Laurea on ollut avoimen julkaisemisen edelläkävijä suomalaisten korkeakoulujen joukossa. Korkeakoulumme omat julkaisukanavat – sekä julkaisusarja että verkkolehti Laurea Journal – julkaistaan kumpikin avoimesti sähköisenä julkaisujen jakamisen mahdollistavan CC BY-SA 4.0 –lisenssin alla. Lisäksi ulkopuolisissa kanavissa julkaistut artikkelit rinnakkaistallennetaan mahdollisuuksien mukaan ammattikorkeakoulujen avoimeen julkaisuarkistoon Theseukseen. Työ avoimuuden eteen on poikinut tulosta ja Laurean vuoden 2018 julkaisuista jopa 90,3% oli avoimesti saatavilla. Mutta mitä tämä avoimuus on, miksi se on tärkeää ja miksi töitä on vielä tehtävä?
Avoin julkaiseminen tarkoittaa yksinkertaisesti tutkimustulosten julkaisemista siten, että ne ovat kaikkien saatavilla ilman erillistä maksua. Malli poikkeaa perinteisestä tutkimusjulkaisemisesta, jossa pääsy tutkimustietoon on ollut sidottu tieteellisille kustantamoille maksettuihin maksuihin. Vanha malli on syntynyt painetun julkaisemisen aikakaudella, mutta sähköisen julkaisemisen myötä sen oikeutus on kyseenalaistettu. 2000-luvun alkupuolella tutkijoiden tekemät aloitteet tutkimusjulkaisujen avoimen saatavuuden puolesta jäivät kuitenkin saavutuksiltaan vähäisiksi.
Liikehdintä avoimuuden puolesta sai EU:n tasolla uutta pontta syyskuussa 2018, kun yksitoista keskeistä eurooppalaista tutkimusrahoittajaa – cOAlition S – julkaisi yhdessä Science Europen kanssa tutkimusjulkaisujen avointa julkaisemista vaativan Plan S-julistuksen. Marraskuuhun 2018 mennessä julistus oli täsmentynyt ohjelmaluonnokseksi. Esitetyn toimintasuunnitelman päätavoite oli kaikkien Plan S:n sitoutuneiden tutkimusrahoittajien kokonaan tai osittain rahoittamien tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus. Vaatimus asetettiin koskemaan 1.1.2020 tai sen jälkeen alkaneissa rahoitushauissa rahoitettuja hakuja. Avoin julkaiseminen olisi rahoituksen edellytys myös silloin, kuin vain osa tutkimusrahoituksesta tulisi Plan S:ään sitoutuneelta rahoittajalta.
Avoimuutta voi määritellä eri tavoin. Plan S:n periaatteiden mukaisesti julkaisujen tulisi olla välittömästi avoimia (ilman embargoa eli julkaisun avoimelle saatavuudelle asetettua aikaviivettä) ja, vaikka oikeudet julkaisuihin säilyisivät tutkijoilla, tulisi julkaisut julkaista muokkaamisen, datan louhinnan ja uudelleenkäytön mahdollistavan CC-BY -lisenssin alla. Lisäksi rajatummat CC-BY-SA – ja CC0-lisenssit – joista ensimmäistä Laurea käyttää – ovat myös hyväksyttäviä. Käytettyjen julkaisualustojen tulisi myös olla kokonaan avoimia ja kaksinkertaisten maksujen välttämiseksi julkaisemista hybridilehdissä – eli maksullisissa lehdissä, joista voi ostaa yksittäisiä artikkeleita avoimiksi – ei suositella. (www.coalition-s.org).
Plan S erosi aiemmista avoimen tutkimusjulkaisemisen aloitteista taustajoukkojensa suhteen. Plan S:n takana eivät olleet ”idealistiset” tutkijat vaan tutkimustoiminnan taloudellisista edellytyksistä vastaavat tutkimusrahoittajat yhdessä EU:n kanssa. Tutkimusrahoituksen sitominen avoimeen julkaisemiseen antoi aloitteelle uudenlaista uskottavuutta, ja Plan S herättikin ilmestyessään runsaasti keskustelua. cOAlition S vastasi syntyneeseen keskusteluun pyytämällä tutkimusyhteisöiltä palautetta. Kysely poiki yli 600 vastausta tukijoilta, tutkimusorganisaatioilta, tieteellisiltä seuroilta ja tiedekustantajilta yli 40 eri maasta (cOAlition S, Press release 20.2.1019). Toimintasuunnitelmaa muokattiin palautteen perusteella ja sen uusittu versio julkaistiin 31.5.2019.
Plan S:n pääperiaatteet säilytettiin uudessa toimintasuunnitelmassa entisellään, mutta suunnitelman toimeenpanoa lykättiin vuoteen 2021. Aikalisällä haluttiin varmistaa tutkimusorganisaatioille ja tutkimusjulkaisuille riittävä aika varautua muutoksiin. Tutkijayhteisössä heränneeseen huoleen tutkimusjulkaisemisen laadun varmistamisesta vastattiin ottamalla vahvemmin kantaa julkaisujen laadun arviointiin. Laurean kannalta yksi merkittävimmistä muutoksista oli avoimen julkaisemisen määritelmän kirkastaminen siten, että avoimeksi julkaisemiseksi lasketaan myös julkaisun välitön rinnakkaistallentaminen avoimeen tietoarkistoon (kuten Theseukseen). (https://www.coalition-s.org/ )
Kaikkiaan Plan S tukee seuraavia avoimen julkaisemisen tapoja (https://www.coalition-s.org/ ):
- avoimessa journaalissa tai julkaisualustalla julkaisemista
- artikkelien välitöntä rinnakkaistallentamista julkaisuarkistoon (joko kirjoittajan vertaisarvioitu kirjoittajaversio (postprint) tai kustantajan versio)
- artikkelin ostaminen avoimeksi hybridilehdessä, mikäli lehdellä on suunnitelma kokonaan avoimeen julkaisemiseen siirtymisestä
Alkuperäisestä Plan S -julistuksesta on kulunut nyt vuosi, ja aloitteeseen sitoutuneiden kansallisten rahoittajien joukko on kasvanut alkuperäisestä yhdestätoista seitsemääntoista. Joukossa on myös Suomen Akatemia ja eurooppalaisten rahoittajien ohella Plan S:ää tukevat myös Bill and Melinda Gatesin säätiö, WHO ja TDR. Isoja kysymyksiä on silti yhtä ratkottavana. Esimerkiksi, kuten Emilia Palonen (2019) huomauttaa, ei julkaisujen avoin saatavuus välttämättä tarkoita tutkimustiedon avointa saatavuutta, sillä julkaisujen kustannusten valuminen tilaajilta kirjoittajille voi johtaa tutkijoiden julkaisumahdollisuuksien epätasa-arvoistumiseen.
Aidosti avoin tutkimusjulkaiseminen edellyttääkin vielä paljon töitä eikä Plan S – vaikka se hyvä alku onkin – riitä tätä yksin toteuttamaan. Murros on kuitenkin käynnistynyt, ja julkaisujen avoimuus on vasta jäävuoren huippu. Tutkimustulosten avointen saatavuuden lisäksi EU:n vastuullisen tiede- ja innovaatiopolitiikan kehys edellyttää tutkimusyhteisöiltä myös avointa yhteiskunnallista vuorovaikutusta tutkimusten tavoitteista sekä rohkeaa keskustelua tutkimuksen yhteiskunnallisista vaikutuksista (D’Andrea 2017). Tässä vuoropuhelussa valmiiden tulosten saattaminen kaikkien ulottuville on vasta ensimmäinen askel.
Kaikkiaan: mitä avoimempaa tutkimuksen teko on, sitä tiiviimmin tutkimus kytkeytyy yhteiskunnalliseen kehitykseen. Mitä tiiviimmin tutkimustieto kytkeytyy yhteiskunnalliseen kehitykseen, sitä paremmin tiede pystyy puolustautumaan siihen kohdistuvilta epäilyksiltä sekä yhteiskunnassa kytevältä tiedevastaisuudelta. Science Europen johtajan Martin Schiltzin (2018) sanoin ”tieteellisiä tuloksia ovat vain sellaiset tulokset, joista voidaan keskustella, jotka voidaan haastaa ja jotka muut voivat mahdollisuuksien mukaan testata ja toistaa”. Tähän on helppo yhtyä, ja Laurean, Haaga-Helian sekä Metropolian yhteisessä avoimuuspolitiikassa nämä ammattikorkeakoulua sitoutuvatkin edistämään avointa toimintakulttuuria julkaisemista laajemmin. Julkaisemisen avoimuus on ollut hyvä alku, mutta päätepysäkki se ei ole.
Lähteet:
