LbD & pedagogiikka, Vaikuttava korkeakoulu 21.11.2023

Miten sairaanhoitajakoulutuksen aikana voidaan tukea opiskelijaa uran alkuun ja sen aikaiseen työtyytyväisyyteen -pohdintoja RENE-symposiumin jälkeen

Teksti | Liisa Ranta

Nuorten sairaanhoitajien tyytymättömyys työhön on lisääntynyt. Työhyvinvoinnin tukemisen ja perehdytyksen, työnohjauksen heikko toteutuminen ja urakehitysmahdollisuuksien vähäisyys heijastuvat tyytymättömyytenä. Tyytymättömyyden kokemuksia ovat myös rekrytointiin, henkilöstömäärään ja ammattirakenteeseen liittyvät asiat. (Hahtela & Karhe 2020.) Veto- ja pitovoiman kehittäminen alalla on tarpeellista ja lähtökohta työvoiman saatavuudessa tulevaisuudessa. Opiskelijat ovat yksi kohderyhmistä, joihin kehittämistyötä tulisi kohdentaa. (Tevameri 2021.)

kuvituskuva, sairaanhoitajaopiskeijoita ja simulaationukke.
Kuva: ilpo Vuorivirta

Ajatuksia RENE-symposiumin jälkeen

RENE-symposium (Research in Nursing Education) järjestettiin 5.10.2023 Diak ammattikorkeakoulun tiloissa. Teemoina olivat tänä vuonna Näyttöön perustuva opettaminen, Vaikuttavat oppimisympäristöt ja Terveysalan koulutustutkimuksen metodologiset kysymykset (RENE 2023).

Satu Kajander-Unkurin ym. (2023) posteriesityksen aiheena oli Onnistunut sairaanhoitajakoulutus edistää vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä uran ensimmäisenä vuotena. Tutkimus oli tehty 10 maassa ja tarkasteli sairaanhoitajakoulutukseen liittyvien tekijöiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien työtyytyväisyyden suhdetta. Esityksessä kävi ilmi, että koulutuksella on tärkeä rooli valmistuneiden työtyytyväisyyteen vuosi valmistumisen jälkeen.

Millaisia ratkaisuja työyhteisössä voidaan tehdä työhön perehdyttämiseksi?

Työtyytyväisyys on yhteydessä työssä pysymiseen. Sairaanhoitajien työtyytyväisyyttä ja työssä pysymistä voidaan edistää työympäristön sosiaalisilla, organisatorisilla ja fyysisillä tekijöillä. Myös johtajuudella voidaan vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Työtyytyväisyyttä edistäviä ratkaisuja voivat olla muun muassa mentoroiva ohjaus ja tuki perehdytysohjelmien osana. (Ojala ym. 2020.)

Perehdytyksen avulla voidaan sitouttaa vastavalmistunut sairaanhoitaja osaksi työyhteisöä ja organisaatiota. Onnistunut perehdytys mahdollistaa opiskeluaikaisten taitojen ja tietojen harjaannuttamisen, tukee ammatti-identiteetin vahvistumisessa sekä pääsyn työyhteisön osaksi. Tähän tarvitaan perehdyttäjän, työyhteisön ja lähiesihenkilön tukea, ohjausta ja palautetta. (Lindfors 2023.)

Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien siirtymistä työelämään voidaan tukea työyhteisössä erilaisin tavoin. Osaamisen ja siihen liittyvien taitojen kehittäminen voi tapahtua luentojen, seminaarien, reflektioharjoitusten ja simulaatioiden avulla. Myös perehdyttämisen kestoon voi kiinnittää huomiota ja muun muassa mentorointi toimintatapana työyhteisössä, voi tukea vasta valmistunutta työhön siirtymisessä. Erilaiset siirtymävaiheen ohjelmat voivat henkilökunnan tyytyväisyyden parantamisen lisäksi lisätä hoidon turvallisuutta ja laatua sekä tuoda kustannussäästöjä. (Kurvinen, Pulkkinen, Heikkilä, Lindfors & Hamari 2021.)

Myös johtamisella sekä organisaation rakenteellisilla ja toiminnallisilla toimilla on tärkeä rooli perehdyttämisessä sen onnistumiselle. Perehdyttäjät odottavat toimintaympäristön selkeyttä, vahvaa ammatillista osaamista, jaettua johtamista sekä koko organisaation tukea ja riittäviä resursseja. (Lindfors, Meretoja, Kaunonen & Paavilainen 2018; Lindfors 2023.) Kettunen, Lopakka, Pohto, Niemelä & Päätalo ym. (2022) ehdottavat, että esihenkilön työssä uuden työntekijän perehdytys työhön tulisi alkaa jo ennen työntekijän työn aloittamista suunnittelemalla perehdytys ja perehdyttäjät sekä lähettämällä perehdytysopas työntekijälle. Työsuhteen alkaessa esihenkilön tulee tunnistaa perehdytyksen tarpeet yksilöllisesti, varmistaa työntekijälle mentori ja tiedottaa työyhteisöä uudesta työntekijästä.

Miten koulutusorganisaatio voisi tukea opiskelijaa ammattiin siirtymisessä?

Kajander ym. (2023) mukaan urasuunnittelu tulisi aloittaa jo sairaanhoitajakoulutuksen aikana. Myös viimeisestä harjoittelusta saatu hyvä kokemus vaikuttaa työpaikassa ja ammatissa pysymiseen (Kajander 2021). Opiskelijat kokevat, että siirtymävaihetta helpottavat muun muassa opiskelijan mahdollisuudet valmistautua sairaanhoitajan työn kokonaisvaatimuksiin, työyhteisön jäsenenä oleminen, harjoittelun suunnitelmallisuus, opettajan osallistuminen sekä ohjauksen laatu. (Kaihlainen 2020.)

Työn opinnollistamisen tavoitteena on ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen ja työn tekemisen ketterä yhdistäminen. Opinnollistamista voi tapahtua opiskelijan työn kautta, työyhteisöön tehtävällä projektilla tai avoimen opintojen kautta (Kainuulainen opinnollistamismalli), jolloin se tapahtuu ennen tutkinto-opiskelijuutta. (Pääkkönen 2022.)

Työn opinnollistaminen on mahdollista myös Laurean opinnoissa (Laurea 2018, Laurea 2023), muun muassa harjoitteluissa. Mielenkiintoista olisikin tietää, miten opiskelijat kokevat tämän merkityksen alalla ja ammatissa pysymiselle sekä työhyvinvoinnillisesti tukevan siirtymävaiheessa opiskelijasta työntekijäksi. Pisara-pilotin aikana lähdettiin tarkastelemaan harjoitteluiden merkitystä osaamisen ja ammatti-identiteetin kehittymistä sairaanhoitajakoulutuksessa (Annola, Talasma, Ranta & Pahkin 2022). Pilotin I-III harjoitteluiden kyselyyn vastanneiden mukaan harjoittelulla oli merkitystä ammatin valinnan vahvistumiselle (Ranta & Pahkin 2023). Vuoden 2024 aikana tullaan saamaan tietoa myös loppuvaiheen opintojen harjoittelukokemuksista (Pahkin, Annola, Talasma & Ranta 2023).

Vai pitäisikö sittenkin tehdä yhdessä?

Ammattikorkeakouluissa on tehty erilaisia kokeiluja yhteistyössä harjoitteluorganisaatioiden kanssa. Vaasan ammattikorkeakoulussa on kehitetty sairaanhoitajan kliinisen osaamisen tunnistamiseen ja arviointiin järjestelmällisen toimintamalli, jossa työyhteisöllä on mahdollisuus lisätä myös omassa yksikössä vaadittavia osaamistarpeiden kartoittamista (Huusko & Nurmi 2014).
Hämeen ammattikorkeakoulussa on kokemuksia työelämän kanssa yhteisestä kehitystyöstä uusien opiskelijoiden vastaanottokäytänteistä ja ensivaiheen perehdytyksestä. Kehitetty kumppaniopettaja tekee yhteistyötä organisaation opetushoitajan ja opiskelijoiden perehdyttämisestä rekrytoinnista vastaavan henkilön kanssa. (Vikgren-Aaltonen 2012.) Myös monialainen tiimiharjoittelu on tulosta yhteisestä suunnittelusta ja säännöllisistä yhteisistä tapaamisista (Ahola, Hokkanen & Pihlava 2012).

Myös Laureassa on tehty erilaisia kokeiluja sairaanhoitajaopiskelijoiden opintojen sujuvoittamiseen ja työntekijäksi siirtymisen tueksi. Meneillään on muun muassa Harjoittelupolkumalli leikkausosastolla -pilotti, jossa tavoitteena on muun muassa nähdä mahdollisuuksia opiskelijuuden ja työntekijyyden yhdistämisestä jo opintojen aikana sekä edistää opiskelijan perehtymistä ja siirtymistä työntekijäksi, mutta myös mahdollistaa työyhteisöä rekrytoimaan työntekijöitä ja saada työntekijäksi osaavaa henkilökuntaa työyhteisön näkökulmasta. (Laukkanen, Mikkonen, Peippo, Aaltonen & Ranta 2023.)

Vuoropuhelua yhdessä

Harjoitteluiden osuus sairaanhoitajaopiskelijan koulutuksessa on merkittävä. Ne koetaan myös merkityksellisiksi oppimistilanteiksi opiskelijoiden keskuudessa.
Loppuvaiheen harjoittelut toimivat usein hyvinä rekrytointitilanteina työyhteisöille ja hyvinä perehtymisen paikkoina opiskelijoille. Tällöin osa opiskelijoista sulautuu osaksi työyhteisöä turvallisesti opiskelijana, mutta jo työntekijyyttä opetellen. Lisäksi työyhteisö tunnistaa opiskelijan motivaation ja soveltuvuuden työyhteisön toimijaksi jo harjoitteluaikana.

Miten voisimme kehittää näitä loppuvaiheen harjoitteluita sekä opintoja siten, että voisimme osaltamme vaikuttaa sairaanhoitajaopiskelijoidemme työtyytyväisyyteen myös valmistumisen jälkeen? Se vaatii vuoropuhelua koulutusorganisaation ja työyhteisöjen välillä, muun muassa erilaisia kokeiluja ja mahdollisuuksia harjoitteluiden suorittamiseen. Se vaatii myös ajatusten vaihtoa koulutusorganisaation sisällä, kuten keskusteluja opiskelijoiden ja henkilöstön välillä, sekä yksittäisen opiskelijan tukemista opintojensa etenemisen suunnittelussa ja mahdollistamisessa.

Lähteet

URN http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231121148127
henkilökuva.
Liisa Ranta
liisa.ranta(at)laurea.fi
lehtori

sairaanhoitajaopiskelijat työtyytyväisyys
Jaa sivu