilinna 2019). Alustaa voidaan käyttää myös moneen muuhun tarpeeseen. Tunnistettuja tarpeita vastaavaa alustaa etsiessämme kartoitimme aiemmin opiskelijoiden odotuksia (ks. Nykänen ja Jumisko 2020). Tässä artikkelissa kerron henkilöstön tarpeista alustalle. Näitä tarkasteltiin tuottamalla 14 erilaista käyttötapausta eli kuvausta siitä, mitä alustalla on mahdollista tehdä.

Tässä artikkelissa esittelen käyttötapaukset sekä niiden pohjalta toteutetun henkilöstökyselyn tuloksia. Kyselyssä tiedustelimme kiinnostusta kehittää omaa toimintaansa käyttötapauksissa kuvattuun suuntaan. Artikkeli perustuu alustavaihtoehtoja kartoittaneessa työryhmässä laadittuun raporttiin (Laurea 2020). Toivon, että kirjoitus avaa, mitä kaikkea portfolioalustalla on mahdollista tehdä. Näin portfolioalustoista on mahdollista ottaa paremmin hyöty irti.

Käyttötapausten kuvaaminen ja kartoituksen toteuttaminen

Portfolioalustan käyttötapaukset on tuotettu Laureassa kevään 2020 aikana. Kuvauksissa hyödynnetiin Sometaduuniin-hankkeen tuloksena syntyneitä tuotoksia: Someta Duuniin – Digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa – kokoelmateosta (2019) sekä Unelma-Pulinan portfoliota, joka esittelee portfolioiden pedagogisia mahdollisuuksia. Aineistoa käytiin läpi eri tarpeiden tunnistamiseksi, ja kirjoitettiin auki erilaiset käyttötapaukset. Tapausten kuvaamiseen on osallistunut lisäkseni lehtori Minna-Kaisa Lehtilinna, joka oli mukana Sometaduuniin-hankkeessa asiantuntijana. Niitä on lisäksi arvioinut työryhmä, johon kuuluivat palvelusuunnittelija Marjo Voutilainen sekä kaksi YAMK-polkuopiskelijaa.

Kysely kiinnostuksesta käyttää tulevaa alustaa kyseisissä käyttötapauksissa toteutettiin huhtikuussa 2020. Kaikilla henkilöstön jäsenillä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Vastauksia saatiin 22, joten vastausten ei näin ollen voida katsoa edustavan kohdejoukkoa kovinkaan hyvin. Vastaajista 19 toimii pedagogisissa tehtävissä, kolme muissa tehtävissä, mutta ei kuitenkaan hankkeissa. Vastaajia pyydettiin arvioimaan vain ne väittämät, jotka oman työnkuvan puolesta olivat relevantteja. Vastaamisaktiivisuuteen on todennäköisesti vaikuttanut Korona-epidemian aiheuttamat työkiireet.

Heikosta vastausaktiivisuudesta johtuen kysyimme kahdesta käyttötapauksesta Marjo Voutilaisen kanssa Laurean henkilöstön Ajankohtaista koulutuksen kehittämisestä –tilaisuudessa 4.5.2020 paikalla olleilta lehtoreilta. Artikkelissani on kerrottu myös, miten tässä tilaisuudessa arvioitiin käyttötapausten kiinnostavuutta.

Käyttötapausten kuvaamisen suurin arvo ei nähdäkseni ole siinä, että niillä saataisiin kuva kiinnostuksesta alustan käyttöön. Näen tärkeämpänä, että ne mahdollistavat myös keskustelun siitä, mihin alustaa voi käyttää. Asia on monelle vielä vieras. Toivonkin, että käyttötapausten jakaminen artikkelin kautta koko korkeakouluyhteisölle ja sen ulkopuolelle edistää portfolioalustojen monipuolista käyttöä ja kehitystyötä.

Käyttötapauksia esitellään seuraavaksi jaoteltuna 1) pedagogisiin, 2) koulutuksen kehittämisen, 3) TK-toiminnan ja muun sisällön tuottamisen sekä 4) henkilökohtaisen ja työkäytön käyttömahdollisuuksiin.

Portfolion hyödyntäminen pedagogisessa toiminnassa

Portfoliota voidaan käyttää monilla tavoin pedagogisesti. Tunnistamiamme erilaisia käyttötapauksia on koottu taulukkoon 1. Taulukkoon on myös kuvattu henkilöstökyselyn perusteella kiinnostus niiden mukaiseen toiminnan kehittämiseen.

Seuraavassa tiivistän keskeiset havainnot kyselyn tuloksiin perustaen:

Portfolioalustaa voi hyödyntää systemaattisesti koko koulutuksen aikana tai yksittäisiin opintotehtäviin. Yksittäisiä tehtäviä ajatellen yksi tarve alustalle on aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen jo koulutuksen alussa (ks. käyttötapaus 1). Tämä käyttötapaus kiinnosti vastaajia.

Portfolion tekeminen koko koulutuksen ajan on haastavampi toimintamalli, koska siihen tarvitaan mukaan laajalti koulutuksen toteuttajat. Tällöin tarkoitus on, että portfolio kehittyy opintojen edetessä. Sitä täydennetään, muokataan ja siihen palataan. Tätä toimintatapaa ajatellen kuvasimme käyttötapauksessa kaksi (2). Myös sen mukaisesti oli pedagogista toimintaansa kiinnostunut kehittämään iso osa vastanneista.

Tästä toimintatavasta kysyimme myös laajemmin Laurean opetushenkilöstöltä Ajankohtaista koulutuksen kehittämisestä -tilaisuudessa. Tuolloin kysymykseen vastasi myöntävästi 51 (65 %), kielteisesti seitsemän ja 20 ei osannut ottaa asiaan kantaa.

Halusimme antaa myös käyttötapausesimerkkejä portfolion käytöstä yksittäisissä opintotehtävistä tai opinnoissa. Näitä ovat työn opinnollistamiseen tai projektin dokumentoimiseen (3), opiskelija-aktiivisuuteen ja vapaaehtoistyöhön (4), harjoitteluun (5) sekä portfoliomuotoiseen opinnäytetyöhön (6) liittyvät käyttötapaukset.

Portfolion hyödyntämistä työn opinnollistamisen ja projektien yhteydessä kannatti lähes kaikki asiaa arvioineet. Opiskelija-aktiivisuuden myötä syntynyttä osaamista, joka voi kehittyä esimerkiksi opiskelijakunnassa toimiessa, voikin jo saada Laureassa tunnustettua osaksi tutkintoa näytöin. Tämä on kuvattu Laurean opiskelijaintrassa (ks. Link 2020a). Samoin vapaaehtoistyössä kehittynyttä osaamista voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa opiskelijaintrassa kuvatusti (ks. Link 2020b). Portfolioalustan hyödyntäminen tässä tarkoituksessa kiinnosti.

Harjoittelun dokumentoimiseen ja ohjaamiseen välinettä oli halukas käyttämään harvempi. Tämä voi johtua siitä, että harjoitteluun on jo olemassa olevia vakiintuneita ohjeita ja toimintatapoja. Ohjaukseen käytettävissä oleva aika on rajallinen. Portfolion käytön pelätään ehkä lisäävän opettajan työmäärää.

Yksi tapa opiskelijoillemme on toteuttaa opinnäytetyö portfoliomuotoisena. Tästä on myös ohjeistus opiskelijaintrassa (ks. Link 2020c). Mahdollisuus tulee toki sallia ohjaajasta riippumatta. Useimmat vastanneista olivat kiinnostuneita kehittämään pedagogista toimintaansa tämän käyttötapauskuvauksen mukaisesti.

Erilaisten opintojen lisäksi portfolio voi helpottaa erilaisten oppijoidemme opiskelua ja tehdä kouluttautumisesta saavutettavampaa. Tätä haluttiin avata käyttötapauskuvauksella (7). Lähes kaikki vastanneista piti tätä käyttötarkoitusta sellaisena, jonka voisi huomioida omassa työssä.

Opintosuoritusten dokumentoinnin lisäksi portfolio voi olla paikka reflektoinnille. Voimme eri kysymyksin tukea sitä, että opiskelija pohtii ennen HOPS-keskusteluja niitä teemoja, joita hän haluaa yhdessä opettajatuutorinsa kanssa käsitellä. Portfolio voi olla paikka näiden pohdintojen kirjaamiseen. Iso osa vastanneista oli kiinnostunut myös tästä toimintamallista (8).

Portfolioon opintojen aikana kootun pohjalta on helppoa lähteä räätälöimään näyteportfolioita eri tarkoituksiin. Tämä nähtiin vastaajista yleisesti mielekkäänä ja oltiin yleisesti halukkaita näyteportfolioiden kokoamista tukemaan (ks. käyttötapaus 9).

Portfolioiden hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä

Kun portfolioon syntyy sisältöä, voidaan portfolion avulla myös arvioida koulutuksen laatua. Tätä ideaa haluttiin avata käyttötapauksella 10. Käytännössä portfoliota tarkastellen voitaisiin arvioida joko tutkinnon osia tai koko tutkintoa käytön laajuudesta riippuen. Moni vastaaja (65 %; 11/17) koki, että voisi kehittää omaa toimintaansa tähän suuntaan.

10.  Moduulissa syntyvä kokonaisosaaminen voidaan saada näkyväksi ja arvioitavaksi, kun sen osasuoritukset yhdistyvät portfoliossa. Näin voimme arvioida koulutuksen laatua ja työelämärelevanssia joko sisäisesti tai yhdessä työelämän edustajien kanssa.

Toteutuneen koulutuksen laadunarviointi sekä työelämärelevanssin kehittäminen ovat käytännössä asioita, joihin korkeakoulujen laatutyössä tarvittaisiin mielestäni uusia työvälineitä ja -tapoja.

TK-toiminta ja muu sisällön tuottaminen alustalla

Portfoliota voidaan korkeakouluissa koulutustoiminnan ohella hyödyntää myös TK-työssä. Palvelumuotoilija Saara Gröhnin kanssa olemme kuvanneet, miten portfoliota hyödyntäen voisimme hankkeissa työskennellä avoimemmin ja jakaa monen muotoista sisältöä (ks. Gröhn ja Nykänen 2020). Eri lisenssejä hyödyntäen sisältöä voitaisiin myös jatkotyöstää ja koota uusiin tarkoituksiin. Tällainen toimintapa mahdollistuisi käyttötapausten 11 ja 12 kautta, jotka on kuvattu taulukossa 2.

Eri teemaisten koontien tekeminen käyttötapauksen 11 mukaisesti nähtiin kiinnostavana. Tästä käyttötapauksesta kysyttiin myös Ajankohtaista koulutuksen kehittämisestä -tilaisuudessa, jolloin kiinnostuneita oli 62 % eli lähes yhtä moni kuin kyselyssä (48 kiinnostunutta, 4 ei kiinnostunutta). Merkittävä osa vastanneista, 25 vastaajaa, eivät osanneet ottaa asiaan kantaa.

Portfoliosivun kopiointiin liittyvästä käyttötapauksesta kiinnostui myös moni. Toimintatapaa voi laajalti hyödyntää eri tapauksissa, mainittujen lisäksi esimerkiksi henkilöstökoulutuksessa.

Alustan henkilökohtainen ja työkäyttö

Portfolion tekemisessä on helpompi neuvoa, kun sen on kerran koonnut itse. Tästä syystä kysyimme myös kiinnostuksesta henkilökohtaiseen käyttöön (ks. käyttötapaus 13 alla). Puolet vastanneista (10/20) oli kiinnostunut tästä.

13.  Tekisin mielelläni oman portfolion ja toisin osaamiseni näkyväksi niin laurealaisille kuin ulkopuolisille yhteistyökumppaneille.

Portfolio on myös mahdollisuus tuoda näkyväksi työntekijät oman osaamisen lisäksi myös omia toiveita työnkuvan kehittymisen suhteen sekä tuoda näkyväksi onnistumisia ja kehitystyön tuloksia. Käyttötapauksessa 14 maalailimme mielikuvaa, jossa portfolion teko voisi jopa korvata kehityskeskustelulomakkeen täyttöä. Tämä kiinnosti monia (14/22; 64 %).

14.  Tekisin mielelläni portfolion perinteisen kehityskeskustelulomakkeen sijaan, jossa voisin konkretisoida työni tuloksia sekä toiveitani työni kehittämisestä.

Johtopäätöksiä kiinnostuksesta käyttää portfolioalustaa omassa työssään

On harmi, että kyselyaineisto jäi niin pieneksi, ettei tuloksia voida yleistää. Kuitenkin on havaittavissa, että moni vastaaja kiinnostui käyttötapauksista niihin tutustuttuaan.

Eniten kiinnostusta alustaa kohtaa herätti ajatus, että monen muotoisen sisällön kokoaminen voi olla toimiva vaihtoehto opiskelijoille, joilla on oppimisvaikeuksia ja haasteita tekstin tuottamisessa. Osaamisen kuvaaminen opintojen alussa ja myöhemmin osaamisen tunnistamiseksi koettiin myös tärkeänä. Alusta kiinnosti erilaisten näyttöjen areenaksi. Myös oman oppimisportfolion kokoaminen työkalupakkia kerryttäen koettiin kiinnostavaksi.

Alustan nähtiin yleisesti palvelevan materiaalin kokoamista sekä jakamista. Yksi mahdollisuus Laureassa tehdä portfoliotyöskentelyä tutuksi olisi hyödyntää portfoliota kehityskeskustelussa. Kynnys tähän on tulosten perusteella kenties matalampi kuin työstää omasta osaamista kuvaus portfolioon sidosryhmiä varten. Tähän olisi kuitenkin hyvä jatkossa mielestäni pyrkiä, koska se olisi hyvä työkalu edistää yhteistyötä niin Laurean sisällä kuin kumppaniemme kanssa.

Toivommekin työryhmässä jatkossa saavamme käyttöön portfolioalustan, joka mahdollistaa monipuolisesti käyttötapauskuvauksissa kuvattua toimintaa. Käyttötapauksia on tarkoitus hyödyntää alustan käyttöönottokoulutuksissa.

Lähteet:

• Gröhn S.  ja Nykänen, A. 2020. Portfoliotyöskentelystä työtapa avoimeen TKI-työhön. Teoksessa Hirvikoski T., Erkkilä L., Fred M., Helariutta A., Kurkela I., Pöyry-Lassila P., Saastamoinen K., Salmi A. & Äyväri A. (toim.) Co-creating and Orchestrating Multistakeholder Innovation. Laurea julkaisut 143. Laurea-ammattikorkeakoulu. Haettu 14.10.2020 https://1aaa3e96-3119-43e0-9ba4-a6e3a68f5928.usrfiles.com/ugd/1aaa3e_dbf773ca0710458abd18e13001db2d14.pdf
• Lehtilinna M. 2019. Portfoliotyöskentely osana oppimisprosessia. Teoksessa O. Rantanen O., T. Isosuo & M. Merivirta (toim.) Someta duuniin. Digitaaliset urataidot korkeakoulujen uraohjauksessa. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 25/2019. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu, 70–75. Haettu 14.10.2020 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-316-330-0
• Link 2020a. Opintopisteiden hakeminen opiskelija-aktiivina toimimisesta. Ohje Laurean opiskelijaintranetissä. Haettu 29.7.2020 https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/opintojenkulku/opintojensuunnittelu/opintotarjonta/Sivut/default.aspx
• Link 2020b. Vapaaehtoistyö. Ohje Laurean opiskelijaintranetissä. Haettu 29.7.2020 https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/opintojenkulku/opinnot/vapaaehtoistyo/Sivut/default.aspx
• Link 2020c. Toteutus. Ohje opinnäytetyön toteutuksesta Laurean opiskelijaintranetissä. Haettu 29.7.2020 https://laureauas.sharepoint.com/sites/linkfi/opintojenkulku/opinnaytetyo/toteutus/Sivut/default.aspx

Julkaisemattomat lähteet:

• Laurea. 2020. Kartoitus kiinnostuksesta henkilökohtaisen oppimisympäristön käyttöön. Työryhmän raportti, joka esitelty Opetuksen ja ohjauksen kehittämisryhmän kokouksessa 12.5.2020 (Liite 6).