Keskustelunavaukset 25.3.2021

Minustako asiantuntijakirjoittaja? Vinkkejä kirjoittamisen aloittamiseen

Teksti | Anniina Honkonen

Nykyisin työntekijän työnkuvaan oletetaan kuuluvan viestintää eri muodoissa. Asiantuntijakirjoitukset toimivat niin työntekijän kuin koko organisaation käyntikortteina – tätä meillä tehdään, tämän me osaamme. Jotkut kirjoittajat tuntuvat syntyneen kynä kädessä, toisilla tekstin tuottaminen vaatii enemmän aikaa. Jokaisesta on kirjoittajaksi ja jokaisella on sanottavaa. Lausahduksessa ”sitä mitä on helppo lukea, on pirun vaikea kirjoittaa”, on totuuden siemen, mutta kirjoittamista ei silti kannata hylätä haastavuuden pelon vuoksi. Tässä tekstissä annetaan vinkkejä, miten päästä kirjoittamisen alkuun ja miten selättää kirjoittamisen esteitä.

Kirjoittajaksi tulemisen salaisuus on siinä, että kirjoittaa, kirjoittaa ja jatkaa kirjoittamista. Ken Macleod.

Kirjoittaminen on taito, joka opitaan pääasiassa kirjoittamalla. Kirjoittaminen on samanlainen harjoiteltava taito kuin lukeminen, pyörällä ajo tai kengän nauhojen sitominen. Niin kuin kengän nauhatkin voi oppia sitomaan monella eri tavalla, myös kirjoitustaitoaan voi kehittää moneen suuntaan. Kirjoittamalla voit viestiä ajatuksiasi, kokemuksiasi ja oppimaasi muille, ja samalla se on hyvä oppimisen ja itsereflektoinnin väline. Kirjoittamalla saa selkeyttä ja rakennetta omiin ajatuksiinsa ja niiden jäsentelyyn.

Kirjoittaminen voi tarkoittaa perehtyneempää artikkelia, kevyempää blogitekstiä tai vaikkapa sosiaalisen median sisältöä. Tärkeintä on löytää oma tapansa viestiä osaamisestaan ja asiantuntijuudestaan. Koukussa verkkoon – blogin Tuija Forssell (2014) nimeää kuusi syytä, miksi juuri asiantuntijablogin pitämisestä on hyötyä kirjoittajalleen:

  1. Blogin avulla kehittyy paremmaksi asiantuntijaksi.
  2. Blogi on oiva kanava rakentaa itsestään henkilöbrändiä.
  3. Kirjoittamalla ja tekstejään julkaisemalla oppii uusia näkökulmia, sillä lukijoilta voi saada hyödyllisiä vinkkejä oman ajattelun eteenpäin viemiseksi.
  4. Samalla tutustuu muihin saman alan asiantuntijoihin lukemalla heidän tekstejään ja keskustelemalla heidän kanssaan.
  5. Blogin ympärille voi syntyä yhteisö saman henkisten tai samojen asioiden parissa toimivien kesken.
  6. Voit nauttia kirjoittamisen vapaudesta – saat valita tekstisi aiheen ja kirjoitustyylin itse.

Työelämässä työntekijöiltä odotetaan viestinnällistä aktiivisuutta enemmän kuin ennen. Organisaation viestinnästä on tullut kaikkien viestintää, enää se ei ole vain varta vasten viestintään palkatun työntekijän toimenkuva. Erilaisten sisältöjen tuottaminen onkin osa jokaisen asiantuntijan työnkuvaa. Mistä sitten kannattaa lähteä liikkeelle?

Kaikki alkaa ideasta

Syy sille, miksi joku kirjoittaa, ei ole, että hän haluaisi sanoa jotakin. Hän kirjoittaa, koska hänellä on jotakin sanottavaa. F. Scott. Fitzgerald.

Kirjoittamisen alkuun pääsemiseksi täytyy miettiä ensin tekstin aihe ja näkökulma. Ideointiin on tarjolla paljon hyviä vinkkejä, joilla pääsee alkuun aiheen hahmottelussa. Esimerkiksi Anja Kadziolka vinkkaa Bisneskoulun blogissa (2015) hakemaan inspiraatiota oman ajatuskuplan ulkopuolelta, kuten lukemaan hyvää kirjaa, keskustelemaan innostavan ihmisen kanssa, tutkimaan sosiaalista mediaa ja listaamaan ideoita talteen. Sanna Sevänen vinkkaa KIDE digiajan kirjoituskoulun blogissa (2018) kolme kysymystä, joilla pääsee ideoinnissa eteenpäin. Kysymykset toimivat hyvänä jatkumona: 1) Mikä kiinnostaa? 2) Miten asia näkyy arjessa? 3) Mihin tai miten asia vaikuttaa?

Yritysblogivalmentaja Tiia Konttinen antaa omassa blogissaan peräti 101 postausideaa bloggaajalle otsikkomuodossa. Vinkit liittyvät listatyyppisiin otsikoihin, miten teet –otsikoihin, vältä negatiivista lopputulosta -otsikoihin ja yleisiin otsikoihin. Aiheen ja näkökulman lisäksi kannattaa miettiä, kuka on tekstisi lukija ja mitä haluat saada hänessä aikaan. Haluatko lukijan saavan hyötyä, oppeja, oivalluksia, viihtymistä, inspiraatiota vai jotakin muuta? Kun ideoita alkaa syntyä, valitse niistä yksi, josta kirjoitat tällä kertaa. Yhden näkökulman valitseminen onkin helpommin sanottu kuin tehty!

Käytännön vinkkinä ideointiin on myös se, että samasta aiheesta voi kirjoittaa monesta näkökulmasta. Esimerkiksi Laureassa syksyllä 2020 järjestettyyn vanhustyön webinaariin liittyen on kirjoitettu tähän mennessä kolme tekstiä eri näkökulmista. Ensimmäinen teksti esitteli webinaarin sisältöä ja saatua palautetta, toinen teksti keskittyi webinaarin tekniseen toteutukseen ja kolmas teksti käsitteli webinaarin vaikuttavuutta. Neljäs, vielä työn alla oleva teksti käsittelee vanhustyön webinaareja avoimen oppimisen näkökulmasta.

Kirjoittamisen esteet ja niiden selättäminen

Aina kirjoittaminen ei ole helppoa, se voi olla tuskallista ja hidasta, ärsyttävää ja turhauttavaakin. Tieto siitä, että kaikilla kirjoittajilla on joskus huonoja päiviä, jolloin kirjoittaminen ei suju alkuunkaan, voi auttaa. Kirjoittamisen esteitä ovat Svinhuvudin (2016) mukaan muun muassa sisäinen sensuuri, epäonnistumisen pelko, täydellisyyteen pyrkiminen ja aikaisemmat huonot kokemukset. Kirjoittamisen esteeksi on kuvattu myös vastarintaa, joka voi herätä, jos aihe esimerkiksi tuntuu liian vaikealta, henkilökohtaiselta, arkaluontoiselta tai haasteelliselta. Kirjoittamisen blokki voi syntyä, jos kirjoittaja tavoittelee heti valmista tekstiä, jossa on kaikki pilkutkin kohdillaan.

Onneksi kirjoittamisen esteitä voi poistaa. KIDE-blogin Sanna Sevänen (2020b) on antanut vinkkejä siihen, miten kirjoittamisen jännittämisestä pääsee eroon. Esimerkiksi kollegan, kaverin tai viestinnän osaajan sparrauksella sekä kirjoittamisen tukiryhmällä on suuri apu kirjoittamisen aikana. Sevänen kannustaa miettimään, mikä olisi pahin, mitä voisi tapahtua. Konkretisointi ja suhteellisuudentaju vähentävät jännitystä. Kirjoittamisen sujumisen haasteista voi lukea enemmän esimerkiksi Kimmo Svinhufvudin (2016) Kokonaisvaltainen kirjoittaminen -kirjasta, jossa kirjoittaja antaa vinkkejä uudenlaisen kirjoittamisen asenteeseen ja toimintatapoihin.

Kirjoittamisen esteenä voi olla myös hyvinkin yleinen syy – kiire. Aihe olisi valmiina, mutta hektinen työ syö kaiken ajan ja kirjoittaminen lykkääntyy päivä päivältä eteenpäin. Tulipalojen sammutus vie energian ja puolen tunnin tauko palaverien välillä ei riitä kirjoittamisen alkuun pääsemisessä. Kuulostaako tutulta? Kiire vaikuttaa keskittymiskykyyn. Heikosta keskittymiskyvystä kärsivät muisti, tarkkaavaisuus ja oppimiskyky. Tämä näkyy tuotetussa tekstissä – helppolukuisen ja sujuvan tekstin kirjoittaminen vaatii selkeämmän mielen kuin polveilevan ja sekavan tekstin kirjoittaminen. Paranna siis keskittymiskykyäsi, niin kirjoitat sujuvammin. Näin neuvoo aivotutkija Minna Huotilainen Mari Valkosen kirjoittamassa KIDE-blogissa (2019). Huotilainen antaa viisi vinkkiä parempien tekstien tuottamiselle:

  1. Mieti, mikä työssä aiheuttaa keskeytyksiä
  2. Käy läpi työtehtäviäsi
  3. Kirjoita paikassa, jossa olet rento ja hauska
  4. Kuvittele tekstiä lukevat henkilöt kanssasi samaan paikkaan
  5. Muista, että kirjoittaminen on ajattelemista.

Sanna Sevänen antaa KIDE-blogissa (2020c) vinkit kiireiselle kirjoittajalle kirjoittamisen vaiheistamisesta. Nelivaiheiseen etenemiseen kuuluvat ideointi, tekstin suunnittelu, luonnoksen kirjoittaminen sekä viimeistely. Kaiken perustana on jämäkkä aikataulutus.

Kirjoita sujuvasti

Kun kirjoittamisen syyhy valtaa ihmisen, ei sitä paranna mikään muu kuin kynän raaputus. Samuel Lover.

Kun pääset kirjoittamaan, älä himmaile tai aseta rimaa liian korkealle. Ole persoonallinen eli anna äänesi näkyä ja kuulua, mutta kirjoita helppolukuisesti ja ymmärrettävästi. Liian monimutkaiset lauserakenteet ja vieraskielisten sanojen liikaviljely ei lisää tekstin houkuttelevuutta. Selkeän tekstin ei kuitenkaan tarvitse olla tylsää ja yksitoikkoista.

KIDE-blogin Sanna Sevänen (2020a)  antaa ohjeiksi selkeän tekstin kirjoittamiseen muun muassa ydinviestin kiteyttämisen, konkreettisuuden, silmäiltävyyden ja lyhyet virkkeet. Kirjoittamiseen voisi lisäksi antaa neljä teknistä vinkkiä:

  1. Lisää tekstin luettavuutta listoilla, luetteloilla ja kuvilla. Varmista, että sinulla on lupa kuvan julkaisemiseen.
  2. Mieti vetävä otsikko ja arvosta selkeää, hyvää kieltä.
  3. Muista vaihtelevuus rakenteessa: kappalejaot, väliotsikot, lauseiden pituus.
  4. Tarkista, että tekstilläsi on selkeä aloitus ja lopetus.

Loppuun vielä muutama oiva kirjavinkki, joiden selailu auttaa pääsemään kirjoittamisen alkuun.

  • Kynä: kaikki tärkeä kirjoittamisesta (Haimelin & Rämö 2020a)
    • Inspiroiva kirja käy läpi kirjoittamisen 12 vaihetta. Hyvän lisän tuovat eturivin kirjoittajien kokemukset omasta kirjoitusarjestaan.
  • Kynä: tehtäviä oman äänen löytämiseen (Haimelin & Rämö 2020b)
    • Erilaiset harjoitukset auttavat kirjoittajaa ideoinnissa, kirjoittamisen rutiinin muodostamisessa, vaikuttavien tekstien työstämisessä ja oman äänen löytämisessä.
  • Työssään kirjoittavan opas (Torppa 2014)
    • Kirjassa annetaan konkreettisia ohjeita eri tekstilajien kirjoittamiseen niin perinteiseen kuin sähköiseen muotoon. Kirjasta saa myös käytännön vinkkejä tekstin rakenteeseen, kieleen ja tekstielementteihin, kuten otsikoihin.
  • Minustako bloggaaja? Bloggaajan käsikirja (Luoma 2019)
    • Kirjassa kerrotaan niin blogien syntyhistoriaa kuin käytännön vinkkejä blogin suunnitteluun ja tekniseen toteutukseen sekä itse kirjoittamiseen ja bloggauksen muihin osa-alueisiin.

Lähteet:

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202103258465
henkilökuva.
Anniina Honkonen
anniina.honkonen(at)laurea.fi
projektityöntekijä

asiantuntija blogi kirjoittaminen viestintä

Lisää samanlaisia uutisia

Jaa sivu