Hankkeen aloitukseen panostetaan usein erilaisten aloituskäytänteiden ja toisaalta hallinnollisten välttämättömyyksien vuoksi. Sopimusten laadinta, hanketiimin järjestäytyminen ja aloituskokoukset näkyvät hanketyöntekijöille konkreettisina, hankkeen tavoitteita ja oman työpanoksen merkitystä jäsentävinä rituaaleina. Hankkeen päättäminen sen sijaan jää usein vähemmälle huomiolle. Tämä julkaisu tarkastelee sitä, miten huomion suuntaaminen hankkeen päättämiseen voi auttaa sen vaikuttavuuden varmistamisessa ja hanketiimin oman työn ja saavutusten esille tuomisessa.
Kuva: FAMILY STOCK / Adobe Stock (Laurean Education-lisenssi)
Hankkeen päättäminen on muutakin kuin raportointia ja arkistointia
Hankkeen päättämisestä tulee helposti mieleen loppuraportointi, arkistointi ja muut hallinnolliset tehtävät. Harvemmin huomio kiinnittyy hanketiimin oppimiseen ja saavutusten reflektointiin tai sen pohtimiseen, miltä hankkeen päättyminen tuntuu. Projektin loppuminen ja sen myötä myös väliaikaisen projektitiimin hajoaminen aiheuttaa kuitenkin paljon inhimillisiä tunteita, joita olisi hyvä käsitellä yhdessä ennen seuraaviin työtehtäviin siirtymistä.
Hyvän hanketyön anatomia -podcastsarjan kahdeksannessa osassa (Seppänen, Sillanpää, Takanen & Viljanen 2025) keskustellaan hankkeen päättymisestä ja sen aiheuttamista tunteista. Kuten podcast-sarjan muissakin osissa, myös tässä nousee vahvasti esiin se, miten valtava kirjo erilaisia tunteita hanketyöhön liittyy. Podcastin vieraat, hanketyön konkarit asiantuntija Tarja Laakkonen Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Leena Forma Itä-Suomen yliopistosta tunnistavat lukuisia erilaisia tunteita, joita päättyvä hanke herättää: iloa onnistumisesta, haikeutta tiimin hajoamisesta, epävarmuutta jatkosta, paniikkia keskeneräisistä tehtävistä… Kun näitä tunteita pystytään yhdessä nostamaan esille ja käsittelemään, voidaan luoda yhteistä käsitystä siitä, mitä kaikkea onkaan saatu aikaan ja miten paljon hanketyöstä opittu. Myös vaikeiden tunteiden yhteinen käsittely voi olla arvokasta, sillä se voi auttaa sulkemaan päättyvän hankkeen omassa mielessä ja siirtymään eteenpäin kohti uusia tehtäviä.
Vinkki 1: Kysy hankkeen päättyessä hanketiimiltä: Miltä tuntuu päättää tämä hanke? Mitä tunteita matkan varrelle on mahtunut?
Rituaalit jäsentävät siirtymiä myös työelämässä
Psykologian näkökulmasta hankkeen päättäminen on eräänlainen siirtymävaihe työelämässä. Jos hanketta ei päätetä eikä toimintaa lopeteta selkeällä tavalla, se jää tilaan, joka ei ole toiminnassa muttei ole päättynytkään (Paasivaara, Suhonen & Virtanen, 2013, s. 91). Tämä voi heikentää hanketiimin innostuneisuutta. Huono päättämisvaiheen kokemus voi vaikuttaa negatiivisesti myös seuraaviin hankkeisiin, joihin hanketiimin jäsenet osallistuvat. Jo hankkeen alkuvaiheessa on siis paikallaan suunnitella, miten toimitaan, kun hankkeen loppu lähestyy. Joissain hankkeissa järjestetään iso loppuseminaari, jossa tuotoksia esitellään ja käydään läpi yhteistä hankematkaa, tai käydään syömässä ja juhlistamassa työn päättymistä pienemmällä porukalla. Tärkeintä on, että jokaiselle tulisi tunne, että hänet on huomattu hankkeessa ja että hankkeen päättyessä hänen työpanostaan arvostetaan ja hänet ”päästetään” eteenpäin eikä hankkeesta jää mitään hampaankoloon.
Vinkki 2: Järjestä hankkeen loppuu vähintään vapaamuotoinen kokoontuminen, jossa käydään läpi hankematkaa ja mitä kaikkea on opittu.
Tulokset esiin, ei arkistoon pölyttymään
Parhaimmillaan hankkeen tuotokset tulevat heti käyttöön, ja joskus ne voivat jopa olla merkittäviä tieteellisiä merkkipaaluja. Pahimmassa tapauksessa hankkeen tulokset kootaan PDF-tiedostoon, arkistoidaan ja jätetään pölyttymään. Hyvän hanketyön anatomia -podcastissa puhuttiin siitä, miten erilaisia hankkeet ovat, ja miten erilaisia myös niiden tulokset sen myötä voivat olla. Tutkimushankkeiden tulokset ovat olemassa vasta kun ne on julkaistu, kun taas esimerkiksi yritysyhteistyössä toteutettujen hankkeiden lopputulokset saattavat päätyä heti yritysten käyttöön. Vaikuttavuutta ja tuotosten levittämistä voidaan helpottaa miettimällä tätäkin vaihetta jo hankkeen alussa. Huolellisesti laadittu julkaisu- ja viestintäsuunnitelma takaa sen, että hankkeiden tulosten jakamiseen ja hyödyntämiseen ei herätä liian myöhään.
Vinkki 3: Suunnittele hankkeen alussa ja mielellään jo hakuvaiheessa, miten hankkeen tuloksista viestitään.
Miten hankkeen vaikuttavuutta voisi arvioida hankkeen päättyessä?
Hankkeen päättyessä voi pohtia, miten hanke on vaikuttanut yhteiskuntaan ja miten maailma on muuttunut hankkeen myötä. Palautekyselyn kautta voi saada arvokasta tietoa hankkeen vaikuttavuudesta (Honkonen 2023). Esimerkiksi Elossa! –hankkeessa toteutetun palautekyselyn perustella voitiin todeta, että ituja luovan toiminnan lisäämiseksi hoivakoteihin oli saatu istutettua ja ymmärrys luovasta vanhuudesta oli lisääntynyt. Yhteistyö hoivakotien ja luovien alojen toimijoiden kanssa oli selkeästi kehittynyt.
Laureassa on kehitetty TKI-hankkeiden arvioinnin käytäntöjä hankkeiden vaikuttavuuden parantamiseksi (Seppälä 2024). Hankkeiden käyttöön kehitettiin hankearvioinnin tueksi seuraavat työkalut: hankearvioinnin yleiskuvaus, arvioinnin aikajana ja tarkistuslista sekä arviointisuunnitelmapohja. Työkalujen avulla hankearviointiprosessia voidaan selkeyttää ja tehdä siitä systemaattisempaa. Laureassa toimii myös hankearvioinnin tiimi, jonka tavoitteena on edistää vaikuttavuusarvioinnin ja kehittävän arvioinnin työkalujen käyttöä.
Vinkki 4: Selvitä, onko organisaatiossasi käytössä hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseksi työkaluja ja hyödynnä niitä hankkeen aikana ja päättyessä.
Miten varmistat, että hankkeen tulokset löydetään?
Hankkeen päättyessä on myös hyvä sanoittaa hankkeen tulokset tai arvioitu vaikuttavuus hankkeen omalle nettisivulle. Tieto on tärkeä referenssi korkeakoululle mahdollisia jatkohankkeita ajatellen, tai esimerkiksi silloin kun sidosryhmäkumppani etsii hankepartneria vastaavasta aiheesta. Korkeakoulun viestintä voi myös hyödyntää hankesivun tietoa levittäessään tietoa korkeakoulun osaamisesta. Hankesivua on helppo käyttää referenssinä, jos voimme osoittaa, että tekemisellämme on positiivinen vaikutus yhteiskuntaan.
Vinkki 5: Kun hanke päättyy, sanoita sen tulokset ja vaikuttavuus myös hankkeen nettisivulle, jotta tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi jatkohankkeissa ja organisaation viestinnässä.
Laita hyvä kiertämään – jaa kokemuksesi muille
Laureassa on käytössä hankkeita varten esityspohja, jossa olevia kysymyksiä voi hyödyntää hanketiimin sisäiseen reflektointikeskusteluun hankkeen päättyessä (Laurea 2025). Keskusteluun voi pyytää myös hanketiimin ulkoisen jäsenen fasilitoimaan tilaisuutta. Pohjan avulla hanketiimi voi käydä läpi esimerkiksi hankkeen onnistumisia, oppeja ja sitä, mitä olisi voitu tehdä toisin. Näin hanketiimille järjestyy mahdollisuus sulkea hanke siten, että hankkeen opit ja mietityttävät asiat on keskusteltu yhdessä läpi ennen hankkeen päättymistä. Laureassa on järjestetty myös kaikille laurealaisille avoimia “lessons learned” -tilaisuuksia, joissa hankkeissa työskentelevät ovat saaneet mahdollisuuden jakaa hankkeessa opittuja asioita ja hyviä käytänteitä kaikille Laureassa hanketyötä tekeville. Hyvän hanketyön anatomia –viestintätuotteen keskustelukortit toimivat myös hyvänä keskustelun herättäjänä hanketiimin kesken hankkeen päättyessä (Burton ym. 2025).
Vinkki 6: Pohdi yksin tai yhdessä hanketiimin kanssa: Mitä olet oppinut tästä hankkeesta? Mitä teet ensi kerralla toisin? Minkä hyvän käytänteen esimerkiksi vuorovaikutuksessa otat mukaan tästä hankkeesta?
Hyvän hanketyön anatomia on Työsuojelurahaston tukema viestintätuote, jossa tuotetaan 8 podcast-jaksoa. Tavoitteena on tuottaa kohderyhmäänsä (hanketyötä tekevät ja siitä kiinnostuneet) aidosti kiinnostavaa sisältöä, joka saa aikaan myös uusia oivalluksia ja sitä kautta edesauttaa hyvien ja vaikuttavien hankkeiden toteuttamista.
Lähteet
- Burton, M., Seppänen M., Sillanpää L., Takanen, J. & Viljanen, J. 2025. Hyvän hanketyön anatomia -viestintätuotteen keskustelukortit. Laurea-ammattikorkeakoulu. Linkki Padlet-alustalle: https://laureauas.padlet.org/miia_seppanen/hyv-n-hankety-n-keskustelukortit-spt7ujhu9zbd20b2
- Honkonen, A. 2023. Elossa! Hanke päättyi- luova toiminta jatkuu. Laurea Journal.
https://journal.laurea.fi/elossa-hanke-paattyi-luova-toiminta-jatkuu/
- Laurea-ammattikorkeakoulu 2025. Hankkeen sisäinen reflektointikeskustelu. Intranet-julkaisu. Viitattu 12.3.2025
- Paasivaara, L., Suhonen, M. & Virtanen, P. 2013. Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa. 2. painos. Tallinna: Tietosanoma.
- Seppälä, M. 2024. Arvioinnin hyödyntäminen TKI-hankkeissa. Laurea Long. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024100225953
- Seppänen M., Sillanpää L., Takanen, J. & Viljanen, J. 2025. Onko sillä väliä miten hanke lopetetaan? Podcast. Hyvän hanketyön anatomia, Laurea-ammattikorkeakoulu. Julkaistu 13.3.2025. https://open.spotify.com/episode/27tSa38Av12yPIX1HYPLMm?si=vb00WboYQXyZtlWNIv1-IQ&nd=1&dlsi=57f0ae1881a74c2a
